Pekka Mikkola Kaleva-lehden kolumnissaan 16.3.2006:
Suomalaisuuden liiton kannattaisi harkita nimensä muuttamista
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pahoitteli pari päivää sitten haastattelua, joka julkaistiin järjestön Opettaja-lehdessä. Lehti antoi sivuillaan tilaa Suomalaisuuden liiton puheenjohtajalle Heikki Talalle, joka tilaisuuden tullen laukoi ilmoille omat ja liittonsa kielipoliittiset mielipiteet.
Lyhyehkössä haastattelussa tulenarin oli Talan repliikki, jonka pränttääminen lehteen suututti ainakin osan OAJ:n ruotsinkielisistä jäsenistä. Tala puhui "liiton lopullisesta tavoitteesta, virallisesta yhden kielen Suomesta Ahvenanmaata myöten".
Suomessa kaikilla kiinnostuneilla on oikeus kokoontua ajamaan läheiseksi kokemaansa aatetta vaikkapa sellaisessa järjestössä, jonka nimi on Suomalaisuuden liitto. Näitä ihmisiä on joitakin satoja. Järjestö antaa nettisivuillaan ja julkaisuissaan asiallisia ohjeita liputuksesta, mutta on siellä paljon muutakin. Valitettavasti.
Kun liiton kannanottoja on seurannut viime vuosina, ei voi välttää vaikutelmaa, että kohta sata vuotta täyttävän järjestön nimi on epätarkka. Oikeampi olisi Kiihkosuomalaisuuden liitto. Tai: Ruotsin kielen vastaisuuden liitto. Tai vielä pitempänä vaikkakin hiukan kankeana versiona: Ruotsin valtion ja ruotsin kielen, suomenruotsalaisuuden ja kaiken muunkin ruotsalaisuuteen edes hiukan vivahtavien seikkojen vastaisuuden liitto.
Liiton käyttövoimana ei siis ole vain ruotsin kielen virallinen asema Suomessa, vaan se näkee Ruotsin valtionkin entisenä Suomen riistäjänä ja nykyisenä vehkeilijänaapurina. Liiton tuoreessa Suomen mieli -lehdessä puheenjohtaja Tala kirjoittaa:
"Ruotsin suurlähettiläs ja kulttuuriattasea seuraavat haukan katsein Suomen kielipolitiikan muutoksia ja Ruotsi suunnittelee parhaillaan uusia siirtoja ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi Suomessa."
RKP:n europarlamentaarikkoa Henrik Laxia kutsutaan liiton lehdessä "suomenmaalaiseksi", ei siis suomalaiseksi. Lax puhuu erinomaista suomea, mutta se ei liitolle riitä. Minkähänlaisia syntisäkkejä liitolle mahtavat olla Luodon, Korsnäsin tai Hammarlandin kuntien vanhukset, jotka yksinkertaisesti vain eivät osaa suomea käytännössä lainkaan.
Jos liittoa pitää yrittää kehua, niin onhan se ainakin periaatteissaan tinkimätön, äärimmäisyyksiin asti. Liitto ei ole enää vuoden 2002 jälkeen saanut valtionapua, jonka perusteena oli järjestön puolivirallinen asema liputuskulttuurin ylläpitäjänä. Tuen katkaisun syynä oli, ettei liitto halunnut antaa liputusneuvontaa ruotsin kielellä.
Tinkimättömyyskin on kyllä hiukan kyseenalainen syy kehua, kun muistaa, kuinka pahaa jälkeä kaikenlainen kansalliskiihkoilu ja vähemmistöjä vastaan lietsottu kauna on historian aikana synnyttänyt.
Suomalaisuuden liiton kannattaisi harkita nimensä muuttamista
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pahoitteli pari päivää sitten haastattelua, joka julkaistiin järjestön Opettaja-lehdessä. Lehti antoi sivuillaan tilaa Suomalaisuuden liiton puheenjohtajalle Heikki Talalle, joka tilaisuuden tullen laukoi ilmoille omat ja liittonsa kielipoliittiset mielipiteet.
Lyhyehkössä haastattelussa tulenarin oli Talan repliikki, jonka pränttääminen lehteen suututti ainakin osan OAJ:n ruotsinkielisistä jäsenistä. Tala puhui "liiton lopullisesta tavoitteesta, virallisesta yhden kielen Suomesta Ahvenanmaata myöten".
Suomessa kaikilla kiinnostuneilla on oikeus kokoontua ajamaan läheiseksi kokemaansa aatetta vaikkapa sellaisessa järjestössä, jonka nimi on Suomalaisuuden liitto. Näitä ihmisiä on joitakin satoja. Järjestö antaa nettisivuillaan ja julkaisuissaan asiallisia ohjeita liputuksesta, mutta on siellä paljon muutakin. Valitettavasti.
Kun liiton kannanottoja on seurannut viime vuosina, ei voi välttää vaikutelmaa, että kohta sata vuotta täyttävän järjestön nimi on epätarkka. Oikeampi olisi Kiihkosuomalaisuuden liitto. Tai: Ruotsin kielen vastaisuuden liitto. Tai vielä pitempänä vaikkakin hiukan kankeana versiona: Ruotsin valtion ja ruotsin kielen, suomenruotsalaisuuden ja kaiken muunkin ruotsalaisuuteen edes hiukan vivahtavien seikkojen vastaisuuden liitto.
Liiton käyttövoimana ei siis ole vain ruotsin kielen virallinen asema Suomessa, vaan se näkee Ruotsin valtionkin entisenä Suomen riistäjänä ja nykyisenä vehkeilijänaapurina. Liiton tuoreessa Suomen mieli -lehdessä puheenjohtaja Tala kirjoittaa:
"Ruotsin suurlähettiläs ja kulttuuriattasea seuraavat haukan katsein Suomen kielipolitiikan muutoksia ja Ruotsi suunnittelee parhaillaan uusia siirtoja ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi Suomessa."
RKP:n europarlamentaarikkoa Henrik Laxia kutsutaan liiton lehdessä "suomenmaalaiseksi", ei siis suomalaiseksi. Lax puhuu erinomaista suomea, mutta se ei liitolle riitä. Minkähänlaisia syntisäkkejä liitolle mahtavat olla Luodon, Korsnäsin tai Hammarlandin kuntien vanhukset, jotka yksinkertaisesti vain eivät osaa suomea käytännössä lainkaan.
Jos liittoa pitää yrittää kehua, niin onhan se ainakin periaatteissaan tinkimätön, äärimmäisyyksiin asti. Liitto ei ole enää vuoden 2002 jälkeen saanut valtionapua, jonka perusteena oli järjestön puolivirallinen asema liputuskulttuurin ylläpitäjänä. Tuen katkaisun syynä oli, ettei liitto halunnut antaa liputusneuvontaa ruotsin kielellä.
Tinkimättömyyskin on kyllä hiukan kyseenalainen syy kehua, kun muistaa, kuinka pahaa jälkeä kaikenlainen kansalliskiihkoilu ja vähemmistöjä vastaan lietsottu kauna on historian aikana synnyttänyt.
Vastaukset 10
Vanhimmat
olla SUOMENMAALAISIA, he eivät vahingossan halua olla suomalaisia "finnejä". Ruotsissakin vaikuttanut rantaruotsalainen omasta mielestään kirjailija Tom Sörhannus loukkaantui kun häntä kutsuttiin suomalaiseksi eli "finneksi".
I sin debattartikel påpekar Sörhannus helt riktigt att finlandssvenskarna inte är finnar, men går sedan vidare till att klassificera oss som svenskar. Lite hoppfullt tänker jag att han kanske syftar på språket, och kan tänka mig att ha ett visst överseende – det är ju trots allt så behjärtansvärt att han försöker upplysa rikssvenskarna. Ända tills jag når artikelns slut och läser följande:
Vi svenskar i andra länder behöver idag en samlande kraft som kan se att nationalitet handlar om mera än landsgränser.
Sörhannus menar alltså att finlandssvenskarna är av samma nationalitet som Sveriges befolkning.
RKP:n europarlamentaarikkoa Henrik Laxia kutsutaan liiton lehdessä "suomenmaalaiseksi", ei siis suomalaiseksi.
Hurrit kertovat, että joku firman esimies oli sanonut: Kun emme saaneet folk, niin saimme finntollor! Revi siitä huumoria!
kuten nettinnnoilta aina.
Vasemmistoliitto on kansandemokraattinen vaikka se ei edusta kansaa eikä demokratiaa
ja sen päälehden omistaa Sirolan säätiö (neuvostoliitossa 1930-luvulla kuolleen terroria eli luokkataistelua Suomea vastaan ajaneen kapinajohtajan mukaan)
ja Rkp on ruotsalaisten kansanpuolue vaikka ei edusta ruotsalaisia eikä kansaa vaan wallinilaisia
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/viikon-valopaa-stefan-wallin
Hänen kerrotaan sympanneen nuorukaisena Perustuslaillista oikeistopuoluetta. Georg C. Ehrnroothin puolue korosti länsimaisen demokratian arvoja tunkkaisessa UKK-YYA-Suomessa.
---
Tärkeintä on että 2011 tulee muutos ja Rkp oppositioon 2011 ja vuonna 2011 sekä Rkp että Vasliitto
ulos eduskunnasta äänikynnyksen alle. Ei ole mahdollista että 20 vuotta Nkp:n häviämisen jälkeen
vielä Rkp ja Vasliitto jatkavat 2015 Suomen eduskunnassa, kylmän sodan tuotteita.
Pienen kansakunnan on syytä keskittyä vain omaan identiteettiinsä, sillä SUOMALASUUDEN LIITTO on perinteikäs ja suomalaisuutta kuvaava.
Nimessä ilmenee syvä tausta ja erilaisuus, esim. naapureihimme verrattuna. Suomalaisuuden ei tarvitse ratsastaa lainahevosella.
Minäkin olisin siihen liittynyt, mutta en ilmeisesti kelvannut kun ei jäsentiedusteluuni toimistosta vastattu.
ystävällisen vastauksen jos se ainoa henkilö siellä on paikalla eikä lomalla.
Vuoden 2006 jälkeen on Suomessa tapahtunut melkoisia asenteellisia muutoksia, ja Pekka Mikkolan kirjoitus on vanhentunut. Kielipoliittista keskustelua käydään nyt, vuonna 2011, eikä kannata vedota viiden vuoden takaisiin kirjoituksiin sanomalehti Kalevassa. Mutta toisaalta - jos ruotsin kielen puolustajat vain takertuvat vanhoihin kirjoituksiin, jotka eivät edes sisällä mitään asiaa, niin se osoittaa että eväät ovat lopussa.
Henrik Lax on svenskspråkig finländare, eikä halua olla finne. Suomenruotsalaiset ovat aivan yhtä hyviä kuin muutkin suomen kansalaiset, vaikka haluavatkin pitää välimatkaa muihin.
Nettisvekot joutuvat kaivamaan vanhoja pääkirjoituksia pakkoruotsituksen tueksi, koska lähes kaikki uudet ovat sitä vastaan. ;)
pelkkää toiveajattelua.
"Henrik Lax on svenskspråkig finländare, eikä halua olla finne."
Olen tässä jo pitemmän aikaa ihmetellyt Henrik "tienviitta" Laxin katoamista pakkoruotsittajien "etulinjasta". Onko Henrik ehkä vaipunut syvään masennukseen, kun räkäruotsin markkina-arvo on romahtanut syvälle miinuksen puolelle, vai eivätkö mielialalääkkeet olekaan tehonneet?