Olen taas lueskellut kirjoja itsenäistymisestä ja ns. sortovuosista. Lyhyesti, monet suomalaiset ryhtyivät sekä passiiviseen vastarintaan (olematta noudattamatta 1899 helmikuun manifestia jne) ja aktiiviseen vastarintaan (aktivistit hankkivat aseita, räjäyttelivät pommeja, murhasivat jne) kun Keisarin Suomen kenraalikuvernööriksi asettama Nikolai Bobrikov teki määräyksiä jotka suomalaiset kokivat lainvastaisiksi ja muutenkin epämiellyttäviksi.
Mikä oikeutti ko. vastarinnan laillista valtiovaltaa vastaan?
- Yleinen perustelu on se, että valtiovalta (Nikolai II) oli rikkonut perustuslakeja vastaan helmikuun manifestilla ja sen perusteella tehdyt "sortotoimenpiteet" olivat siten laittomia eikä niitä tarvinnut noudattaa
- Väkivaltainen vastarinta eli terrorismi on sen sijaan vaikeampi perustella. Yhdessä kirjassa sortovuosista perusteltiin sitä sillä, että se antoi laittomana toimintana esimerkin jääkäriliikkeelle ja oli siten hyödyllistä
KYSYMYKSENI lähtökohta on KRISTILLINEN. Kristillisiä argumentteja en ole KOSKAAN nähnyt kirjallisuudessa mitä tulee tämän vastarinnan oikeutukseen. Suomalaisistahan oli ja on suuri enemmistö kristittyjä. Meillä on luterilainen ja ortodoksinen valtionkirkko ja molemmet kirkot olivat tunnustettuja jo 100 vuotta sitten. Luulisi, että kristillisyys antaisi tiettyjä lähtökohtia siihen, miten sortokausiin olisi suhtauduttava.
Mitä Raamattu siis kertoo siitä mitä aikalaisten ja nykyihmisten pitäisi ajatella?
- 5. käsky: Älä tapa. Aktivistien toiminta pitäisi siis kristillisen Suomen kansan hylätä
- Jeesus: Tee lähimmäiselle niin kuin toivot itsellesi tehtävän. Sama vaikutus kuin yllä
- Jeesus: Käännä toinen poski. Siis ei pitäisi ryhtyä mihinkään aseelliseen tai aseettomaan vastarintaan
- Jeesus: Anna Keisarille mikä Keisarille kuuluu. Tämä yleensä tulkitaan siten, että ihmisten pitäisi noudattaa esivallan käskyjä (vaikkakin pannen Jumalan käskyt edelle; toisaalta en näe ristiriitaa tässä). Tämä kieltäisi SEKÄ passiivisen että aktiivisen vastarinnan
Lisäksi tulee muistaa että Venäjän Keisarit (eli Suomen Suuriruhtinaat) vihittiin kristillisen ortodoksisen kirkon toimesta Kremlissä kirkossa eli siis Jumalan armosta Keisareiksi. Minkä Jumala on antanut, eli maallisen vallan, sitä ei ihminen vo ottaa pois vai kuinka? Eikö Keisari ollut Jumalan korkein edustaja maan päällä? Siis kristillisen kirkon mukaan. Jeesuksen aikana Keisarihan oli pakana mutta Hänen mukaansa oli silti Keisaria toteltava. Entä kristillisen kirkon valitsemaa Keisaria? Vieläkin enemmän?
Syyllistyivätkö suomalaiset vastarintamiehet jumalanpilkkaan ja itsensä Jumalan määräämän laillisen järjestyksen vastustamiseen - Raamutun ja Jeesuksen oppien lisäksi? Löytyykö Raamatusta tai Kirkon opetuksista mitään jolla voisi puolustaa vastarintaa? En ole löytänyt mitään.
Näyttäisi siltä, että ne suomalaiset jotka lähtivät laillista valtiovaltaa vastustamaan sortovuosina täten vastustivat myös Kirkon opetuksia ja nousivat myös itse Jumalaa vastaan vastustaessaan Keisaria. Miksi tästä ei puhuta historiankirjoissa (koulukirjoista puhumattakaan: onhan meillä tunnustuksellinen uskonnonopetuskin)?
Mikä oikeutti ko. vastarinnan laillista valtiovaltaa vastaan?
- Yleinen perustelu on se, että valtiovalta (Nikolai II) oli rikkonut perustuslakeja vastaan helmikuun manifestilla ja sen perusteella tehdyt "sortotoimenpiteet" olivat siten laittomia eikä niitä tarvinnut noudattaa
- Väkivaltainen vastarinta eli terrorismi on sen sijaan vaikeampi perustella. Yhdessä kirjassa sortovuosista perusteltiin sitä sillä, että se antoi laittomana toimintana esimerkin jääkäriliikkeelle ja oli siten hyödyllistä
KYSYMYKSENI lähtökohta on KRISTILLINEN. Kristillisiä argumentteja en ole KOSKAAN nähnyt kirjallisuudessa mitä tulee tämän vastarinnan oikeutukseen. Suomalaisistahan oli ja on suuri enemmistö kristittyjä. Meillä on luterilainen ja ortodoksinen valtionkirkko ja molemmet kirkot olivat tunnustettuja jo 100 vuotta sitten. Luulisi, että kristillisyys antaisi tiettyjä lähtökohtia siihen, miten sortokausiin olisi suhtauduttava.
Mitä Raamattu siis kertoo siitä mitä aikalaisten ja nykyihmisten pitäisi ajatella?
- 5. käsky: Älä tapa. Aktivistien toiminta pitäisi siis kristillisen Suomen kansan hylätä
- Jeesus: Tee lähimmäiselle niin kuin toivot itsellesi tehtävän. Sama vaikutus kuin yllä
- Jeesus: Käännä toinen poski. Siis ei pitäisi ryhtyä mihinkään aseelliseen tai aseettomaan vastarintaan
- Jeesus: Anna Keisarille mikä Keisarille kuuluu. Tämä yleensä tulkitaan siten, että ihmisten pitäisi noudattaa esivallan käskyjä (vaikkakin pannen Jumalan käskyt edelle; toisaalta en näe ristiriitaa tässä). Tämä kieltäisi SEKÄ passiivisen että aktiivisen vastarinnan
Lisäksi tulee muistaa että Venäjän Keisarit (eli Suomen Suuriruhtinaat) vihittiin kristillisen ortodoksisen kirkon toimesta Kremlissä kirkossa eli siis Jumalan armosta Keisareiksi. Minkä Jumala on antanut, eli maallisen vallan, sitä ei ihminen vo ottaa pois vai kuinka? Eikö Keisari ollut Jumalan korkein edustaja maan päällä? Siis kristillisen kirkon mukaan. Jeesuksen aikana Keisarihan oli pakana mutta Hänen mukaansa oli silti Keisaria toteltava. Entä kristillisen kirkon valitsemaa Keisaria? Vieläkin enemmän?
Syyllistyivätkö suomalaiset vastarintamiehet jumalanpilkkaan ja itsensä Jumalan määräämän laillisen järjestyksen vastustamiseen - Raamutun ja Jeesuksen oppien lisäksi? Löytyykö Raamatusta tai Kirkon opetuksista mitään jolla voisi puolustaa vastarintaa? En ole löytänyt mitään.
Näyttäisi siltä, että ne suomalaiset jotka lähtivät laillista valtiovaltaa vastustamaan sortovuosina täten vastustivat myös Kirkon opetuksia ja nousivat myös itse Jumalaa vastaan vastustaessaan Keisaria. Miksi tästä ei puhuta historiankirjoissa (koulukirjoista puhumattakaan: onhan meillä tunnustuksellinen uskonnonopetuskin)?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Enpä ole ikinä pysähtynyt miettimään asiaa tuolta kantilta. Yhteenkään kysymykseesi en osaa vastata vaan mielenkiintoisen näkökulman toit esiin. Todennäköisesti sen ajan aktivistit eivät paljon pohtineet kysymyksiäsi. He tekivät ja toimivat niin kuin oikeana pitivät sen hetkisissä olosuhteissa niillä tiedoilla mitä heillä oli käytettävisssään. Perustelut keksittiin sitten jälkeen päin, niin taidetaan tehdä nykyäänkin.
>Olen taas lueskellut kirjoja<
Mitä kirjoja olet taas lueskellut?
>Mikä oikeutti ko. vastarinnan laillista valtiovaltaa vastaan?<
Onko kyseessä itsenäisyystaistelija, kansallissankari vai terroristi? Kas siinnäpä onkin veteenpiirretty viiva erottamassa kumpi on kyseessä. Suomessakin noustiin laillista esivaltaa vastaan murhaamalla virkamiehiä jne.
Karkeasti ottaen onnistunut laaja terrori voi johtaa itsenäistymiseen ja silloin lopputuloksena onkin patriootit ja itsenäisyyssankari. Näin esim. Suomessa tai vaikkapa Israelissa.
Huomattavasti useammin koko "separatistien puuhastelu" tuomitaan terrorismiksi ja se voi jatkua kymmeniä vuosia sellaisena. Olkoon esimerkkinä vaikkapa Sri Lankan Tamilit.