Jotkut suomalaiset kansalliskiihkoilijat vaativat Karjalan kannasta ja Petsamoa Suomelle perusteenaan Tarton rauhansopimus vuodelta 1920.
Tuo sopimus oli kuitenkin laiton ja siten pätemätön. Syynä se, että sen solmi Venäjän puolelta Leninin bolsheviikkihallitus joka oli ottanut vallan lailliselta hallitukselta vallankaappauksella vuonna 1917. Venäjän laillinen (ns. väliaikainen hallitus) oli se, jonka Keisari Nikolai II oli nimittänyt erotessaan saman vuoden keväällä. Samalla perusteella myös vuosien 1940 ja 1947 rauhansopimukset ovat pätemättömiä juridisesti koska niitä ei allekirjoittanut Venäjän lakien mukaan laillinen hallitus. Sellainen hallitus saattoi olla vain Keisarin nimeämä, ja Hän ei todellakaan mitään Siperiaan karkoitettuja rikollisia siihen nimennyt.
Kun näin on, niin minkä sopimuksen mukaan pitäisi Suomen ja Venäjän rajat määritellä? Lailliset perustat Suomen ja Venäjän rajojen määrittelylle ovat itseasiassa vahvat:
- Haminan rauha 1809 jossa Ruotsi siirsi Suomen Venäjälle. Vanha Suomi oli jo osa Venäjää
- Suomen kansa yksimielisesti hyväksyi teon Porvoon valtiopäivillä ja vannoi uskollisuudenvalan Keisarille
- Vuonna 1812 Aleksanteri I liitti Vanhan Suomen osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Pienempiä rajantarkistuksia tapahtui myöhemminkin
Näiden laillisten argumenttien pohjalta voidaan todeta, että Suomen laillinen raja kulki siinä missä se kulki keväällä 1917: nyky-Suomi plus Kannas, Raja-Karjala ja Salla. Ei Petsamoa. Suomi on edelleenkin laillisesti osa Venäjää: itsenäistyminen oli perustuslain vastainen ja Venäjän hallitus ei sitä hyväksynyt. Eihän Ahvenanmaakaan voi itsenäistyä ilman Helsingin hyväksymistä.
Entäpä Suomen itsenäisyysjulistus vuodelta 1917? Sen teki todellakin laillinen hallitus Suomen puolelta (koska hallitus oli Venäjän väliaikaisen hallituksen hyväksymä) perustuen vuoden 1772 lain 38:nteen pykälään. Ongelmana vain on, että kyseinen pykälä ei anna oikeutta erottaa osa valtiosta loppuosasta (googlatkaa lakipykälä). Täten itsenäisyysjulistus oli laiton ja sen ei voida katsoa olevan juridisesti pätevä. Lisäksi Leninin sakin antama tunnustus Suomen itsenäistymiselle oli laiton, koska Lenin ei ollut laillisen vallan edustaja Venäjällä. Siis alueet pitäisi saada takaisin - osana Venäjää. Laillisesti.
Sitä, että jotkut suomalaiset lähtivät valapattouden tielle ja irtisanoivat yksipuolisesti uskollisuudensa Venäjälle ja Keisarille ei mitenkään voida katsoa heille kunniaksi. Näitten valapattojen henkilöiden kuten Svinhufvud ja muut itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajat, aktivistit yms, tekemiä päätöksiä ei voida hyväksyä. Isänmaallisesti toimineet suomalaiset kuten Mannerheim ja muut Venäjän armeijan upseerit silloin tällaisen toiminnan tuomitsivat jyrkästi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laillisesti Suomen pitäisi kyllä saada takaisin menetetyt alueet mitä tulee Sallaan ja Karjalan Kannakseen koska ne olivat osa Suomea jo 1917. Petsamo ei sen sijaan Suomeen kuulu. Lisäksi laillisuus vaatii koko Suomen palauttamista osaksi Venäjää.
Tuo sopimus oli kuitenkin laiton ja siten pätemätön. Syynä se, että sen solmi Venäjän puolelta Leninin bolsheviikkihallitus joka oli ottanut vallan lailliselta hallitukselta vallankaappauksella vuonna 1917. Venäjän laillinen (ns. väliaikainen hallitus) oli se, jonka Keisari Nikolai II oli nimittänyt erotessaan saman vuoden keväällä. Samalla perusteella myös vuosien 1940 ja 1947 rauhansopimukset ovat pätemättömiä juridisesti koska niitä ei allekirjoittanut Venäjän lakien mukaan laillinen hallitus. Sellainen hallitus saattoi olla vain Keisarin nimeämä, ja Hän ei todellakaan mitään Siperiaan karkoitettuja rikollisia siihen nimennyt.
Kun näin on, niin minkä sopimuksen mukaan pitäisi Suomen ja Venäjän rajat määritellä? Lailliset perustat Suomen ja Venäjän rajojen määrittelylle ovat itseasiassa vahvat:
- Haminan rauha 1809 jossa Ruotsi siirsi Suomen Venäjälle. Vanha Suomi oli jo osa Venäjää
- Suomen kansa yksimielisesti hyväksyi teon Porvoon valtiopäivillä ja vannoi uskollisuudenvalan Keisarille
- Vuonna 1812 Aleksanteri I liitti Vanhan Suomen osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Pienempiä rajantarkistuksia tapahtui myöhemminkin
Näiden laillisten argumenttien pohjalta voidaan todeta, että Suomen laillinen raja kulki siinä missä se kulki keväällä 1917: nyky-Suomi plus Kannas, Raja-Karjala ja Salla. Ei Petsamoa. Suomi on edelleenkin laillisesti osa Venäjää: itsenäistyminen oli perustuslain vastainen ja Venäjän hallitus ei sitä hyväksynyt. Eihän Ahvenanmaakaan voi itsenäistyä ilman Helsingin hyväksymistä.
Entäpä Suomen itsenäisyysjulistus vuodelta 1917? Sen teki todellakin laillinen hallitus Suomen puolelta (koska hallitus oli Venäjän väliaikaisen hallituksen hyväksymä) perustuen vuoden 1772 lain 38:nteen pykälään. Ongelmana vain on, että kyseinen pykälä ei anna oikeutta erottaa osa valtiosta loppuosasta (googlatkaa lakipykälä). Täten itsenäisyysjulistus oli laiton ja sen ei voida katsoa olevan juridisesti pätevä. Lisäksi Leninin sakin antama tunnustus Suomen itsenäistymiselle oli laiton, koska Lenin ei ollut laillisen vallan edustaja Venäjällä. Siis alueet pitäisi saada takaisin - osana Venäjää. Laillisesti.
Sitä, että jotkut suomalaiset lähtivät valapattouden tielle ja irtisanoivat yksipuolisesti uskollisuudensa Venäjälle ja Keisarille ei mitenkään voida katsoa heille kunniaksi. Näitten valapattojen henkilöiden kuten Svinhufvud ja muut itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajat, aktivistit yms, tekemiä päätöksiä ei voida hyväksyä. Isänmaallisesti toimineet suomalaiset kuten Mannerheim ja muut Venäjän armeijan upseerit silloin tällaisen toiminnan tuomitsivat jyrkästi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laillisesti Suomen pitäisi kyllä saada takaisin menetetyt alueet mitä tulee Sallaan ja Karjalan Kannakseen koska ne olivat osa Suomea jo 1917. Petsamo ei sen sijaan Suomeen kuulu. Lisäksi laillisuus vaatii koko Suomen palauttamista osaksi Venäjää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ukkini arvomaailmassa oli Jumala ensimmäinen ja toisella sijalla oli Tsaari. Silloin oli työmiehilläkin kultaruplia. Kannatan liittymistä takaisin Venäjän Keisarikuntaan jonka johdossa on oikea Tsaari, Romanovin sukua. Suuren ja mahtavan tilalle keisarihymni jne.
Venäjän keisarikunnan alainen autonomia oli itsenäisempää oloa kuin nykyinen EU:n alamaisuus. Silloin meillä oli oma raha, oma lainsäädäntö, tänne ei saanut tulla venäläisiä asumaan, tuskin saivat ostaa maata.
Bolsevistinen Venäjä tai nykyinen Putinin Venäjä ovat oikean Venäjän irvikuvia.
Pitkästä aikaa todella älykäs irvistely kaikille, jotka kuvittelevat, että maailmassa eri valtioiden lait ja hallintomuodot koskisivat muita valtioita tai yksityisiä ihmisiä tai mitään. Maailma ei ole eikä tule olemaan oikeudenmukainen. Ainakaan niin kauan, kun ihminen on pelissä mukana. Hallitukset kaatuvat -sopimukset mukana.
Mikä ihme siinä on, että kun tarkastellaan muita ihmisiä niin ihmetellään ja vaaditaan lakien, tapojen tai historian perusteella jotain määrättyä muotoa tai asiaa.
Kuitenkin itse tehdään täsmälleen juuri sitä samaa, mistä muita syytellään tai joiden tekosista vaadigtaan "oikeutta".
Eihän se niin mene. Miksi unohdetaan vuosituhansia vanhat itsestään selvyydet, kuten "susi ihminen ihmiselle", tai vaikkapa "oma suu on lähempänmä kuin pussin suu" sekä Ilkan "ei oikeutta maassa saa, ken itse sit´ ei hanki - ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki".mm.
Pimeää talvea piristää, kun joku pistää asiat naurettaviksi oikain lakien perusteella, Onnittelut mainiosta esseestä"