Valkoisten joukossa riehui musta karvalakki päässään vääpeli, joka oli ilmiselvästi maalaisliittolainen (tuohon aikaan kait maakansan liittolainen; nykyisin kepuli). Tämä yllytti sotureita raiskauksiin ja vieläpä sitten murhautti raiskatut naiset yhtä lukuunottamatta. Ilmiselvää kepuliainesta, joka näkyy tänäkin päivänä kepulaisissa.
"Käsky" elokuvassa riehui Maalaisliittolainen (nyk. Kepuli)
Rin-Tin-Tin
6347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Käsky -elokuva - näyttäisi olevan tämän Suomen ruotsalaisen lahtarin, Grotenfelt:in, jonkinlainen henkilökuva, joka perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin.
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/33584-elokuva-arvio-kasky
Eipä kestänyt hurrilla kuuppa, eikä tainnut omatunto jättänyt rauhaan. Lopulta piti vielä itsensäkin ampua! Melkoisen murhanhimoinen läjä!
Erik Herman Woldemar Grotenfelt (24. heinäkuuta 1891 Viipuri – 3. huhtikuuta 1919)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Grotenfelt
"Grotenfeld asetettiin Inkoossa sijainneen Västankvarnin kenttäoikeuden puheenjohtajaksi. Hän tuomitsi n. 60 punaista kuolemaan. Ensimmäiset tuomiot hän pani täytäntöön itse henkilökohtaisesti, koska hänen miehistönsä oli kokematonta kyseisten tuomioiden täytäntöönpanossa, mutta myöhemmin Länsi-Uudenmaan pataljoona osallistui myös tuomioiden täytäntöönpanoon Västankvarnissa. Joukossa oli ainakin kaksi naista, Hilja Heino ja Tekla Åhl. Grotenfelt kuvaili muistiinpanoissaan, kuinka mm. ammutti useita vihtiläisryöstäjiä, ja siitä kuinka vangit pelokkaasti avautuivat hänen johtamassaan tuomioistuimessa."
Kansallisesta murhenäytelmästä paikallishistoriaksi – Sammattilaisten muistoja vuodesta 1918
Anne Heimo
http://www.elore.fi/arkisto/2_00/hei200.html
Tapetut naiset
Tapetut naiset kertoo kolmesta sammattilaisesta naisesta, jotka teloitettiin Inkoon Vestankvarnassa toukuussa 1918. (10) Tutkimusten mukaan tyypillinen punakaartilaisnainen oli kansakoulun käynyt, alle 24-vuotias, naimaton tehdastyöläinen, palvelijatar tai ompelija. Usein naiskaartilaiset vielä leikkasivat tukkansa polkkatukaksi ja pukeutuivat asepukuun, johon kuului housut. (Piironen-Honkanen 1995, 33.) Kuolemaan tuomittuja naisia syytettiin mm. agitaattorina toimimisesta ja vakoilusta. Myös läheisen punaisuus katsottiin raskauttavaksi tekijäksi. (Paavolainen 1967, 200–205.) Näitä vasten tarkasteltuina kertomuksen naishahmot vaikuttavat melko tyypillisiltä: 20-vuotias piika Hilja Heino kantoi asetta ja pukeutui housupukuun, 35-vuotias Tekla Åhl toimi punaisten keittäjänä ja oli punaisten johtokuntaan kuuluneen Juho Åhlin vaimo. Pariskunta kuului myös Sammatin työväenyhdistyksen perustajajäseniin.Vakoilusta syytetty 32-vuotias myyjätär Hilda Björk kuului työväenyhdistykseen, mutta hänen punakaartiin kuulumisesta ei ole varmuutta. Naisten sotaan osallistumista käsittelevät kertomukset ovat olleet yleisiä, ja kuten Ulla-Maija Peltonen (1999) on huomauttanut, naiset kuvattiin näissä usein vastakohtina: hyvinä tai pahoina, äiteinä tai huorina.
Kuvat esittävät teloituksia Inkoossa toukokuussa 1918
http://vesta.narc.fi/kuvat/bg.jpg
http://vesta.narc.fi/kuvat/bg2.jpg
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Ilmari Kianto, jota sanotaan jopa sankariksikin päälahtari Mannerheimin ohella, totesi vuonna 1918 punaisten naisista:
"Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" – kirurgimme olkoon kansan tuomio."
1918 teloitettiin paljon 15- 25 vuotiaita tyttöjä ja naisia joista suuri osa oli sinänsä syyttömiä mutta eikö olekin niin että kyseessä oli tämä kirurginen poisto- operaatio jossa eliminoitiin mahdolliset huligaanien synnyttäjät. Kyseesssä oli siis Maqnnerheimin ja valkoisten puolelta kaukaa viisas päätös. Ennaltaehkäisevä toimi. Tämä oli itsenäisen ja yhden maailman demokraattisimman valtion oikeutta jota on turha yrittää mustamaalata.
Kiannon toinen "sankariteko" naisten lahtaamiseen kiihottamisen lisäksi lienee tämän laulun sanoitus:
Kirjailija Ilmari Kianto laati Vapaussoturin valloituslaulun, jota laulettiin Kauan on kärsitty -laulun sävelellä. Se oli aikanaan varsin suosittu, sillä useimmat osasivat sen sävelen. Seuraavassa otteita:
Kauvan on kärsitty ryssien valtaa
Suomen kansan vapautta suojellessa.
:,: Ylös pojat Pohjanmaan!
Urhot kalliin Karjalan!
Jäämit ja Savon jussit rintamahan! :,:
Voittoja väkeviä saatu jo monta
Meillä on Valkoisessa Suomessa:
:,: Oulu olkoon omamme!
Vaasa varsin varmamme!
Viipuria vastahan nyt vierimme! :,:
Hannilan harjuilla pommit ne paukkuu!
Raudussa shrapnellit räiskähtelee!
:,: Ahvola se ankarin!
Suninmäki sankarin!
Pullilankin punikit viel' rangaistaan! :,:
Kuolema korkea - sankarin palkka!
Urhojen haudoilla hurratahan.
:,: Ruumis saakoon haavan vaan!
Kuulat käykööt kulkuaan!
Sielu jääpi perinnöksi syntymämaan. :,:
Viaporin linnahan leijonalippu
Jukoliste, poijat, me nostetahan!
:,: Suomen voimat näytetään!
Keinot karskit käytetään!
Jääkäriveri tässä velvoittaa! :,:
kili-martti-control on vaakkunut ja vakuuttanut meidätkin että marski se siinä pökki jääkäriä perseeseen
Muistattekos Lappeenrannan putkaa juopot vielä,
harvoin tuli pamppua niin kuin tuli siellä.
Kylmä oli talvi-ilta ja känni korkealla,
kun pampun tahti soi Lappeenrannassa.
Siinä meni nuoret sekä vanhat samanlailla,
sellaista ei mätkettä oo nähty näillä mailla.
Sonnimieskin jo hieroi takalistoo,
kun pampun tahti soi Lappeenrannassa.
Kaikkihan jo sanoi tämä on tuskaa kamalasti,
jospa saisi joskus homostellen mennä aamuun asti.
Maailma on kova ja Kepukin on konkas,
kun pampun tahti soi Lappeenrannassa.
Maailma on kova ja Kepukin on konkas,
kun pampun tahti soi Lappeenrannassa.
... tyypillinen punakaartilainen - oli vain kääntänyt takkinsa ajoissa. Tuolta se meno olisi näyttänyt puna/sdp-Suomessa ja laajalti.
Pönttö sekaisin, vai?
vai ootko joskus nähny täyspäisen kepuloisen?