minua hämmästytti jatkuvasti eräiden -voisi kai joku heitä kiihkoilijoiksi kutsua- keskusteluun osallistujien toistunut tapa vedota raamattuun Jumalan sanana. Mutta raamattuhan on yli 2000 v sitten eläneiden miesten kirjoituskokoelma. Ei missään kohti raamattua lue alussa: "Näin Jumala minulle saneli...". Minun saamani kristillisen kasvatuksen mukaan Jumalan sanaa ovat 10 käskyä,jotka Mooses sai SUORAAN Jumalalta. Ja niissä käskyissä sanotaan "rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Käskyssä ei tarkemmin eritellä pois ihonvärin,uskonnon,rodun tai seksuaalisen suuntaumisen takia. En ole koskaan epäillyt hyvän ystäväni syvää uskoa,huolimatta hänen ns. poikkeavasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Koska raamatun sanoihin vedotaan milloin minkin asian puolesta(totta,sieltähän saa puoltolauseen aivan mihin hyvänsä,kun raamatunlause irrotetaan tekstistä asiayhteydestään),siteeraisin minäkin raamattua: "Heittäköön ensimmäisen kiven se,joka on synnitön!" Montako kättä nousee,jos olemme rehellisiä edes itsellemme?
Syksyn homouskeskustelussa
tav. ev.lut.
4189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En mie mitään kiviä visko, enkä tuomitse homoja, mutta Raamattu ei hyväksy homoutta, kai sinä tajuat ettei Eevakaan mikään mies ollut vaan Eeva oli nainen?
sitähän minä yritin selittää,raamattu ei hyväksy,niin kuin ei hyväksy montaa muutakaan asiaa. Yritin vain korostaa sitä,ettei raamattuun pidä vedota Jumalan sanana koska se ei sitä ole. Raamatun tekstit ovat silloin kauan sitten eläneiden MIESTEN (koska naisenhan piti vaieta,seurakunnassa ja muutenkin) kirjoituksia,jotka heijastavat sen hetkisen ihmiskunnan tapoja ja tottumuksia. Olen lukenut pariinkin kertaan raamatun läpi ja siitä kyllä huokuu läpi 2000 v sitten olleen yhteiskunnan henki,jos sitä ei lue värilasien läpi. Raamatun tekstien soveltaminen nykyaikaan vaatii paljon enemmän kuin sitä,että otetaan joku raamatun lause,irrotetaan se alkuperäisestä tekstiyhteydestä ja hoetaan sitten että "raamatun siinä ja siinä kirjassa,siinä ja siinä jakeessa sanotaan näin". Näin menetellen raamatulla saadaan kyllä perusteltua ihan mitä hyvänsä,mutta se on raamatun tekstien väärinkäyttöä. Valitettavasti jotkut uskontokunnat käyttävät tätä paljon,ja se on minusta ihmisten harhaanjohtamista.
Tiedän kyllä,että Eeva oli nainen. Mutta sitä en ymmärrä miten se liittyy syksyn homouskeskusteluun? En olekaan ollut kiistämässä raamatun kertomuksia,vaan peräämässä ihmisten moraalisia arvoja. Jos katsot olevasi uskossa,silloin sinun pitää noudattaa ennen kaikkea 10 käskyä. Ja niissä käsketään yksiselitteisesti rakastamaan lähimmäistäsi. Aivan siitä huolimatta,millainen se lähimmäinen on. Ja minun uskonkäsitykseni mukaan meidän tulisi elää Jumalan antamien ohjeiden mukaan,ei minkään muun. Minun uskoni ei perustu vanhoihin teksteihin ja kirjeisiin jotka on ajan kuluessa koottu yhteen ja saaneet osin (minun mielestäni) turhankin suuren vallan kristinuskossa.
NIin, mitä se lähimmäisen rakastaminen on? Onko se päänsilitystä ja kaiken hyväksymistä? Minusta se ei sitä ole. Jumala ja Sanansa ovat muuttumattomia ja ikuisia, joten pieni ihminen ei ole oikea taho määrittelemään, mitkä Raamatusta ovat noudatettavia ohjeita ja mitkä ei. Joko otetaan koko Raamattu sellaisenaan ja annetaan Jumalan itsensä olla vastuussa Sanastaan tai sitten ruvetaan rääppimään Sanaa ja tehdään itsestä moraaliauktoriteetti, jolloin ainakin mennään metsään.
Jos Jumala olisi tarkoittanut saman sukupuolen keskenään seksuaalisesti, se olisi myös ilmoitettu Raamatussa ja ihmiselle olisi luotu fyysiset edellytykset siihen.
on tullut kaikista niistä ihmisistä,jotka vetoavat kaikessa mahdollisessa raamattuun. Ei Jumalan tarkoitusta jossain asiassa voi alkaa perustelemaan raamatulla,koska sillä ei varsinaisesti Jumalan kanssa paljoa ole tekemistä. Sen tekstit on kirjoittaneet ihmiset,jotka kyllä uskoivat Jumalaan,mutta tulkitsivat teksteihinsä Jumalan tahtoa omien kokemuksiensa ja elämänsä kautta. Ei raamattua Jumala ole kirjoittanut,vaan ihmiset.
Ei lähimmäisenrakkaus ole KAIKEN hyväksymistä. En minäkään hyväksy pedofiliaa jne,tapahtumia jossa käytetään hyväksi sellaista ihmistä,joka ei pysty puolustautumaan eikä ymmärrä mitä tapahtuu. Mutta en ymmärrä miten poikkeava seksuaalisuus voisi tehdä jostain ihmisestä minua huonomman. Sillä eikös siinä paljon puhutussa käskyssä sanota "rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Eli jos et pysty rakastamaan=hyväksymään lähimmäistäsi,niin miten pystyt hyväksymään=rakastamaan itseäsi? Eikö lähetystyössäkin ole kysymys juuri tästä. Ei lähetystyötä tehdä väkivallalla ja pakottamalla toista ihmistä hyväksymään minun uskoni. Lähetystyötä tehdään hyväksyen ne ihmiset siinä tilanteessa missä he elävät,eläen heidän rinnallaan ja auttaen siinä missä voi. Näin menetellen se autettava ihminen jossain vaiheessa kiinnostuu myös uskostani.