Tänä aikana eksytykset lisääntyvät, myös Kristillisissä yhteisöissä. Yhä harvemmille kelpaa nykysin
tavoitella väärentämätöntä Jumalan Sanaa, jonka kautta kasvamme pelastukseen (niinkuin Paavali kehoitti). Uskosta ja Uudesti Syntymästä osattomat muusikot täyttävät Radio Dein soittoajat (ymmärtäkää ettei Jumala tarvi väärää voittoa), sekä TV7 lähettää ohjelmaa ulkomaisista "profeetoista", joiden profetiat tai ihme-parannukset kerta toisensa jälkeen eivät käy toteen, ja nousevat yli Raamatun auktoriteetin, kun kieltävät arvostelun itseään kohtaan, (arvostelkaa kaikki ja pitäkää se mikä hyvää on, sanoi Paavali).
Nykyään ei Jumalan Sana riitä vaan haetaan "kiksejä" ja vauhtia tunnekuohuista yms.. Pyhä Henki on Sanan saattaja, joka samalla haluaa vain ja ainoastaan kirkastaa ja koroittaa Kristusta, eikä koroittaa itseään. Tuo Sana ja kirkastettu Golgatalla Ristiinnaulittu Kristus tulisi myös meille Uudesti Syntyneille riittää, eli ei yli sen mitä kirjoitettu on, sanoo Raamattu. Nykyään on paljon hengellistä tulta ja jokaisella meillä on valvomisen vastuu siitä, ettei se ole Nehustanin eli käärmeen tulta. Sillä Mooseksen käärmeen koroitus oli osoitus meidän syntisyydemme koroituksesta ja sen aiheelliseksi osoittamisesta, jolloin ne jotka sen omalla kohdallaan tunnus-
tivat (siis tunnustivat, eli on perusteltua katsoa kärmeeseen, joka osoittaa minut syylliskesi eli tunnustaa syntisyytensä Jumalaa kohtaan) niin pelastuivat kuolemasta. Käärme on edelleen kohoitettuna vasemmalla ja oikealla on Kristuksen Risti. EliJumalasta eroittava synti ongelma on nostettu julkisesti esille ja samoin on nostettu esile lääke ja vapautus tuosta synnistä, eli Kristus Jeesus. Se joka ymmärtää käärmeen kohoituksen viestin, joka päivä, tunnustautuu syntikseksi joka päivä ja kääntyy Kristuksen Ristin puoleen. Katumattoman syntisyyden tuloksena, joillakin tämä käärmeen valo hengellistyy menesteysteologian yms. muotoon. Jotkut kääntävät tämän synnin häpeän ominaisuudekseen, jolloin Raamatun mukaan, heidän häpeänsä on heidän kunniansa esim. Duudsonit jne..
Tunteemme yhdessä sielullisuutemme kanssa todistavat meidät luonnollisesti vajavaisiksi Pyhän Jumalan edessä. Edellyttäen, että nuo sielumme silmät ovat riittävän terveet sen näkemään, mutta jos ne ovat vialliset, niin Jeesuksen Sanoin, "kuinka suuri onkaan silloin pimeys". Tällöin tämä maallinen vajavainen elementti tulisikin olla meille tienviitta Elämän Sanan luo. Tällöin tuo elementti tulee vain hyväksyä osaksi nykyistä maallista ja vajaista ihmisyyttämme, joka osoittaa meidän Kristus tarpeemme, joka päivä sen jokainen hetki. Ensin on se mikä on siellullista ja sitten se mikä on hengellistä, ensin on sielullinen ihminen ja sitten on hengellinen ihminen, sanotaan Raamatussa. Ja aivan kuten tunteet sielumme kanssa todistavat meidät vajaisiksi ihmisiksi (jos ei niin ihminen ei pysy lestissään ja luulee itsestään enemmän kuin on sopivaa). Niin samalla tavoin Kristuksen Jeesuksen edessä parannuksen tehneen ihmisen kohdalla hänessä oleva Uudesti Syntynyt henki todistaa yhdessä Jumalan Pyhän Hengen kanssa olevansa Jumalan lapsi.
Mutta, joka ei näe syntisyyttään joka päivä, niin ei ole pyhityksen tiellä joka päivä, vaikka tosin onkin saanut
ottaa vastaan Pelastuksen Uudesti Syntymän kautta Kristuksessa, mutta sen jälkeen tulisi alkaa oman henkilökohtaisen elämän kestävä pyhistys elämä, jossa joka päivä saamme tehdä parannusta.
Tästä ihmisen omasta yrityksestä vapauttaa lihallisuutensa "elämään" ennen aikojaan (kuten tämä Torontolaisuus nyt oli), se vapautuksen aika kyllä tulee, mutta se tulee Jumalan Armosta ja toimesta ylöstempauksessa. Sitä ennen kaikki ihmisen omat lihan vapautus yritykset ovat, kuin Nehustanin eli käärmeen valon kirkastamisen yrityksiä, eli eksyttävien herätysten nopeita syntymisiä ja kuolemisia, jolloin tunnetaan lämpöä ja kuumotusta tuossa käärmeen tulessa.
Itse olen jo saanut Armon tehdä parannuksen tuosta Torontolaisuudesta, samoin teki sen Toronton seurakunnan
Pastori, josta alla oleva linkki kertoo enemmän.
http://www.kristitynfoorumi.fi/torontopetos.htm
http://www.kristitynfoorumi.fi/nehustan.html
tavoitella väärentämätöntä Jumalan Sanaa, jonka kautta kasvamme pelastukseen (niinkuin Paavali kehoitti). Uskosta ja Uudesti Syntymästä osattomat muusikot täyttävät Radio Dein soittoajat (ymmärtäkää ettei Jumala tarvi väärää voittoa), sekä TV7 lähettää ohjelmaa ulkomaisista "profeetoista", joiden profetiat tai ihme-parannukset kerta toisensa jälkeen eivät käy toteen, ja nousevat yli Raamatun auktoriteetin, kun kieltävät arvostelun itseään kohtaan, (arvostelkaa kaikki ja pitäkää se mikä hyvää on, sanoi Paavali).
Nykyään ei Jumalan Sana riitä vaan haetaan "kiksejä" ja vauhtia tunnekuohuista yms.. Pyhä Henki on Sanan saattaja, joka samalla haluaa vain ja ainoastaan kirkastaa ja koroittaa Kristusta, eikä koroittaa itseään. Tuo Sana ja kirkastettu Golgatalla Ristiinnaulittu Kristus tulisi myös meille Uudesti Syntyneille riittää, eli ei yli sen mitä kirjoitettu on, sanoo Raamattu. Nykyään on paljon hengellistä tulta ja jokaisella meillä on valvomisen vastuu siitä, ettei se ole Nehustanin eli käärmeen tulta. Sillä Mooseksen käärmeen koroitus oli osoitus meidän syntisyydemme koroituksesta ja sen aiheelliseksi osoittamisesta, jolloin ne jotka sen omalla kohdallaan tunnus-
tivat (siis tunnustivat, eli on perusteltua katsoa kärmeeseen, joka osoittaa minut syylliskesi eli tunnustaa syntisyytensä Jumalaa kohtaan) niin pelastuivat kuolemasta. Käärme on edelleen kohoitettuna vasemmalla ja oikealla on Kristuksen Risti. EliJumalasta eroittava synti ongelma on nostettu julkisesti esille ja samoin on nostettu esile lääke ja vapautus tuosta synnistä, eli Kristus Jeesus. Se joka ymmärtää käärmeen kohoituksen viestin, joka päivä, tunnustautuu syntikseksi joka päivä ja kääntyy Kristuksen Ristin puoleen. Katumattoman syntisyyden tuloksena, joillakin tämä käärmeen valo hengellistyy menesteysteologian yms. muotoon. Jotkut kääntävät tämän synnin häpeän ominaisuudekseen, jolloin Raamatun mukaan, heidän häpeänsä on heidän kunniansa esim. Duudsonit jne..
Tunteemme yhdessä sielullisuutemme kanssa todistavat meidät luonnollisesti vajavaisiksi Pyhän Jumalan edessä. Edellyttäen, että nuo sielumme silmät ovat riittävän terveet sen näkemään, mutta jos ne ovat vialliset, niin Jeesuksen Sanoin, "kuinka suuri onkaan silloin pimeys". Tällöin tämä maallinen vajavainen elementti tulisikin olla meille tienviitta Elämän Sanan luo. Tällöin tuo elementti tulee vain hyväksyä osaksi nykyistä maallista ja vajaista ihmisyyttämme, joka osoittaa meidän Kristus tarpeemme, joka päivä sen jokainen hetki. Ensin on se mikä on siellullista ja sitten se mikä on hengellistä, ensin on sielullinen ihminen ja sitten on hengellinen ihminen, sanotaan Raamatussa. Ja aivan kuten tunteet sielumme kanssa todistavat meidät vajaisiksi ihmisiksi (jos ei niin ihminen ei pysy lestissään ja luulee itsestään enemmän kuin on sopivaa). Niin samalla tavoin Kristuksen Jeesuksen edessä parannuksen tehneen ihmisen kohdalla hänessä oleva Uudesti Syntynyt henki todistaa yhdessä Jumalan Pyhän Hengen kanssa olevansa Jumalan lapsi.
Mutta, joka ei näe syntisyyttään joka päivä, niin ei ole pyhityksen tiellä joka päivä, vaikka tosin onkin saanut
ottaa vastaan Pelastuksen Uudesti Syntymän kautta Kristuksessa, mutta sen jälkeen tulisi alkaa oman henkilökohtaisen elämän kestävä pyhistys elämä, jossa joka päivä saamme tehdä parannusta.
Tästä ihmisen omasta yrityksestä vapauttaa lihallisuutensa "elämään" ennen aikojaan (kuten tämä Torontolaisuus nyt oli), se vapautuksen aika kyllä tulee, mutta se tulee Jumalan Armosta ja toimesta ylöstempauksessa. Sitä ennen kaikki ihmisen omat lihan vapautus yritykset ovat, kuin Nehustanin eli käärmeen valon kirkastamisen yrityksiä, eli eksyttävien herätysten nopeita syntymisiä ja kuolemisia, jolloin tunnetaan lämpöä ja kuumotusta tuossa käärmeen tulessa.
Itse olen jo saanut Armon tehdä parannuksen tuosta Torontolaisuudesta, samoin teki sen Toronton seurakunnan
Pastori, josta alla oleva linkki kertoo enemmän.
http://www.kristitynfoorumi.fi/torontopetos.htm
http://www.kristitynfoorumi.fi/nehustan.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näin kirjoitti jo O. Hallesby 1950 kirjassaan Valoisia näköaloja pimeänä aikana. On paljon kristittyjä jotka eivät enää koe mitään Jumalasta ollessaan yksin. Jos he kokevat jotakin, niin heidän täytyy saada innostusta ihmisiltä. Ja sen pitää mieluummin olla jotakin suurta: suuria kokouksia, suuria juhlia, suuria saarnamiehiä, suuria kuoroja ja suurta musiikkia. Silloin he liikuttuvat niin että kyyneleet vierivät. Hyvä ystävä! Tiedatkö ettei tämän tarvitse olla missään tekemisissä Jumalan Hengen kanssa? Samanlaatuista liikutusta sinä voit yhtä hyvin kokea teatterissa tai konsertissa. Ja jos sinä et koe mitään Jumalasta ollessasi kahden kesken hänen kanssaan, niin luulempa ettet koe mitään Jumalasta myöskään suurissa kokouksissa. Silloin sinun kokemuksesi on peräisin vain ihmishengestä eikä Jumalan Hengestä.
Eivtä kaikki mene porukoiden ja virtausten mukana. Suomessa on - ja on ollut - koko joukko uskovia, jotka eivät ole innostuneet viimeisten vuosikymmenien virtauksista, menestysteologiasta, infernaalisesta "ylistysmusiikista", kaatumisista, jne. He tosiaan elävät Herraa lähellä, tuntevat Hänet, mutta he eivät ole suosittuja, koska ovat aika suolaista sanomaa tuovia. He eivät kelpaa... muille kuin Herralle!
ajatuksia:
http://www.suomistory.vuodatus.net/page/HeratysDiary
mistä kaikesta? Myös kotimaista lajia olevista epäjumalista, ei vain ulkolaisista harhoista.
http://www.suomistory.vuodatus.net/page/LuopumusDiary