Vantaan sanomat:
"Pohja putoaa pakkoruotsilta
04.01.2011 10:40
A-P. Pietilä
Kuvaaja: Päivi Tuovinen
Suomi on entistä yksimielisempi kaksikielisyydestä. Suomen tärkeimmät kielet ovat suomi ja englanti. Ruotsin asema on pudonnut saamen tasolle vähemmistökieleksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten osuus on koko ajan laskenut. Samalla ruotsalaisen kansapuolueen (Rkp) asema kielipuolueena on vähentynyt.
Rkp on ollut apupuolue, joka on nauttinut vuosikymmenien ajan asemastaan vaa’ankielenä vasemmiston ja oikeiston välissä. Seuraavien vaalien jälkeen Rkp on todennäköisesti oppositiossa, sillä valtavirta vie perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan suuntaan. Kieleen perustuva painoarvo vähenee ja demokraattiseen ääniosuuteen pohjautuva kansanvalta kasvaa.
Suomi on perustuslaillisesti kaksikielinen ja säilyy sellaisena. Nyt ei ole kyse virallisen kaksikielisyyden romuttamisesta, vaan pakkoruotsin poistamisesta kouluopetuksesta. Ruotsinkielisille suomalaisille on edelleen taattava tärkeimmät palvelut omalla kielellään, mikä tulee nostamaan ruotsia puhuvien merkitystä. Ainoastaan heillä on jatkossa mahdollisuus päästä virkoihin ja tehtäviin, joissa on kyettävä kaksikieliseen palveluun.
Ainoastaan suomea puhuvat suomalaiset sulkevat itsensä vapaaehtoisesti ulos näiltä työmarkkinoilta. Tämä on tärkein peruste myös sille, että suomenruotsalaisten keskuudessa on vankka kannatus pakkoruotsin poistolle.
Pakkoruotsi on menneisyyden jäänne ja muistomerkki ajasta, jolloin taloudellinen ylimystö ja henkinen älymystö puhuivat vain ruotsia. Pakkoruotsiin liittyy pakkosivistämisen perinne, jolle ei enää ole perusteita englannin ylivallan aikana.
Kun suomalainen tai ruotsalainen matkustaa ulkomaille, selviytymiskielenä on englanti ja sen jälkeen ranska, saksa ja venäjä. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat yhtä ummikkoja omalla kielellään ulkomailla.
Pakkoruotsin poistaminen tulee olemaan vaaliteema siinä kuin maahanmuutto ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.
A-P. Pietilä
vastaava päätoimittaja
"Pohja putoaa pakkoruotsilta
04.01.2011 10:40
A-P. Pietilä
Kuvaaja: Päivi Tuovinen
Suomi on entistä yksimielisempi kaksikielisyydestä. Suomen tärkeimmät kielet ovat suomi ja englanti. Ruotsin asema on pudonnut saamen tasolle vähemmistökieleksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten osuus on koko ajan laskenut. Samalla ruotsalaisen kansapuolueen (Rkp) asema kielipuolueena on vähentynyt.
Rkp on ollut apupuolue, joka on nauttinut vuosikymmenien ajan asemastaan vaa’ankielenä vasemmiston ja oikeiston välissä. Seuraavien vaalien jälkeen Rkp on todennäköisesti oppositiossa, sillä valtavirta vie perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan suuntaan. Kieleen perustuva painoarvo vähenee ja demokraattiseen ääniosuuteen pohjautuva kansanvalta kasvaa.
Suomi on perustuslaillisesti kaksikielinen ja säilyy sellaisena. Nyt ei ole kyse virallisen kaksikielisyyden romuttamisesta, vaan pakkoruotsin poistamisesta kouluopetuksesta. Ruotsinkielisille suomalaisille on edelleen taattava tärkeimmät palvelut omalla kielellään, mikä tulee nostamaan ruotsia puhuvien merkitystä. Ainoastaan heillä on jatkossa mahdollisuus päästä virkoihin ja tehtäviin, joissa on kyettävä kaksikieliseen palveluun.
Ainoastaan suomea puhuvat suomalaiset sulkevat itsensä vapaaehtoisesti ulos näiltä työmarkkinoilta. Tämä on tärkein peruste myös sille, että suomenruotsalaisten keskuudessa on vankka kannatus pakkoruotsin poistolle.
Pakkoruotsi on menneisyyden jäänne ja muistomerkki ajasta, jolloin taloudellinen ylimystö ja henkinen älymystö puhuivat vain ruotsia. Pakkoruotsiin liittyy pakkosivistämisen perinne, jolle ei enää ole perusteita englannin ylivallan aikana.
Kun suomalainen tai ruotsalainen matkustaa ulkomaille, selviytymiskielenä on englanti ja sen jälkeen ranska, saksa ja venäjä. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat yhtä ummikkoja omalla kielellään ulkomailla.
Pakkoruotsin poistaminen tulee olemaan vaaliteema siinä kuin maahanmuutto ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.
A-P. Pietilä
vastaava päätoimittaja
Vastaukset 18
Vanhimmat
En tiedä, olettiko Pietilä yleisen virkaruotsin jatkuvan. Sehän tietenkin poistuu, mikä vähentää ruotsin taitoa vaativien virkojen määrän murto-osaan.
Vain selvästi kaksikielisillä alueilla vaadittaisiin ruotsin taitoa ja niitä alueita ei enää ole paljon. Niilläkin alueilla vain niissä viroissa, missä on vain yksi viranhaltija.
Muuten tulkkipalvelut korvaavat virkaruotsin. Ainakin tulkin-virkoihin vaaditaan ruotsin taitoa tulevaisuudessakin.
http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Kolumnit/Pohja-putoaa-pakkoruotsilta
mutta kaksikielisyys ei kerrassaan voi olla vain "tulkkipalveluiden" varassa, sen tyyppinen näkemys on ylimielinen enemmistöfennon näkökulma. Keskeiset palvelut pitää olla aidosti ruotsinkielisiä -kyse on vain organisoinnista ja keskittämisestä kuten helsingin terveydenhuollossakin on tehty.
sinäänsä ihan asiallinen kolumni, pointti onkin saada ilo ruotsin taitamiseen tavalla tai toisella ja tämä ei valinnainen opetus voi olla väärä tie -tosin sekin jää nähtäväksi mikä asenne oikeasti on. Pitkälle päästään jo hyvällä tahdolla "samma på svenska " ei ole sitä ja tämä pelko on suomenruotsalaisten keskeinen asia.
Tässä se oleellinen nyt on: "Ruotsinkielisille suomalaisille on edelleen taattava tärkeimmät palvelut omalla kielellään".
Eli määritellään ne tärkeimmät (esim. peruskoulu, lääkäri, oikeuslaitos) ja pidetään kiinni, että näitä palveluja on PYYDETTÄESSÄ saatavana täydellisellä ruotsin kielellä. Muilta osin oletetaan, että Suomessa asuva henkilö tulee toimeen suomen kielellä.
edellisten lisäksi AIDOSTI kaksikielisen kunnan (ruotsinkielisiä yli 20%) tulee järjestää KAIKKIA kunnan palveluja ruotsiksi.
Tässä siis oli yhden nettifennon kompromissiehdotus. Kommentteja?
uskon itse että tietyn prosenttiosuuden määrittäminen on vaikeaa mutta tietenkin suunta-antava. Asiat voidaan organisoida esim. Lahdessa niin että eri aloille esim. tuomioistuimille on osaamiskeskus josta esim ruotsinkielinen tuomari tulee paikalle jos tarve on. Terveydenhuollossa voidaan tehdä videoyhteys ruotsinkieliselle lääkärille jne. Nykytekniikka mahdollistaa paljon! Jopa täysin kaksikielisellä kunnalla voi olla vaikeuksia aina tarjota ruotsinkielinen vastaus mutta voiisi olla esim. yhdyshenkilö joka on välikätenä esim. rakennustarkastukseen ja tekniseen sektoriin- monissa paikoissa positiivinen ihminen olisi oikea hämähäkki verkostossa ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Voisi olla myös svenska dagen kerran viikossa jolloin tietty kunnan ihminen olisi heikosti ruotsinkielisellä alueela paikalla tiettynä viikonpäivänä -noh ideoita on monia
Jotenkin edelleen tämä "palvelutakuu" ajatus on vielä kypsymättä ja myös ruotsinkieliseltä puolelta (ehkä tarkoituksella) esittämättä -pelätään arkea jossa "nyt ei puhuta svenskaa" kun vähän viitsimisellä asia järjestyisi -kaikkien pitäisi kaivautua poteroista ja talvisodan henkeä tähänkin hommaan.
yksi ihan periaatteellinen kysymys olisi se, että pikaisesti päätettisiin lopettaa 3000 asukkaan rajalla pelleily. Ulkoisesti kaupunki olisi kaksikielinen vain prosenttimääränsä perusteella (esim 10 tai 20%). Eli ei ruotsinkielisiä kylttejä Vantaalle, Turkuun eikä Espooseen. Helsinki voisi kenties olla pääkaupunkina poikkeus.
Vaikka kaupunki ei olisi ulkoisesti kaksikielinen, niin tietyn absoluuttisen määrän ylittyessä pitäisi tarjota tiettyjä määriteltyjä palveluita ruotsiksi.
selkeyden (ja ihan hätäkuljetusten turvallisuuden) vuoksi noudattaa puhdasta yksikielisyyttä: kumpaa kieltä kaupungissa on enemmän niin katukyltit ja katujen nimet järjestelmissä vain ja ainoastaan sillä kielellä.
onko pakko liittyä lohjaan kysyn vaan.
Lohjan tauti on parannettava. Ei enää mitään lahjottuja "vapaaehtoisia" kaksikielisyyskuntia.
Lohjallahan "vapaaehtoista" kaksikielisyyttä edisti Rkp:n "hurmaama" kaupunginjohtajasnainen.
Rkp tarjoaa viimeiseksi "perusteeksi" pakkoruotsille, että
"jos suomenkieliset eivät osaa ruotsia, menevät kaikki tärkeimmät virat ruotsinkielisille, myös yksityisellä sektorilla, jolta kunnat ostavat.Ja sitten käy niin että suomenkieliset ovat kaikki alaisia ja ruotsinkieliset johtajia. Ette kai sitä halua? Niin, ette tietenkään, siksi lukekaa vaan kiltisti pakkoruotsia".
Eihän se tietenkään niin mene. Jo nyt Turussa on Rkp:n harmiksi löysennetty virkojen ruotsin kielen osaamisvaatimuksia, koska on huomattu, että päteviä ei saada, jos vaaditaan ruotsia. Niin tulee käymään koko maassa. Kunhan pakkoruotsista päästään ensin peruskouluissa, aiheuttaa se ketjureaktion ja on aivan selvää, että ruotsia ei sitten tulla vaatimaankaan viroissa.
Mutta viimeiseen asti Rkp yrittää tietenkin.
jo nopeasti taas roskatason keskusteluun hetken asiallisen ideoinnin jälkeen.
Eikö voitais kaikki tiekyltit poistaa kokonaan niin säästyis taas hirveesti rahaa hei! Sammatin/Lohjan kyltitys tosiaan oli turha ja byrokratian kukkanen. Lohjahan on positiivisella tavalla oikeasti edistänyt kaksikielisyyttä neutraalisti ja positiivisella asenteella. (mikä on tietenkin vierasta ärripurrikiihkofennolle)
Eikös Lahti ole yksikielinen? Eikö siellä voisi tarjota tulkkeja?
Nythän on säästettävä rahaa kunnissakin.
Lohjahan veti mukaan Sammatin tähän kaksikielyyshämäykseen.
Nyt ollaan vetämässsä Nummea samaan veneeseen, vai oliko se Pusula. Joka tapauksessa täysin yksikielinen kunta.
Ruotsalaiset koko ajan kuntaliittymien avulla lisäävät ja vahvistavat reviiriään.
Se on tietysti estettävä.
Luullaanko nyt että pakkoruotsista luopuminen edellyttää ihan mitä vaan myönnytyksiä.
No viimeistään tämän sinun lisyksesi kautta päästiin sille roskatasolle.
Juttu on nimittäin niin, ettei kaksikielisyyttä saa mitenkään "edistää", vaan joko sitä on tai ei ole. Ei ihmisiä kiinnosta tämä teidän ideologia/uskonto.
Lohja ei tietenkään ole millään lailla kaksikielinen, kuten ei oikeastaan Suomi yleensäkään.
Rohkea kirjoitus. Pakkoruotsin pohja on pudonnut pois jo ajat sitten!
PAKKORUOTSI POIS KOULUISTA!
Onko tämä totta?
Turun Sanomat
Hämeen Sanomat
Aamulehti
Vantaan Sanomat
Onko suomalainen sivistyneistö aukaissut silmänsä?
Tämä on uskomatonta!
Turun Sanomilla oli mielenkiintoinen linja. Maan yksikielistäminen eli että suomesta tehdään yhteinen pääkieli. Se on mallli, joka muistuttaa muita pohjoismaita.
Tietysti ruotsinkielisille annetaan vähemmistön oikeudet, mutta heidän on sopeuduttava olemaan vähemmistö ja hyväkayttävä, että maassa on yhteinen kieli, suomi, jota myös uudet maahanmuuttajat ovat velvolliset oppimaan.
Minusta se on kaikin puolin hyvä lähtökohta.
Se myös osoittaa, että lopultakin aletaan vaalimaan suomen kielen asemaa ja tulevaisuutta.
No minusta tämä on ainoa oikea lähtökohta.
On rohkeasti myönnettävä, että noin sata vuotta sitten tehtiin hirveä virhe.