Uusi vuosi toi heti lisää "lunta tupaan". Ilta-Sanomien selvityksessä oli kaupungit laitettu lapsiystävällisyyden mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Hanko oli sijalla 321, kuudenneksi viimeinen.
Olkoonpa kisa sitten mikä vaan positiivinen kisa, paras paikka asua, yritysystävällisyys jne., niin olemme olleet siellä jumbopäässä listaa. Hangossa ei ole panostettu hankolaisiin, vaikka tarpeet on hyvin tiedossa, kyselystä toiseen listattuja.
Kaupunginjohtaja Etelä-Uusimaa -lehden 2.1.2011 haastattelussa tuo tähän asiaan "lohtua" ripittäesään meitä: ..."monet kaupunkilaiset eivät ymmärrä tai muista sitä, että meillä on satamassa suuri omaisuusmassa." Tässä sataman omaisuusmassakilpailussa olemmekin varmaan maan ykkösiä. Investoinnit satamaan per asukas nro 1 Suomessa, yess!
Päiväkotien ja koulujen aamunavauksessa sekä senioriyhdistysten kuukausipalavereissa kannattaa tämä ilosanoma tuoda kyllä esiin. Eipä ole tainnut Harkimo ja matkailutoimistokaan hoksata, että siinähän se houkutin on, joka kantaa uuden hotellin ja sen palvelut: tulkaa katsomaan Hankoon meidän suurta sataman omaisuusmassaa!
Muistutettakoon nyt niille monille kaupunkilaisille, jotka "eivät ymmärrä tai muista", että tuo omaisuusmassan kerryttämiseen menneet rahat ovat olleet pois muista investoinneista ja satamainvestointeja ei ole tehty kaupungin ylijäämästä vaan kaupunki on ottanut koko ajan lisää lainaa. "Kriisikunta" ja "jumbosijat hyvinvointikyselyissä", "asukasluvun aleneminen" ovat ne nimitykset ja arvosanat, jotka tästä strategiasta ovat tuloksena.
Jos lapsissa on Hangon tulevaisuus, niin huolestuttavalta näyttää.
Nyt kannattaisi sataman omaisuumassalla tehdä jotain hyvää. Rahat ovat niin kuin pankissa. Nostetaan niitä sieltä ja annetaan niille, joille ne kuuluvat, veronmaksajille: omaisuutta myyntiin ja niillä rahoilla investointeja kaupunkilaisiin. Eikä siinä kaikki, lähes kaikki hyvinvointi-investoinnit tukevat myös turismia, jota "monet kaupunkilaiset eivät ymmärrä tai muista".
Olkoonpa kisa sitten mikä vaan positiivinen kisa, paras paikka asua, yritysystävällisyys jne., niin olemme olleet siellä jumbopäässä listaa. Hangossa ei ole panostettu hankolaisiin, vaikka tarpeet on hyvin tiedossa, kyselystä toiseen listattuja.
Kaupunginjohtaja Etelä-Uusimaa -lehden 2.1.2011 haastattelussa tuo tähän asiaan "lohtua" ripittäesään meitä: ..."monet kaupunkilaiset eivät ymmärrä tai muista sitä, että meillä on satamassa suuri omaisuusmassa." Tässä sataman omaisuusmassakilpailussa olemmekin varmaan maan ykkösiä. Investoinnit satamaan per asukas nro 1 Suomessa, yess!
Päiväkotien ja koulujen aamunavauksessa sekä senioriyhdistysten kuukausipalavereissa kannattaa tämä ilosanoma tuoda kyllä esiin. Eipä ole tainnut Harkimo ja matkailutoimistokaan hoksata, että siinähän se houkutin on, joka kantaa uuden hotellin ja sen palvelut: tulkaa katsomaan Hankoon meidän suurta sataman omaisuusmassaa!
Muistutettakoon nyt niille monille kaupunkilaisille, jotka "eivät ymmärrä tai muista", että tuo omaisuusmassan kerryttämiseen menneet rahat ovat olleet pois muista investoinneista ja satamainvestointeja ei ole tehty kaupungin ylijäämästä vaan kaupunki on ottanut koko ajan lisää lainaa. "Kriisikunta" ja "jumbosijat hyvinvointikyselyissä", "asukasluvun aleneminen" ovat ne nimitykset ja arvosanat, jotka tästä strategiasta ovat tuloksena.
Jos lapsissa on Hangon tulevaisuus, niin huolestuttavalta näyttää.
Nyt kannattaisi sataman omaisuumassalla tehdä jotain hyvää. Rahat ovat niin kuin pankissa. Nostetaan niitä sieltä ja annetaan niille, joille ne kuuluvat, veronmaksajille: omaisuutta myyntiin ja niillä rahoilla investointeja kaupunkilaisiin. Eikä siinä kaikki, lähes kaikki hyvinvointi-investoinnit tukevat myös turismia, jota "monet kaupunkilaiset eivät ymmärrä tai muista".
Vastaukset 33
Vanhimmat
Syyskuussa VUONNA 2009 eräs kirjoittelija on tälle Hankosivustolle koonnut kaupungin tilinpäätösten lukemia. Miten tulkitset näitä? Minä ainakin osaan laskea yhteen, että aikamoisilla summilla satama on kaupungin alijäämää paikkaillut. Ja vesilaitoskin on pikkuisen kortensa kekoon kantanut.
Kuinkahan paljon kaupungilla olisikaan velkaa ellei sataman ylijäämillä olisi asioita paikkailtu. Tämänkin luvun pystyy varmasti kaupungin tilinpäätöksistä löytämään.
ALLA kopio vuoden 2009 kirjoittelusta:
"Mielenkiintoisia lukuja ja kommentteja. Alkoi sen verran ihmetyttää, että vilkaisin vuodesta 2005 alkaen tilinpäätökset. Niistä selviää seuraavaa:
VUOSI 2004
Alijäämä 0 ,6 milj, johon sisältyy KAUPUNGIN ALIJÄÄMÄ 5,2 milj SATAMAN YLIJÄÄMÄ 4,3 milj vesilaitoksen ylijäämä 0,2 milj
VUOSI 2005
Ylijäämä 1,1 milj, johon sisältyy kaupungin alijäämä 4,6 milj sataman ylijäämä 5,5 milj vesilaitoksen ylijäämä 0,2 milj
VUOSI 2006
Ylijäämä 0 ,4 milj, johon sisältyy kaupungin alijäämä 6,1 milj sataman ylijäämä 6,7 milj vesilaitoksen alijäämä 0,2 milj
VUOSI 2007
Alijäämä 1 milj,johon sisältyy kaupungin alijäämä 5,4 milj sataman ylijäämä 4,6 milj vesilaitoksen ylijäämä 0,2 milj
VUOSI 2008
Alijäämä 2,1 milj, johon sisältyy kaupungin alijäämä 8,2 milj sataman ylijäämä 5,9 milj vesilaitoksen ylijäämä 0,2 milj"
Mitä taas tulee ajatella tästä kaupungin lapsiystävällisyydestä. Se on aivan eri asia. Rahalla tällaisia asioita on hirveän vaikea korjata. Kyse on aivan muista arvoista. Ja jos mielestäsi on kyse siitä, että uimahalli korjaisi tämän asian niin suuresti erehdyt.
Ja sitten tärkeä kysymys. Jos olet sitä mieltä, että satama myytäisiin ja tästä saadut tulot laitettaisiin investointeihin, jotka hyödyttäisivät kaupunkilaisia - niin miten sitten jatkossa ajattelit että kaupunki tulisi toimeen "omillaan"? Osana Raaseporiako?
vastauksia edelliseen. Hyvä, kun hait luvut esiin. Ohessa niistä vain kaupungin (kokonaisuudessaan) ali/ylijäämä ja lisäksi vastaava sataman investonti kyseisenä vuonna. Siitä näet, ettei investointeja kaupungin kassasta ole maksettu, vaan lainarahalla, josta korkomenot ovat nyt noin 1,5 miljoonaa vuodessa. Onko viisasta maksaa pankeille joka vuosi noin paljon?
2004 tulos -0,6, satamainvestoinnit 0,6 miljoonaa euroa
2005 tulos 0,6, satamainvestoinnit 1,5 miljoonaa euroa
2006 tulos 0,4, satamainvestoinnit 3,8
2007 tulos -1,0, satamainvestoinnit 2,4
2008 tulos -2,1, satamainvestoinnit 7,3
Lapsiystävällisyyden osalta, ole hyvä ja lue uuden vuoden Ilta-Sanomista, mitä kauniaislaiset ovat vastanneet, miksi he ovat ykkösenä.
Jos sataman osakkeista puolet myytäisiin, niin kaupunki saisi osinkotuloa jäljelle jääneiden osakkeiden osalta, eikä kaupungin tarvitsisi investoida satamaan. Investoinnit kaupunkilaisten hyvinvointiin ovat yksinkertaisin ja ehkä tärkein tapa lisätä kaupunkilaisten (ja turistien) tyytyväisyyttä, veronmaksajien määrää ja veroeuro. Kokonaisvaikutus selvästi plussaa, ei miinusta.
Huom! kaupungin tärkein tulonlähde on veronmaksajien maksama vero, yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kyllä ne työpaikat satamassa ja näiden työntekijöiden maksamat verot säilyy ilman kaupungin mukanaoloa.
"Omillaan" mennään, ei Raaseporiin liittymisestä mitään hyötyä ole. Vapaaehtoisesta yhteistyöstä naapurikuntien kanssa sitä hyötyä kannattaa kyllä etsiä.
Tilinpäätöksen osalta vielä, kaupungin toimintarakenne pitää olla sellainen, että "kaupunki" on plussalla ilman "satamaa" ja "satama" on vain lisä ja näiden yhteenlaskettu summa "koko kaupunki" on siis selvästi plussalla.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että kaupungin tulevaisuutta pitäisi ajatella jollain uudella tapaa. Ei kuten ennen "som Ifjol" -mentaliteetilla, se kun ei toimi. Asukkaat pitää saada viihtymään ja koululaisilta ja vanhuksilta ei voi enää mitään ottaa pois, päinvastoin, heihin pitää satsata. Asukkaat tekevät kaupungista kaupungin ei pelkkä satama joka investoinneilla syö itseään!
Mielenkiintoista keskustelua. Kaivelin vielä tuon 2009 tilinpäätöksen tiedot. Siinä sanotaan veloista seuraavasti: kaupunki 49,1 milj ja satama 0,7 milj
Kaupungin alijäämä 6,2 milj, sataman ylijäämä 0,7 milj, vesilaitoksen 0,0 milj
Nykyisellä verokannalla ei kaupunki oikein pysty pärjäämään omillaan. On pitkä tie saada velat maksettua ja sen lisäksi kaikkien peruspalvelujen tulisi toimia. En usko, että talousarviosta enää voidaan kovinkaan paljon höylätä.
Mikä on sataman tulevaisuus? Miten korvata aina vain pienentyvä autojen tuonti? Miten lisätä viihtyvyyttä kaupunkilaisille ja miten hoidetaan nuortemme tulevaisuus?
Tarkoittanet siis pessimistisesti, että kaupunki on kuollut muutaman vuoden päästä, jos mitään radikaalia muutosta ei tapahdu?
Mielenkiintoisia lukuja. Lainat on tiliöity aika vekkulisti.
Taustaa: kaupungin velka kasvoi 1998-2008 noin 32 miljoonaa ja samanaikaisesti satamainvestoinnit olivat 30 miljoonaa. Taseessa lainanotto on laitettu edellä esitetyn mukaan kaupungin piikkiin.
Tämän tiliöintikäytännön tulkinta on, että kaupunki ei ole koskaan saanutkaan satamalta tuloja, kuin vähäisiä määriä. Satama on käyttänyt tienaamansa rahat itse, elää siis omaa elämäänsä.
Jos satama on pitänyt omat rahansa, niin kaupunki on ottanut elämiseen lainaa, mikä on erikoinen tapa toimia. Laina otetaan yleensä pitkäaikaisiin investointeihin eikä "leivän ostoon"!
1998 -2009
TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING
Toimintatuotot - Verksamhetens intäkter 106 962
Toimintakulut - Verksamhetens kostnader -29 600
TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 77 362
Korvaus peruspääomasta - Ersättning för grundkapitalet -20 184
Muut rahoitustuotot - Övriga finasiella inkomster 2 352
Rahoituskulut - Finasiella kostnader -2 378
VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 57 152
Poistot - Avskrivningar -19 230
YLIJÄÄMÄ - ÖVERSKOTT 37 922
INVESTOINNIT - INVESTERINGAR -32 846
RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSKALKYL
VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 57 152
Korvaus peruspääomasta - Ersättning för grundkapitalet 20 184
Korkotuotto kaupungilta - Ränteinkomst från staden -2 352
INVESTOINNIT -32 846
KASSAVIRTA - KASSAFLÖDE 42 138
********Ja nyt tulevana vuonna tehdään tappiota***********************
TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING UUSI LIIKELAITOS
NY AFFÄRSVERK
2009
LIIKEVAIHTO - OMSÄTTNING 7 424
Vuokra satama-alueista - Arrende av hamnområden -1 038
Hallintokulut - Administrativa kostnader -80
Poistot - Avskrivningar -2 235
Liiketoiminnan muut kulut - Övriga rörelsekostnader -3 079
LIIKEYLIJÄÄMÄ - RÖRELSEÖVERSKOTT 992
Korvaus peruspääomasta - Ersättning för grundkapitalet -1 682
Korkotuotot kaupungilta - Ränteinkomster från staden 0
Rahoituskulut - Finasiella kostnader -34
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
RÄKENSKAPPERIODENS ÖVER-/UNDERSKOTT -724
TASE - BALANS UUSI LIIKELAITOS
NY AFFÄRSVERK
2009
PYSYVÄT VASTAAVAT - BESTÅENDE AKTIVA 23 415
VAIHTUVAT VASTAAVAT - RÖRLIGA AKTIVA
Lainasaamiset kaupungilta - Lånefordringar från staden 0
Muut saamiset - Övriga fordringar 733
Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgångar 33
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. - RÖRLIGA AKTIVA S:LAGT 766
VASTAAVAA YHTEENSÄ - AKTIVA SAMMANLAGT 24 181
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma - Grunkapital 23 116
Kertynyt ylijäämä - Ackumulerat överskott 0
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ - EGET KAPITAL S:LAGT 23 116
VIERAS PÄÄOMA - FRÄMMANDE KAPITAL 1 065
VASTATTAVAA YHTEENSÄ - PASSIVA SAMMANLAGT 24 181
Eli satam,a tuonnut noina vuosina rahaa 79 Miljoonaa ja Investoitu 32 miljoonaa.....loput hävinnyt kaupuingin kassaan.
Kaupungin poikien taskuihin; isoihin palkkoihin, palkkioihin, investointeihin (hyviin ja huonoihin), hurlumhei -suunnitelmiin, tutkimuksiin, konsultteihin ja kaikkeen muuhun iloiseen, mutta niin turhaan.
Mutta koululaiset ja opettajat säästää, vanhukset makuutetaan sairaalassa, päiväkodeissa lapset ahdetaan pieniin tiloihin ja siirretään isoihin ryhmiin, ja sossu vuotaa loput ikuisille työttömille.
No saavat koululaiset nyt säästää sitten viellä enemmän kun ei tule enää satamastakaan rahaa.
79 miljoonaa - 32 miljoonaa = 47 miljoonaa / 12 vuotta = 3,9 miljoonaa/vuosi.
Oikein laskit. Nyt tuo 3,9 on poissa ja noin 400 työpaikkaa myös = 30.000 * 15,5 % = 1,9 miljoonaa = 5,8 Miljoonaa. Eli keskuskoulun sulkeminen ei riitä. Mitä ehdotat, rikkailta yli 40.000 tienaavilta terveyskeskus, lastenhoito, jne pois. Lumen auraus lopetaan heti. Pienvenesatamat myydään, muuta en nyt keksi.
5,8 miljoonaa on yläkanttiin, koska paremminkin 200 työpaikkaa, joista työntekijöistä suurin osa ei asunut Hangossa eikä maksanut veroja tänne. Ja vaikka olisi maksanutkin, niin kyllä työtönkin veroja maksaa ansiosidonnaisuudestaan.
5,8 miljoonaa on alle 10% kaupungin budjetista, pientä veneen keinutusta tuulessa, ei tsunami!
Ongelma on se, että Hangossa ei haluta asua ja maksaa veroja tänne. Hanko on koko seutukunnan ainut kaupunki, jossa on enemmän työpaikkoja, kun työntekijöitä. Kymmenen vuoden aikana työpaikat ovat täällä lisääntyneet ilman satamaakin ja väki on koko ajan vaan vähentynyt.
Syy on selvä. Kaupunki ei huolehdi asukeistaan, vaan siitä omaisuusmassasta, josta kirjoitusketju alkoi. Me kaupunkilaiset olemme kaupungin lapsia, joista pitäisi huolehtia ja osoittaa välittävänsä. Semmonen tää rategia on. Miten käy perheessä lapsille, jotka eivät saa rakkautta?
Juuri näin!
Valtiovalta kun on määränyt lainsäädännössään kunnille kaikenlaisia tehäviä ja rasitteita. Kannattaisi kurkistella tuota kaupungin budjettia vähän sillä silmällä. Lakisääteiset menoerät on aina hoidettava; on kunnalla sitten varaa siihen tai ei.
Kun nyt tälle sivulle olette keränneet näitä lukuja, niin laskekaa nyt näistä luvuista ulos se, mikä on aivan pakollista (= lakisääteistä) maksettavaa.
Loppuosasta sitten täytyy kiistellä. Ovatkohan kaupungin isät ja valtuutetut osanneet jakaa sen tasapuolisesti kaikkia asukkaitaan huomioiden.
Onko kaupungin omistamaa rakennusmassaa osattu hoitaa oikein? Onko kadut kunnossapidetty jne jne...
Ja mitä sitten vielä jää jäljelle - jos nyt jotakin jää - niin kenelle se on jaettu? Tuskin ainakaan kaupungin virkamiehille. Uskon, että heidän palkkansa ja palkkionsa on tasan tarkkaan samassa suhteessa hoidettu kuin muissakin pitäjissämme täällä Suomessa
"Ei niin paha asia" on oikeassa. Mutta tuo noin 5 Miljoona on kumminkin enemmän kuin se mistä valtuusto saa päättää, kaikki muu menee kuten "miten itse hoitaisit" sanoo lakisääteisiin asioihin joille ei voi mitään.
Kyllä valitettvasti sataman aiheuttama työttömyys on tuo 400 vähintään. Meillähän on nyt tuhat työtöntä ja muistaakseni muualla ei olla sanottu väkeä irti kuin satamayrityksissä ja Finnsdispillä. Finndispin väki on jo työllistynyt huhujen mukaan.
Usko mitä uskot, mutta luulo ei ole tiedon väärtti. Ja myös muita kuluja voi maksaa "omaan piikkiin" kuin palkkaa. Hangon palkat valtakunnallisella tasolla hipoo ylärajoja.
Todista asia. Lukuja esiin.
Muutamia esimerkkejä mainitakseni: ammattityöntekijä 2000-2500, toimistotyöntekijä 2000,
erikoislääkäri 9000, kuntohoitaja 2400, amanuenssi 3000, perushoitaja 2500 jne.)
vertaa (huom 2007 palkkatilasto )
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/06/14/kunta-alan-palkat/200816089/139
(poikkeuksiakin tilastosta löytyy: siivooja n.1600 Hanko, koulunkäyntiavustaja 1500, kaup.joht. n.7000 Hanko)
Mikä näistä nyt stten on jollakin tavalla ihmeelinen? Onko niin, että hoitajan palkkaa 2500 euroa on mielestänne liian suuri. Ja onko niin, että 2000 euroa on liikaa ammattityöntekijälle ja toimistotyöntekijälle? Palkka tulee maksaa työnkuvan ja henkilökohtaisen osaamisen tasosta. Ei siitä, että sinulla on joku nimike,esim. toimistotyöntekijä. Tähän nimikkeeseen voidaan sijoittaa vaikka kuinka vaativaa työtä tekeviä henkilöitä.
Montakohan erikoislääkäriä ja amanuenssia kaupungilla on?
Täytyy myöskin muistaa se, että Hangolla on suuria vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa kaupungin palvelukseen.
Ei kannata suurennella asioita.
EU-lehti kertoo tuoreimman työttömyystilaston 31.1.2011: Hangossa 484 henkilöä työttömänä. Kaikki satamatyöntekijäitä vai?
Ehkä on niin, että kannattaa mennä eteenpäin, eikä taaksepäin.
Vastakkaisasettelu pistää junnaamaan helposti paikoilleen, eikä tehdä mitään.
Ehkä on hyväksyttävää ajatella, että satama ja teollisuus ovat yhtä tärkeitä.
Yhtälailla kirjasto on yhtä tärkeä kuin tekojää ja terveyskeskus on yhtä tärkeä kuin uimahalli.
Pitäkää päättäjät meistä kaupungin "lapsista" huolta, että voimme hyvin ja emme "syrjäydy".
Hangossa palkat on kunta-alalla kauttaaltaan korkeammat kuin koko maan tilastossa, lukuunottamatta pieniä minoriteettiryhmiä; siivoojat, koulunkäyntiavustajat.. Kunta-alan palkat sovitaan kvtes-mukaan, ei niitä voi kunnissa itse kovin paljon säveltää. Tietysti lääkäri on Hangossa elintärkeä ja siitä kannattaa maksaa. Mutta onko kriisikunnassa kannattavaa, että suurin osa palkoista ylittää maan keskitasoa? Jos näin on, pitäisi sama linja koskea ihan kaikkia Hangon kaupungilla työskenteleviä, pitäisi olla kaikille sama linjaus, myös minoriteettiryhmille.
Mikä on mainitsemanne minoriteettiryhmä. Naiset, miehet, yksinäiset johtajat, sosiiaaliviraston vai rva lumitraktorikusku.
No siinähän se lukee....lukuunottamatta pieniä minoriteettiryhmiä, siivoojat, koulunkäyntiavustajat. Nämä lienevät myös yleisimmin naisia!
Ei hätää, palkkakustannukset alenevat, kun väkeä vähennetään. Kaupungin palkkalistoilta voi hyvin vähentää 100 henkeä = n. 15% henkilöstöstä. Tämän vaikutus vastannee about sataman tuottoja. Jos ne ovat nyt hävinneet jonkun mielestä, niin sekin korjaantuu. :)
Ja muuten, kyllä ne palkat kohillaan on, turha kadehtia! Ei niistä taulukoista voi paljoa liikkua suuntaan eikä toiseen.
Väkeä ei vähennetä, tiedoksi vaan.
Tiedoksi vaan, että jo nyt on suunnitelmissa, että joka kolmannen eläkkeelle lähtevän tilalle ei oteta ketään.
On turvallinen olo kun vanha kaupunginhallitus hja puhemiehistö jatkuu. Ei tulee odottamia yllätyksiä
"joka kolmannen eläkkeelle lähtevän tilalle ei oteta ketään."
Mitä tapahtuu 10 vuoden päästä kun Hangossa on vain johtavia virkamiehiä, ja muita eläkkeelle lähtevien työpaikkoja ei ole täytetty? Kysynpä vaan. Maksetaanko sitten 3-kertaisesti jollekkin firmalle joka tulee hoitamaan siivoukset ja vanhustenhoidot ?? Hullua suunnittelua.
Ensiksikin, kun kaupungin työntekijöiden määrä vähenee, niin joutuu jäljelle jääneet jopa tekemään töitä. EI voi istua kahviTUNNILLA aamuin/illoin vaan ihan saa tehdä töitä kuin yksityisellä puolellakin. Tämä ei koske kaikkia. TYömäärä on kyllä epätasaisesti jakautunut. Lisäksi tehdään myös jonnenjoutavaa paperin pyörittämistä, mikä ei ole sitä mitä pitäis tehdä = keskittyä kaupunkilaisten palvelemiseen.
Jos kaupungin väkiluku laskee 6000 asukkaaseen, niin kyllä silloisen satamakaupungin hallinnossa joutaa olla 1/2 nykyistä vähemmän porukkaa!
Hangonkylä? Hangöby?
Glad Påsk!