Politiikassa näkyy jo vaalien odotus. Kokonaisuuden ymmärtäminen ei innosta. Pienistä yksityiskohdista tehdään draamaa arkipäivän viihteeksi. Näennäisen kansanomaisuuden taakse kätketään suuri määrä itsekeskeisyyttä ja tosiasioiden kieltämistä. Tätä minä kutsun politiikan pikaruoaksi.
Me Keskustassa olemme valinneet toiset eväät. Keskitymme siihen, minkä parhaiten taidamme. Keskitymme asiaan.
Maltillinen keskustalaisuus tulee olemaan kevään vaaleissa voimavara. Ja puolueen näytöt pitkälti ajalta puhuvat puolestamme. Haluamme rakentaa parempaa ja tasavertaisempaa Suomea johdonmukaisella työllä ja päätöksiä punniten.
Tämä on minun ja Keskustan vastaus niille, jotka miettivät mihin uskoa. Pysytään asiassa.
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Mari.iw3
Me Keskustassa olemme valinneet toiset eväät. Keskitymme siihen, minkä parhaiten taidamme. Keskitymme asiaan.
Maltillinen keskustalaisuus tulee olemaan kevään vaaleissa voimavara. Ja puolueen näytöt pitkälti ajalta puhuvat puolestamme. Haluamme rakentaa parempaa ja tasavertaisempaa Suomea johdonmukaisella työllä ja päätöksiä punniten.
Tämä on minun ja Keskustan vastaus niille, jotka miettivät mihin uskoa. Pysytään asiassa.
http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Mari.iw3
Vastaukset 29
Vanhimmat
Me Keskustassa olemme valinneet toiset eväät. Keskitymme siihen, minkä parhaiten taidamme. Keskitymme suhmurointiin, luikurointiin, pekkarointiin, salailuun, valehteluun jne., jne.
Olet niin väärässä, että voisit samantien kaivaa balalaikan valmiiksi eteisen tuolille ja takan päälle maatuskat. Vodkaa ja suolakurkkujakin varmaan löytyy.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/kalske_vaalirahasotkuista_pian_syyteratkaisut_2258033.html
Kepun "viesti" ei vaan ota kirkastuakseen.
ASIAA!
- stadin vintiöt -
Hieno kirjoitus.
Siis fanitan Maria !
mokellusta ja puuta heinää.
Politiikassa näkyy jo vaalien odotus, mutta kokonaisuuden ymmärtäminen ei Keskustaa innosta. Pienistä yksityiskohdista, kuten vaalirahasotkuista ja rikoksista epäilyistä, ei tehdä draamaa arkipäivän viihteeksi, vaan kaikki kielletään. Näennäisen kansanomaisuuden taakse kätkeytyy suuri määrä itsekeskeisyyttä ja tosiasioiden kieltämistä. Tätä minä kutsun Keskustan politiikaksi.
ASIAA!
Ei ole epäilystään, etteikö Mari Kiviniemi olisi eloisa, aikaansaava, sopua ja harmoniaa elämäänsä hakeva ihminen. Hän on tuolle persoonallisuudelle tyypillisen uskollinen ja muina piirteinä ovat hyväksyvä, epäitsekäs ja seesteisen vakaa elämä.
Turha mennä hakemaan Mari Kiviniemen elämästä sellaisia särmiä tai tulevia skandaaleja, jotka tekisivät hänestä medioitten lemmikin kiitos sellaisen julkisuuden, joita Jungner ja oppositio, blondi SDP:n puheenjohtajana, nyt alkavat tuottaa tavoitteena maan suurimman puolueen paikka hinnalla millä hyvänsä.
Tehokkaana suorittajana huumorintajuinen, vaivattomasti sujuva ja tehokas, miellyttävä, sosiaalisesta elämästä nauttiva Kiviniemi on tämän päivän keskustaliikkeelle myös pätkäpääministerinä erityisen sopiva henkilö.
miks nännit sojottaa vasemmalle?
Yritäs homo päästä hoitoon
olet kebabia tappiperse.
Hienoa tämä KESKUSTAPUOLUEEN suosio, täällä jopa joissakin ketjuissa 1000 kävijää kun demareilla jos sata menee rikki niin jopas jotakin. :-)))))))
ketjuissa, joskus yli kaksituhattakin;-)))))))
ne nyt on pelkkää tuppeensahattua pashaaa !!!
kapin suosiosta, joka on kepulaisten kesuudessa ohittanut kepun suosiaon ;D
Kapi on perseestä.
"Maltillinen keskustalaisuus tulee olemaan kevään vaaleissa voimavara." Kuuluuko tukijoukkoihinne myös se kuuluisa uusi, tehokas voimavara, city-keskusta Hesasta?
..että tämä henkilö on sirppiliiterin provokaattori. Kun tarkemmin ajattelee hänen tapaansa toimia, tulee johtopäätökseen ettei mies ainakaan mitään hyvää Keskustalle halua.
ajattelemaan edes perseesi pyyhkimistä, saatana.
Keskusta on hirven sisäfilettä.
Kun kokoomus on jo ennättänyt viedä politiikan maltillisen, sinivihreän keskustaoikeistolaisuuden linjoille, niin keskustaliberaaleilla on hyvin vähän tilaa omaperäisille linjauksille, koska silloin he eivät enää erotu kokoomuksesta.
Politiikan vaihtoehdoiksi alkaa vähitellen muodostua kokoomuksen ja keskustan urbaaniliberaalin siiven muodostama vaihtoehto ja sen vastakohtana konservatiivinen työväenaate demareiden persuilla maustamine rasismilisäkkeineen.
Tuskin vaalien jälkeen on kenellekään epäselvää, ettei konservatiivisella työväenaatteen nostalgialla ole hallitukseen mitään asiaa, jos sen ainoa poliittinen tavoite on kaivautua siilipuolustukseen saavutettujen eläke-etujen puolesta vaatimaan hyvinvoinnin rahoittamista kiristämällä progressiota rikkailta, joita ei Suomessa tarpeeksi ole.
Tässä johdonmukaisuutta Kepulaiseen tapaan. Viesti on kopasattu kokonaan
Viime vuoden tilastoinnissa suhteellisen köyhyyden raja on Eurostatin mukaan 1048 euroa, Suomessa se on 1146.50 euroa. Suhteellinen köyhyysraja nousee 500 eurolla jokaisesta kulutusyksikköön kuuluvasta aikuisesta ja 300 euroa lapsesta.
Suomessa köyhyysriskissä on noin 13% väestöstä. Pitkittyneesti pienituloisten (1+2/3 v.) määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa lähtötilanne oli siis 470 000 nyt pienituloisia 700 000. Kaksin kertaistuminen on tapahtunut Keskustapuolueen ollessa hallitusvastuussa, sikäli köyhyyden vähentäminen EI ole puolueelta onnistunut, kehitys on ollut päinvastainen.
Köyhät koostuvat seuraavista ryhmistä pääosin: 65 v. täyttäneistä tämä ryhmä koostuu pääosin naisista ja
köyhyysriski on sitä korkeampi mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, myös tämän ryhmän köyhyysriskiä suurentaa yksinasuminen.
Työttömistä (115 000) joista on joka toinen on ollut vähintään 6 kk ollut työttömänä.
Työssä käyvistä köyhiä on noin 100 000 yrittäjistä köyhyysrajan alapuolella on noin 1/3 yrittäjistä.
Vakinaisesti kokopäivätyössä käyvistä köyhyysrajan alittaa 1/4 , tässä ryhmässä on lapsiperheitä pääosin. Opiskelijoista köyhyysrajan alittaa 95 000.
Luvut ovat Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen barometrista kootut.
Suomen köyhyydessä kyse on tästä: Köyhyys pitkittyy ja huono-osaisuus kasautuu.
Toimeentulotuen asiakkuudet yhä pidempiä; samoin ruokapankkien jonot.
Tuloerot kasvaneet myös pienituloisten keskuudessa.
“Vaikeasti työllistettäviä” yli 100 000.
Koulupudokkaita yli 60 000.
Tuloerojen kasvu heikentää sosiaalista liikkuvuutta ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Köyhyys on myös tätä Suomessa nopein muutos on tapahtunut lapsien kohdalla: vuonna 2005 lapsiköyhyys oli vain 5%, mutta vuonna 2007 jo 14%.Lapsiperheiden riskitekijät: vanhempien vähäinen koulutus,työvoiman ulkopuolella olo ja perherakenne, ennen kaikkea yksinhuoltajuus.
Tiedot edelleenkin Terveyden ja hyvinvointikeskuksen kokoamia
noinhan se menee
pienituloinen saa lisää rahaa se syventää pienituloisen köyhyyttä. Tuota minä en ymmä'rrä. Kun lapsiperheet saa lisää rahaa se syventää lapsiperheidn köyhyyttä. Sitäkään minä en ymmärrä.
Yleensä käy kyllä niin että kun tulee lisää rahaa se vähentää köyhyyttä.
Mutta sitten se on ymmärrettävää jos Ojalan laskuoppi on kumottu.
Suomen virallinen tilasto
Tulonjakotilasto
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Toimeentulovaikeuksissa olevien määrä on vähentynyt
29.12.2010
Toimeentulovaikeuksia oli kaikkiaan noin 600 000 kotitaloudella eli 24 prosentilla kotitalouksista vuonna 2009. Suurempia toimeentulovaikeuksia oli 190 000 kotitaloudella, 7 prosentilla kotitalouksista. Toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien määrä väheni 18 prosenttia vuodesta 2003. Toimeentulovaikeuksissa olevien tulot kasvoivat reaalisesti hitaammin kuin kotitalouksissa keskimäärin. Vuosittainen kasvu oli 1,2 prosenttia, kun se kotitalouksissa keskimäärin oli 2,2 prosenttia vuodesta 2003. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilaston yhteydessä kerätyistä tiedoista.
Seuraava julkistus:
26.1.2011
Suomen virallinen tilasto
Tulonjaon kokonaistilasto
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Tuloerot jatkoivat supistumista vuonna 2009
17.12.2010
Vuonna 2008 alkanut tuloerojen supistuminen jatkui myös vuonna 2009. Suurituloisimmassa kymmenesosassa väestöä keskiarvotulot alenivat 3 prosenttia, mutta kaikista hyvätuloisimmassa prosentissa väestöä tulot vähenivät 15 prosentilla. Sen sijaan muissa tulokymmenyksissä tulot kasvoivat vuonna 2009. Pienituloisimmassa kymmenesosassa asuntokuntaväestöä reaalitulojen kasvu oli kuitenkin vain puoli prosenttia, kun se 2 - 9 tulokymmenyksessä oli 2 - 2,5 prosentia, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.
Seuraava julkistus:
16.12.2011
vaatii noston
Mari on täydellinen fanipala.
http://www.youtube.com/watch?v=1piWqvDmSw8&feature=related
aijaijai