onko eroa yöllä ja äitienpäivällä?
Kerrotaan, että on olut aikoja, jolloin naiset eivät kunnialliseen ravintolaan päässeet yksin tai naisseurassa.
Kerrotaan, että on olut aikoja, jolloin naiset eivät kunnialliseen ravintolaan päässeet yksin tai naisseurassa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voi kauheata. Minäkin olen kuullut ajoista jolloin monelle muulle tyyppimääritelmälle on tapahtunut vaikka mitä.
Ikävää ettet ole musta, sillä se sopisi varmaan sinulle vielä paremmin.
Ihan vinkkinä vaan, kun kerran olet tätä tyyppiä, niin voisit pönkittää sitä marttyyriegoasi vielä lisää ja valittaa siitä miten suomenruotsalaiset ovat sortaneet meitä suomalaisia. Tuohon löytyy paljon matskua. Voisit olla eräänlainen tuplabroileri, kello 00.00-1200 valitat naisena olemisen historiallisesta tuskasta, ja kello 12.00-00 valitat miten suomenruotsalaiset ovat sortaneet meitä suomalaisia.
Myös muita vinkkejä löytyy jos kelpaa. Saisit sen marttyyrikiintiösi aika töyteen yhdistämällä vöhintään kaksi eri sorretunroolia.
Identiteetistähän tässä loppujen lopuksi taitaa olla kysymys. Tuossa on samat ainekset kuin nationalismissa, mutta tuskin siihen löytyy kommenttia.
Hyvä kuitenkin että olet löytänyt pisteen josta rakentaa identiteettiä. Muutenhan olisi kenties alistettu nainen.
No mitäs tämä nyt oli?
Me taidammekin tulkita runoutta hieman eri tavoin. Runoilijako sinä oletkin? Minä kun ajattelin että olet enemmän fasisti, mutta onhan niistä monista fasisteistakin monet olleet runoilijoita.
vox populi
(antiikin lapin sananlasku)
Kerro lisää runoja. Liehuuko niissä punaliput vai pimpin kuvia? Soiko taustalla jääkärittärien marssi?
eikö olekin kuin runo:
naiset yöelämässä
naiset työelämässä
?
Olisiko Nobelin paikka?
Naiset yöelämässä,
naiset työelämässä
naiset lyömässä.
Tuossa onkin sitten runon jatke.
Kyllä kai se vaan on niin että en ymmärtänyt viestisi runollisuutta, joka taisi sitten olla koko pointti. Kiitos korjauksesta.
Naiset ruotuun me alistetaan,
naiset me miehet vaiennetaan.
(Ps. Keskity riimeihin älä sisältöön)
Niin... Jotain on sentään muuttunut parempaan suuntaan.
Nykyään me telaketjufeministimarttyyrinoita-akkakusipäät pääsemme joka yö bailaamaan. Meitä ei mitkään sikasovinistiportsarit estä!
Siis bailaamaan, eli polttaman baaritiskillä pilveä, ketkuileman minihameessa, nauraa käkättämään miestenvastaisille vitseille, naukkaamaan viskiä, ahdistelemaan karkuun juoksevia nuorukaisia ( mitä nuorempia ja säikympiä, sen parempi! ). Narikkaan jätämme takin vaan emme telaketjuja, ne kulkevat mukana käsilaukussa. Huolellisesti rasvatulla metalliketjulla sitä on kiva hutkia sovinistisikaa nassuun.
Minulla on tapana pyytää ( katalan suloisesti hymyillen - erikoistaitoihini kuuluu taitava hiljamaitotyttömäinen kainonviettelevä keimailu, joka uppoaa sovinisteihin kuin veitsi voihin! ) pahaa-aavistamattomia miehiä laulaamaan karaokea kanssani. Ja sitten lavalla tempaisenkin ketjun äkkiarvaamatta käsilaukustani ja lyön sillä tahtia kaverin nenänpieltä vasten: yks kaks kol nel, kolin kolin kal-kal boing! ( Tai vaihtoehtoisesti - tahtilajista riippuen - yks kaks kol, klang-kili-klang ). Arvatkaas saanko femakkokavereilta esiintymisestä aplodit!
varaudu siihen että joku mies paukauttaa turpaan sinua. Nythän on tasa-arvon aika ja tarpeen vaatiessa naisiakin lyödään siinä kun miehiäkin...
Mukavaa, kun valistit. Perjantaina onkin kollegani hautajaiset. Miespuolinen partnerinsa toteutti tasa-arvoa.
Ei päätä eikä häntää.