Bensan lisäaineet ja miksi 95-oktaaninen on paskaa?

En osaa tuosta nakutus- ja sytytystulppahommasta oikein kertoa, kun en niistä tiedä tai tajua, mutta toivottavasti tästä linkistä on apua:

http://www.motot.net/wiki/Nakutus

ghxdfhdg kirjoitti:

En osaa tuosta nakutus- ja sytytystulppahommasta oikein kertoa, kun en niistä tiedä tai tajua, mutta toivottavasti tästä linkistä on apua:

http://www.motot.net/wiki/Nakutus

Lue lisää

http://www.hs.fi/artikkeli/Bensiinin oktaaniluvut/1135240612520

95E10 ja 98E5 välillä kuluts ei juurikaan muutu teoriassa ero lienee 1-2%, joten kyllä se 95E10 tulee kuitenkin halvemmaksi kuin 98E5 jos autossa saa sitä käyttää. Kulutuksen ero tulee eri energiasisällöstä Bensiinillä se on 9 kWh/l ja Etanolilla 5,9 kWh/l (motivan sivuilta), kuitenkaan se ei aina ole suoraan verrannollinen kulutuksen muutokseen.

Lisäksi 98E5 voi olla 5% etanolin lisäksi eettereitä 2,7 happipitoisuuteen asti ja 95E10 ei voi olla 10% etanolin lisäksi eettereitä koska happea saa olla max 3,7 (nesteen tuotetiedote sivuilta). Tuokin syö kulutuseroa pienemmäksi... Tämä oletuksena että etanolia käytetään maksimi määrä.

jjjepjep kirjoitti:

95E10 ja 98E5 välillä kuluts ei juurikaan muutu teoriassa ero lienee 1-2%, joten kyllä se 95E10 tulee kuitenkin halvemmaksi kuin 98E5 jos autossa saa sitä käyttää. Kulutuksen ero tulee eri energiasisällöstä Bensiinillä se on 9 kWh/l ja Etanolilla 5,9 kWh/l (motivan sivuilta), kuitenkaan se ei aina ole suoraan verrannollinen kulutuksen muutokseen.

Lisäksi 98E5 voi olla 5% etanolin lisäksi eettereitä 2,7 happipitoisuuteen asti ja 95E10 ei voi olla 10% etanolin lisäksi eettereitä koska happea saa olla max 3,7 (nesteen tuotetiedote sivuilta). Tuokin syö kulutuseroa pienemmäksi... Tämä oletuksena että etanolia käytetään maksimi määrä.

Lue lisää

etanoli vai mikä mutta ainahan on ollu bensalaaduissa eroja,ajan samalla autolla pitkään noin kymmenenkin vuotta ja pitempäänkin.Tankkaan yleensä aina saman firman tuotetta millä auto on pelannut hyvin,joskus olen joutunut tankkaamaan muuta tuotetta mutta aina samaa 95e .Monesti on käynyt niin että kulutus on noussut jopa 0,3 litraa sadalle eri mittarista otetulla bensalla ja kylmäkäynnistys on ollu aika heikkoa.Kaasuttimella varustetussa autossa nuo erot bensalaaduissa tuli kyllä aika rajusti esiin varsinkin talvella ja lämpimänä kesänä.

herkkä kaasujalka kirjoitti:

etanoli vai mikä mutta ainahan on ollu bensalaaduissa eroja,ajan samalla autolla pitkään noin kymmenenkin vuotta ja pitempäänkin.Tankkaan yleensä aina saman firman tuotetta millä auto on pelannut hyvin,joskus olen joutunut tankkaamaan muuta tuotetta mutta aina samaa 95e .Monesti on käynyt niin että kulutus on noussut jopa 0,3 litraa sadalle eri mittarista otetulla bensalla ja kylmäkäynnistys on ollu aika heikkoa.Kaasuttimella varustetussa autossa nuo erot bensalaaduissa tuli kyllä aika rajusti esiin varsinkin talvella ja lämpimänä kesänä.

Lue lisää

Kaasuttimella varustettuihin vaikuttavat myös erot olosuhteissa: ilmanpaine, kosteus, lämpötila. Nykyautoissa on kaikenmaailman tunnistimia, jotka korjaavat olosuhteiden tuomia eroja.

Edellisellä automerkillä pidin vielä tarkkaa kirjanpitoa kulutuksista (exel). Autossa oli turbomoottori ja nakutuksen tunnistin. Autossa sai käyttää kumpaakin bensalaatua ja ajoin pari ensimäistä vuotta 95:llä. Sitten siirryin kokeeksi 98:aan. Kulutuskäyrä tippui keskimäärin 10% alemmas. Kun ottaa hintaerot huomioon, niin 98 tuli halvemmaksi. Nyt en enää viitsi pitää kirjanpitoa, mutta käytän 98:aa. Auto on 2.0 t.

ysivitonen kirjoitti:

Edellisellä automerkillä pidin vielä tarkkaa kirjanpitoa kulutuksista (exel). Autossa oli turbomoottori ja nakutuksen tunnistin. Autossa sai käyttää kumpaakin bensalaatua ja ajoin pari ensimäistä vuotta 95:llä. Sitten siirryin kokeeksi 98:aan. Kulutuskäyrä tippui keskimäärin 10% alemmas. Kun ottaa hintaerot huomioon, niin 98 tuli halvemmaksi. Nyt en enää viitsi pitää kirjanpitoa, mutta käytän 98:aa. Auto on 2.0 t.

Lue lisää

Kulutuksen seuraaminen on noinkin pitkällä aikavälillä arvostettava asia ja jos tutkimuksesi pitää paikkansa olisi mukavaa tietää millä autolla silloin ajelit? Näiden tietojen perusteella voisin tarkastella teknista puolta miksi kulutus oli pienempää 98-oktaanisella.

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

Kulutuksen seuraaminen on noinkin pitkällä aikavälillä arvostettava asia ja jos tutkimuksesi pitää paikkansa olisi mukavaa tietää millä autolla silloin ajelit? Näiden tietojen perusteella voisin tarkastella teknista puolta miksi kulutus oli pienempää 98-oktaanisella.

Lue lisää

Renault Scenic 2.0T

Tuo jjjepjep:in väite "Lisäksi 98E5 voi olla 5% etanolin lisäksi eettereitä 2,7 happipitoisuuteen asti ja 95E10 ei voi olla 10% etanolin lisäksi eettereitä koska happea saa olla max 3,7 (nesteen tuotetiedote sivuilta). Tuokin syö kulutuseroa pienemmäksi... Tämä oletuksena että etanolia käytetään maksimi määrä." on mielenkiintoinen... -Miten perustelet sen, että enemmän happea sisältävä bensiini tuottaa litraa kohden enemmän energiaa? Happihan ei "pala" sylinterissä, vaan se "polttaa" bensiinin. Ja sitä ruiskutetaan bensiinin joukkoon ulkoilmasta kaasarissa tai ruiskussa. Jos bensassa on 3.7 P-% happea, niin siinä on yhden prosenttiyksikön verran vähemmän "energiaa eli palavaa ainetta" kuin 2.7:isessa. Väite perustuukin vain siihen, että laihentamalla seosta, menetetään tehoa, mutta säästetään samalla polttoainetta. Saman asian saa aikaan tietysti muutoinkin.

Se on totta, että erityisesti 2-tahtinen kone käy pakostakin laihemmalla, jos käytetään korkeahappista bensaa, mutta saman asian voi hoitaa itsekin ruuvimeisselillä. Mutta kandee varoa, ettei sula bensaa säästellessä mäntä... -Kun puhutaan energiatehokkuudesta, nuo viitatut happihöpinät voi kyllä unohtaa.

gp-ässi kirjoitti:

Tuo jjjepjep:in väite "Lisäksi 98E5 voi olla 5% etanolin lisäksi eettereitä 2,7 happipitoisuuteen asti ja 95E10 ei voi olla 10% etanolin lisäksi eettereitä koska happea saa olla max 3,7 (nesteen tuotetiedote sivuilta). Tuokin syö kulutuseroa pienemmäksi... Tämä oletuksena että etanolia käytetään maksimi määrä." on mielenkiintoinen... -Miten perustelet sen, että enemmän happea sisältävä bensiini tuottaa litraa kohden enemmän energiaa? Happihan ei "pala" sylinterissä, vaan se "polttaa" bensiinin. Ja sitä ruiskutetaan bensiinin joukkoon ulkoilmasta kaasarissa tai ruiskussa. Jos bensassa on 3.7 P-% happea, niin siinä on yhden prosenttiyksikön verran vähemmän "energiaa eli palavaa ainetta" kuin 2.7:isessa. Väite perustuukin vain siihen, että laihentamalla seosta, menetetään tehoa, mutta säästetään samalla polttoainetta. Saman asian saa aikaan tietysti muutoinkin.

Se on totta, että erityisesti 2-tahtinen kone käy pakostakin laihemmalla, jos käytetään korkeahappista bensaa, mutta saman asian voi hoitaa itsekin ruuvimeisselillä. Mutta kandee varoa, ettei sula bensaa säästellessä mäntä... -Kun puhutaan energiatehokkuudesta, nuo viitatut happihöpinät voi kyllä unohtaa.

Lue lisää

"Ja sitä ruiskutetaan bensiinin joukkoon ulkoilmasta kaasarissa tai ruiskussa. Jos bensassa on 3.7 P-% happea, niin siinä on yhden prosenttiyksikön verran vähemmän "energiaa eli palavaa ainetta" kuin 2.7:isessa. Väite perustuukin vain siihen, että laihentamalla seosta, menetetään tehoa, mutta säästetään samalla polttoainetta"

- Auttaa tuo 98-oktaanisen oletettu happipitoisuus sen palamiseen. 98-oktaaninen syttyy huonosti suuremman iso-oktaani määrän takia mutta lisäämällä eettereitä helpotamme syttymistä ja sen palamista, eikö? Käsittääkseni etanoli itsessään on happirikasta. Joten mitä JEPJEP tuossa viittasi on varmaakin se että Eetterit 2,7p-% ja etanoli tekevät sen 3,7p-% happirikkauden 98E5:lle kun taas 95E10 sisältää pelkästään 10% etanolia joka on ilmeisesti suoraan 3,7p-% happirikasta joten sinne ei voi lisätä eettereitä. Näin ollen molemmat polttoaineet ovat suht samalla viivalla. Jäljelle jää siis 98-oktaanisen hyödyntäminen puristuksia nostamalla. Jotenkin näin sen ymmärsin. Korjatkaa.

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

"Ja sitä ruiskutetaan bensiinin joukkoon ulkoilmasta kaasarissa tai ruiskussa. Jos bensassa on 3.7 P-% happea, niin siinä on yhden prosenttiyksikön verran vähemmän "energiaa eli palavaa ainetta" kuin 2.7:isessa. Väite perustuukin vain siihen, että laihentamalla seosta, menetetään tehoa, mutta säästetään samalla polttoainetta"

- Auttaa tuo 98-oktaanisen oletettu happipitoisuus sen palamiseen. 98-oktaaninen syttyy huonosti suuremman iso-oktaani määrän takia mutta lisäämällä eettereitä helpotamme syttymistä ja sen palamista, eikö? Käsittääkseni etanoli itsessään on happirikasta. Joten mitä JEPJEP tuossa viittasi on varmaakin se että Eetterit 2,7p-% ja etanoli tekevät sen 3,7p-% happirikkauden 98E5:lle kun taas 95E10 sisältää pelkästään 10% etanolia joka on ilmeisesti suoraan 3,7p-% happirikasta joten sinne ei voi lisätä eettereitä. Näin ollen molemmat polttoaineet ovat suht samalla viivalla. Jäljelle jää siis 98-oktaanisen hyödyntäminen puristuksia nostamalla. Jotenkin näin sen ymmärsin. Korjatkaa.

Lue lisää

Joko olen saatanan pihalla tai sitten te olette saatanan pihalla, mutta tässä tulee nyt tarinaa auton moottorin toiminnasta ja vastauksia teiltä puuttuviin palasiin ja hieman myös ihmettelyäni että mitä paskaa täällä oikein jauhetaan.

Mitä on nakutus? Nakutus tarkoittaa tilannetta, jossa ensin sytytystulppa antaa kipinän ja liekkirintama lähtee liikkumaan kohti sylinterin vastakkaista reunaa samalla nostaen vielä syttymättömänkin bensa-ilma-seoksen lämpötilaa. Tällöin jos tapahtuu nakutus, bensa-ilma-seos sylinterin vastakkaisella puolella syttyy ennen kuin liekkirintama on ehtinyt sinne, se siis syttyy ITSEKSEEN lämmöstä. Tällöin, nyt tulee paras kohta odottakaa, tällöin kaksi liekkirintamaa kohtaavat sylinterissä josta aiheutuu paineaalto ja sylinterin metalliputki resonoi tärähdyksen voimasta ja aiheuttaa tietyllä moottorin sylinterikoolle ominaisella taajuudella tapahtuvan ÄÄNEN, NAKUTUKSEN. KILIN KILIN KILIN, ehkä olette kuulleet sen omin korvinenne, ehkä teillä on vaikkui korvissa, ehkä luulette kuulleenne sen mutta se olikin kännykkänne, no kuitenki tässä selitys mitä on nakutus. (En vaadi rahaa tämän tiedon jakamisesta, koska jollain sairaalla tavalla nautin ihmisten auttamisesta kaiken maailman ongelmissa, mm. tiedollisissa sellaisissa).
Jostain olen saanut käsityksen, että moottori kestää nakutusta jostain puolesta minuutista pariin minuuttiin, ennen kuin sylinterinseinämät ja männänpäät keräävät liikaa lämpöä ja homma ei hyvä, ei ollenkaan hyvä moottorin kannalta.

Sitten on tämä toinen palotapahtuma, josta viestiketjun alussa joku puhui nakutuksena, joka siis ei kuitenkaan ole sama asia kuin nakutus vaikkakin hyvin läheistä sukua ovat keskenään, eli bensan syttyminen ennen sytytystulpan antamaa kipinää, sen nimi on englanniksi pre-ignition. En tiedä tapahtumalle suomenkielistä vastinsanaa. Eli bensa syttyy omia aikojaan jo ennen kuin sytytystulppa on antanut kipinää, kohdassa jolloin nelitahtimoottorin puristustahti on vielä käynnissä. Tällöin liekkirintama iskee täydellä voimalla vasten männänpäätä joka koittaa vasta puristaa bensa-ilma-seosta kasaan. Ja tästä muistelisin että moottori kestää ilmiötä noin 2-5 sekuntia, kunnes mäntä halkeaa, erittäin huono juttu moottorin kannalta. Mutta onneksi tämä tapahtuma on siis paljon epätodennäköisempi kuin normaali nakutus, tätä siis tapahtuu harvoin ja tästä ei puhuta ja ihmiset eivät tiedä asiasta ja sitä rataa, siksi nämä kaksi asiaa menevät usein sekaisin. Ja ensin siis ilmenee nakutusta ennen kuin moottori alkaa pre-ignitemään.

Tästä päästäänkin sitten aiheeseen oktaaniluku.Oktaaniluku tarkoittaa bensiinin puristuskestävyyttä, bensiinin itsesyttymisen vastustuskykyä. Eli sitä paljonko koneessa voi olla ruttua, eli puristussuhde, ennen kuin bensiini syttyy jo kokoonpuristumisen aiheuttamasta lämmöstä ja tällöin latinaksi homma vituix. Oktaaniluku eri bensoissa, esim. 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen säädetään LISÄAINEILLA. Koska lisäaineet ovat _da vitun kalliita_ niitä ei laiteta yhtään pisaraa ylimääräistä. 95:ssä on vähemmän lisäaineita, siis vähemmän "oktaaneja" kuin 98:ssa, siksi 95 on halvempaa.

Bensiineitä ei jalosteta periaatteella 98:ssä hiilivedyissä enemmän oktaaneja kuin 95:ssä, vaan molemmat polttoaineet ovat samaa tavaraa lisäaineita lukuun ottamatta. Ja koska lisäaineiden osuus molemmissa polttoaineissa on häviävän pieni, niiden energiasisältö on käytännössä mittaustarkkuuden rajoissa aivan yhtä suuri. Toisen maailmansodan aikaan jalostettiin, siis oikeasti jalostettiin sitä palavaa ainetta yleensä noin 120 oktaaniseksi. Jolloin voitiin laittaa enemmän puristuksia lentokoneiden moottoreihin ja päästiin lujempaa kuin vastustajat. [SPOILER: Tämä siis koska korkeampioktaaninen polttoaine kestää enemmän lämpöä jota puristustapahtuma aiheuttaa ja ei siten syty itsekseen ja nakuta ym.] Nykyään bensa on sitä samaa paskaa mutta oktaanit säädetään lisäaineilla, koska tämä tulee halvemmaksi ja ainoa mikä nykymaailmassa on tärkeää on raha ja kapitalismi, no takaisin aiheeseen.

No nyt varmasti kaikki miettivät, että eihän se noin voi olla, miksi olen kuullut kavereilta, että tankkaamalla 98:ia 95:den sijaan kulutus putoaa 0-0,5 litraa / 100 kilometriä?
Tämän te kaikki haluatte kuulla :)

segseg kirjoitti:

Joko olen saatanan pihalla tai sitten te olette saatanan pihalla, mutta tässä tulee nyt tarinaa auton moottorin toiminnasta ja vastauksia teiltä puuttuviin palasiin ja hieman myös ihmettelyäni että mitä paskaa täällä oikein jauhetaan.

Mitä on nakutus? Nakutus tarkoittaa tilannetta, jossa ensin sytytystulppa antaa kipinän ja liekkirintama lähtee liikkumaan kohti sylinterin vastakkaista reunaa samalla nostaen vielä syttymättömänkin bensa-ilma-seoksen lämpötilaa. Tällöin jos tapahtuu nakutus, bensa-ilma-seos sylinterin vastakkaisella puolella syttyy ennen kuin liekkirintama on ehtinyt sinne, se siis syttyy ITSEKSEEN lämmöstä. Tällöin, nyt tulee paras kohta odottakaa, tällöin kaksi liekkirintamaa kohtaavat sylinterissä josta aiheutuu paineaalto ja sylinterin metalliputki resonoi tärähdyksen voimasta ja aiheuttaa tietyllä moottorin sylinterikoolle ominaisella taajuudella tapahtuvan ÄÄNEN, NAKUTUKSEN. KILIN KILIN KILIN, ehkä olette kuulleet sen omin korvinenne, ehkä teillä on vaikkui korvissa, ehkä luulette kuulleenne sen mutta se olikin kännykkänne, no kuitenki tässä selitys mitä on nakutus. (En vaadi rahaa tämän tiedon jakamisesta, koska jollain sairaalla tavalla nautin ihmisten auttamisesta kaiken maailman ongelmissa, mm. tiedollisissa sellaisissa).
Jostain olen saanut käsityksen, että moottori kestää nakutusta jostain puolesta minuutista pariin minuuttiin, ennen kuin sylinterinseinämät ja männänpäät keräävät liikaa lämpöä ja homma ei hyvä, ei ollenkaan hyvä moottorin kannalta.

Sitten on tämä toinen palotapahtuma, josta viestiketjun alussa joku puhui nakutuksena, joka siis ei kuitenkaan ole sama asia kuin nakutus vaikkakin hyvin läheistä sukua ovat keskenään, eli bensan syttyminen ennen sytytystulpan antamaa kipinää, sen nimi on englanniksi pre-ignition. En tiedä tapahtumalle suomenkielistä vastinsanaa. Eli bensa syttyy omia aikojaan jo ennen kuin sytytystulppa on antanut kipinää, kohdassa jolloin nelitahtimoottorin puristustahti on vielä käynnissä. Tällöin liekkirintama iskee täydellä voimalla vasten männänpäätä joka koittaa vasta puristaa bensa-ilma-seosta kasaan. Ja tästä muistelisin että moottori kestää ilmiötä noin 2-5 sekuntia, kunnes mäntä halkeaa, erittäin huono juttu moottorin kannalta. Mutta onneksi tämä tapahtuma on siis paljon epätodennäköisempi kuin normaali nakutus, tätä siis tapahtuu harvoin ja tästä ei puhuta ja ihmiset eivät tiedä asiasta ja sitä rataa, siksi nämä kaksi asiaa menevät usein sekaisin. Ja ensin siis ilmenee nakutusta ennen kuin moottori alkaa pre-ignitemään.

Tästä päästäänkin sitten aiheeseen oktaaniluku.Oktaaniluku tarkoittaa bensiinin puristuskestävyyttä, bensiinin itsesyttymisen vastustuskykyä. Eli sitä paljonko koneessa voi olla ruttua, eli puristussuhde, ennen kuin bensiini syttyy jo kokoonpuristumisen aiheuttamasta lämmöstä ja tällöin latinaksi homma vituix. Oktaaniluku eri bensoissa, esim. 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen säädetään LISÄAINEILLA. Koska lisäaineet ovat _da vitun kalliita_ niitä ei laiteta yhtään pisaraa ylimääräistä. 95:ssä on vähemmän lisäaineita, siis vähemmän "oktaaneja" kuin 98:ssa, siksi 95 on halvempaa.

Bensiineitä ei jalosteta periaatteella 98:ssä hiilivedyissä enemmän oktaaneja kuin 95:ssä, vaan molemmat polttoaineet ovat samaa tavaraa lisäaineita lukuun ottamatta. Ja koska lisäaineiden osuus molemmissa polttoaineissa on häviävän pieni, niiden energiasisältö on käytännössä mittaustarkkuuden rajoissa aivan yhtä suuri. Toisen maailmansodan aikaan jalostettiin, siis oikeasti jalostettiin sitä palavaa ainetta yleensä noin 120 oktaaniseksi. Jolloin voitiin laittaa enemmän puristuksia lentokoneiden moottoreihin ja päästiin lujempaa kuin vastustajat. [SPOILER: Tämä siis koska korkeampioktaaninen polttoaine kestää enemmän lämpöä jota puristustapahtuma aiheuttaa ja ei siten syty itsekseen ja nakuta ym.] Nykyään bensa on sitä samaa paskaa mutta oktaanit säädetään lisäaineilla, koska tämä tulee halvemmaksi ja ainoa mikä nykymaailmassa on tärkeää on raha ja kapitalismi, no takaisin aiheeseen.

No nyt varmasti kaikki miettivät, että eihän se noin voi olla, miksi olen kuullut kavereilta, että tankkaamalla 98:ia 95:den sijaan kulutus putoaa 0-0,5 litraa / 100 kilometriä?
Tämän te kaikki haluatte kuulla :)

Lue lisää

Autoissa on nakutuksentunnistin, mutta kukaan ei ole vielä maininnut miksi tai mitä se käytännössä tekee, siis kukaan ei ole tiennyt. Nakutuksentunnistin kuuntelee sitä helvetin kilinää sieltä sylinterinseinistä, kun se kuulee sitä kilinää tietyllä taajuudella se vähentää, nyt se tulee, se vähentää sytytyksen ennakkoa.

Ööh okei tässä välissä minun täytyy varmaan selittää mitä on ennakko.
Auton moottori sytyttää polttoaineseoksen jo paljon ennen kuin puristustahti on loppu, tai siis ei paljon ennen mutta vähän ennen, koska polttoaineseoksesta saadaan paras voima ulos siinä kohtaa kun "koko latinki" on palanut, ja jos polttoaineseos syttyisi vasta kun mäntä on jo puristanut kaiken kasaan yli on jo yläasennossa, ei polttoaineseos EHTISI PALAA KOKONAAN kunnes pakoventtiili jo aukeisi. Joten kipinä annetaan ennakkoon, eli hetken aikaa polttoaineseos ehtii palaa jo vaikka mäntä vielä painaa sitä kasaan. Noniin.

Jatketaan nakutuksella. Jos ennakkoa on liikaa JA bensiinin itsesyttymisenestokyky on liian alhainen (eli liian alhainen oktaaniluku), moottori nakuttaa. Tämä siis ei ole toivottua, joten autot joissa on nakutuksentunnistin, VÄHENTÄVÄT ennakkoa. Tämä taas laskee moottorin hyötysuhdetta koska nyt palaminen alkaa myöhemmin ja polttoaineseoksen palamishuippu ei enää osu männän liikkeen suhteen kaikkein optimeimpaan kohtaan. Eli tajusitteko, tällöin moottorin hyötysuhde laskee ja mitä siitä seuraa kun hyötysuhde laskee? No se tarkoittaa suurempaa polttoaineenkulutusta.

Noniin, nyt varmaan itsekin jo tajusitte mitä hyötyä on tankata 98:ia 95-oktaanisen sijasta? Jep, moottori käy paremmalla hyötysuhteella jos se on varustettu nakutuksentunnistimella ja automaattisella sytytysennakon säädöllä. Esimerkkinä, jenkkiautoista löytyy nakutuksentunnistinta ainakin 80-luvun laitteissa, ja lähes poikkeuksetta kaikissa polttoaineenruiskutuksella varustetuissa moottoreissa on nakutuksentunnistin.

98 ja 95 käyttö moottoreissa jotka on suunniteltu vain toiselle?
98 tosiaan käy molempiin moottoreihin koska on "parempaa" kuin 95, se siis kestää enemmän puristusta joten sen käyttö ei yksinkertaisesti voi koskaan lisätä kulutuslukemia, mutta sen käyttö VOI LASKEA kulutuslukemia jos moottori osaa hyödyntää oktaanit säätämällä sytytysennakkoa.

Moottorissa, jossa pitää käyttää 98:ia on todennäköisesti sen verran kovemmat puristukset, että 95 oktaaninen syttyisi jo puristusvaiheessa ja pre-ignitiosi männän paskaksi, tätä siis huom. tätä on mahdoton korjata sytytysennakolla, koska sytytystä ei ole vielä tapahtunut pre-ignition:ssa. Joten ottakaa tosissaan 98:n käyttösuositukset.

Terv. jenkkiharrastaja

segseg kirjoitti:

Autoissa on nakutuksentunnistin, mutta kukaan ei ole vielä maininnut miksi tai mitä se käytännössä tekee, siis kukaan ei ole tiennyt. Nakutuksentunnistin kuuntelee sitä helvetin kilinää sieltä sylinterinseinistä, kun se kuulee sitä kilinää tietyllä taajuudella se vähentää, nyt se tulee, se vähentää sytytyksen ennakkoa.

Ööh okei tässä välissä minun täytyy varmaan selittää mitä on ennakko.
Auton moottori sytyttää polttoaineseoksen jo paljon ennen kuin puristustahti on loppu, tai siis ei paljon ennen mutta vähän ennen, koska polttoaineseoksesta saadaan paras voima ulos siinä kohtaa kun "koko latinki" on palanut, ja jos polttoaineseos syttyisi vasta kun mäntä on jo puristanut kaiken kasaan yli on jo yläasennossa, ei polttoaineseos EHTISI PALAA KOKONAAN kunnes pakoventtiili jo aukeisi. Joten kipinä annetaan ennakkoon, eli hetken aikaa polttoaineseos ehtii palaa jo vaikka mäntä vielä painaa sitä kasaan. Noniin.

Jatketaan nakutuksella. Jos ennakkoa on liikaa JA bensiinin itsesyttymisenestokyky on liian alhainen (eli liian alhainen oktaaniluku), moottori nakuttaa. Tämä siis ei ole toivottua, joten autot joissa on nakutuksentunnistin, VÄHENTÄVÄT ennakkoa. Tämä taas laskee moottorin hyötysuhdetta koska nyt palaminen alkaa myöhemmin ja polttoaineseoksen palamishuippu ei enää osu männän liikkeen suhteen kaikkein optimeimpaan kohtaan. Eli tajusitteko, tällöin moottorin hyötysuhde laskee ja mitä siitä seuraa kun hyötysuhde laskee? No se tarkoittaa suurempaa polttoaineenkulutusta.

Noniin, nyt varmaan itsekin jo tajusitte mitä hyötyä on tankata 98:ia 95-oktaanisen sijasta? Jep, moottori käy paremmalla hyötysuhteella jos se on varustettu nakutuksentunnistimella ja automaattisella sytytysennakon säädöllä. Esimerkkinä, jenkkiautoista löytyy nakutuksentunnistinta ainakin 80-luvun laitteissa, ja lähes poikkeuksetta kaikissa polttoaineenruiskutuksella varustetuissa moottoreissa on nakutuksentunnistin.

98 ja 95 käyttö moottoreissa jotka on suunniteltu vain toiselle?
98 tosiaan käy molempiin moottoreihin koska on "parempaa" kuin 95, se siis kestää enemmän puristusta joten sen käyttö ei yksinkertaisesti voi koskaan lisätä kulutuslukemia, mutta sen käyttö VOI LASKEA kulutuslukemia jos moottori osaa hyödyntää oktaanit säätämällä sytytysennakkoa.

Moottorissa, jossa pitää käyttää 98:ia on todennäköisesti sen verran kovemmat puristukset, että 95 oktaaninen syttyisi jo puristusvaiheessa ja pre-ignitiosi männän paskaksi, tätä siis huom. tätä on mahdoton korjata sytytysennakolla, koska sytytystä ei ole vielä tapahtunut pre-ignition:ssa. Joten ottakaa tosissaan 98:n käyttösuositukset.

Terv. jenkkiharrastaja

Lue lisää

Toinen asia sytytysennako lisäksi, jota moottorinohjaus (ECU) voisi säätää kun huomaa oktaanien lisäyksen, ovat mm. polttoainesuhde, rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella, mutta tätä ei tapahdu koska moottorit on optimoitu lambda-anturin avulla seossuhteella 14.7:1, tämä siksi että se on katalysaattorin katalyytin toiminnan kannalta paras seossuhde. Muuten ajatellen 14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä, säätövaraa siis olisi molempiin suuntiin. Laihempi seos, pienempi kulutus vähemmän tehoa. Rikkaampi seos, suurempi kulutus enemmän tehoa.

Kello on nyt niin paljon etten jaksa enää alkaa kertomaan miten moottori oikeasti havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa, mutta tämä ei ole mikään silmänräpäyksessä tapahtuva asia, vaan vie joitain minuutteja aikaa. Jos pyydätte nätistä/ teitä kiinnostaa voin kirjoittaa vastauksen tänne jos satun tätä viesiketjua vielä joku päivä lukemaan.

Kolmas asia jota ECU voi säätää on ahtopaine. Tällöin korkeampioktaanisella polttoaineella voidaan laittaa lisää ahtopainetta koska polttoaine ei detonoi(=nakuta) vaikka on kovemmassa paineessa, mutta sylinteriin saadaan tuupattua lisää kamaa ja tehot (ja kulutus) nousevat.

segseg kirjoitti:

Joko olen saatanan pihalla tai sitten te olette saatanan pihalla, mutta tässä tulee nyt tarinaa auton moottorin toiminnasta ja vastauksia teiltä puuttuviin palasiin ja hieman myös ihmettelyäni että mitä paskaa täällä oikein jauhetaan.

Mitä on nakutus? Nakutus tarkoittaa tilannetta, jossa ensin sytytystulppa antaa kipinän ja liekkirintama lähtee liikkumaan kohti sylinterin vastakkaista reunaa samalla nostaen vielä syttymättömänkin bensa-ilma-seoksen lämpötilaa. Tällöin jos tapahtuu nakutus, bensa-ilma-seos sylinterin vastakkaisella puolella syttyy ennen kuin liekkirintama on ehtinyt sinne, se siis syttyy ITSEKSEEN lämmöstä. Tällöin, nyt tulee paras kohta odottakaa, tällöin kaksi liekkirintamaa kohtaavat sylinterissä josta aiheutuu paineaalto ja sylinterin metalliputki resonoi tärähdyksen voimasta ja aiheuttaa tietyllä moottorin sylinterikoolle ominaisella taajuudella tapahtuvan ÄÄNEN, NAKUTUKSEN. KILIN KILIN KILIN, ehkä olette kuulleet sen omin korvinenne, ehkä teillä on vaikkui korvissa, ehkä luulette kuulleenne sen mutta se olikin kännykkänne, no kuitenki tässä selitys mitä on nakutus. (En vaadi rahaa tämän tiedon jakamisesta, koska jollain sairaalla tavalla nautin ihmisten auttamisesta kaiken maailman ongelmissa, mm. tiedollisissa sellaisissa).
Jostain olen saanut käsityksen, että moottori kestää nakutusta jostain puolesta minuutista pariin minuuttiin, ennen kuin sylinterinseinämät ja männänpäät keräävät liikaa lämpöä ja homma ei hyvä, ei ollenkaan hyvä moottorin kannalta.

Sitten on tämä toinen palotapahtuma, josta viestiketjun alussa joku puhui nakutuksena, joka siis ei kuitenkaan ole sama asia kuin nakutus vaikkakin hyvin läheistä sukua ovat keskenään, eli bensan syttyminen ennen sytytystulpan antamaa kipinää, sen nimi on englanniksi pre-ignition. En tiedä tapahtumalle suomenkielistä vastinsanaa. Eli bensa syttyy omia aikojaan jo ennen kuin sytytystulppa on antanut kipinää, kohdassa jolloin nelitahtimoottorin puristustahti on vielä käynnissä. Tällöin liekkirintama iskee täydellä voimalla vasten männänpäätä joka koittaa vasta puristaa bensa-ilma-seosta kasaan. Ja tästä muistelisin että moottori kestää ilmiötä noin 2-5 sekuntia, kunnes mäntä halkeaa, erittäin huono juttu moottorin kannalta. Mutta onneksi tämä tapahtuma on siis paljon epätodennäköisempi kuin normaali nakutus, tätä siis tapahtuu harvoin ja tästä ei puhuta ja ihmiset eivät tiedä asiasta ja sitä rataa, siksi nämä kaksi asiaa menevät usein sekaisin. Ja ensin siis ilmenee nakutusta ennen kuin moottori alkaa pre-ignitemään.

Tästä päästäänkin sitten aiheeseen oktaaniluku.Oktaaniluku tarkoittaa bensiinin puristuskestävyyttä, bensiinin itsesyttymisen vastustuskykyä. Eli sitä paljonko koneessa voi olla ruttua, eli puristussuhde, ennen kuin bensiini syttyy jo kokoonpuristumisen aiheuttamasta lämmöstä ja tällöin latinaksi homma vituix. Oktaaniluku eri bensoissa, esim. 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen säädetään LISÄAINEILLA. Koska lisäaineet ovat _da vitun kalliita_ niitä ei laiteta yhtään pisaraa ylimääräistä. 95:ssä on vähemmän lisäaineita, siis vähemmän "oktaaneja" kuin 98:ssa, siksi 95 on halvempaa.

Bensiineitä ei jalosteta periaatteella 98:ssä hiilivedyissä enemmän oktaaneja kuin 95:ssä, vaan molemmat polttoaineet ovat samaa tavaraa lisäaineita lukuun ottamatta. Ja koska lisäaineiden osuus molemmissa polttoaineissa on häviävän pieni, niiden energiasisältö on käytännössä mittaustarkkuuden rajoissa aivan yhtä suuri. Toisen maailmansodan aikaan jalostettiin, siis oikeasti jalostettiin sitä palavaa ainetta yleensä noin 120 oktaaniseksi. Jolloin voitiin laittaa enemmän puristuksia lentokoneiden moottoreihin ja päästiin lujempaa kuin vastustajat. [SPOILER: Tämä siis koska korkeampioktaaninen polttoaine kestää enemmän lämpöä jota puristustapahtuma aiheuttaa ja ei siten syty itsekseen ja nakuta ym.] Nykyään bensa on sitä samaa paskaa mutta oktaanit säädetään lisäaineilla, koska tämä tulee halvemmaksi ja ainoa mikä nykymaailmassa on tärkeää on raha ja kapitalismi, no takaisin aiheeseen.

No nyt varmasti kaikki miettivät, että eihän se noin voi olla, miksi olen kuullut kavereilta, että tankkaamalla 98:ia 95:den sijaan kulutus putoaa 0-0,5 litraa / 100 kilometriä?
Tämän te kaikki haluatte kuulla :)

Lue lisää

"Oktaaniluku eri bensoissa, esim. 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen säädetään LISÄAINEILLA"

- Säädetään ISO-oktaanilla ja N-heptaanilla jotka ovat toistensa ääripäitä. ISO-oktaani syttyy huonosti ja N-Heptaani erittäin herkästi. Niiden suhde toisiinsa on OKTAANILUKU.

"molemmat polttoaineet ovat samaa tavaraa lisäaineita lukuun ottamatta"

- Suhdetta säädellään iso-oktaanilla. 95-oktaaninen tarkoittaa 95 osaa iso-oktaania ja 5 osaa N-heptaania. 98...no kyllä sinä tiedät. 100 oktaania olisi teoriassa pelkkää iso-oktaania. Ei siitä sen enempää. Siksi jakeluasemilla on 99-oktaanista jotta olisi edes toivoa saada polttoaine syttymään. Siitä ylemmät oktaanit eivät ole bensiiniä vaan muita aineita kuten alkoholeja, AVGAS jne. kaikkea muuta kuin bensaa.

"Toisen maailmansodan aikaan jalostettiin, siis oikeasti jalostettiin sitä palavaa ainetta yleensä noin 120 oktaaniseksi"
- Mahtoi olla kerosiinia eli lentopetrolia? Petroli ei ole bensa vaikka samalta kuulostaakin.

Hetki...luen tuon toisen osuuden ja vastaan varmasti siihenkin.

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

"Oktaaniluku eri bensoissa, esim. 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen säädetään LISÄAINEILLA"

- Säädetään ISO-oktaanilla ja N-heptaanilla jotka ovat toistensa ääripäitä. ISO-oktaani syttyy huonosti ja N-Heptaani erittäin herkästi. Niiden suhde toisiinsa on OKTAANILUKU.

"molemmat polttoaineet ovat samaa tavaraa lisäaineita lukuun ottamatta"

- Suhdetta säädellään iso-oktaanilla. 95-oktaaninen tarkoittaa 95 osaa iso-oktaania ja 5 osaa N-heptaania. 98...no kyllä sinä tiedät. 100 oktaania olisi teoriassa pelkkää iso-oktaania. Ei siitä sen enempää. Siksi jakeluasemilla on 99-oktaanista jotta olisi edes toivoa saada polttoaine syttymään. Siitä ylemmät oktaanit eivät ole bensiiniä vaan muita aineita kuten alkoholeja, AVGAS jne. kaikkea muuta kuin bensaa.

"Toisen maailmansodan aikaan jalostettiin, siis oikeasti jalostettiin sitä palavaa ainetta yleensä noin 120 oktaaniseksi"
- Mahtoi olla kerosiinia eli lentopetrolia? Petroli ei ole bensa vaikka samalta kuulostaakin.

Hetki...luen tuon toisen osuuden ja vastaan varmasti siihenkin.

Lue lisää

"Säädetään ISO-oktaanilla ja N-heptaanilla jotka ovat toistensa ääripäitä. ISO-oktaani syttyy huonosti ja N-Heptaani erittäin herkästi. Niiden suhde toisiinsa on OKTAANILUKU."
"Siitä ylemmät oktaanit eivät ole bensiiniä vaan muita aineita kuten alkoholeja, AVGAS jne. kaikkea muuta kuin bensaa."

Näin kyllä muistelisin, että tulee halvemmaksi juurikin laittaa näitä "muita aineita" bensaan jotka nostavat oktaania, kuin säätää oktaaniluku noitten heptaanien ja iso-oktaanien suhteella (lue esim. motonetissä Octane Booster -pullon ainesisöltöä). Ja tämä siis syy miksi 95 ja 98 bensoissa ei ole eroa energiasisällössä, mutta oktaaniluvussa on. Jos tosiaan niiden oktaaniluvut säädettäisiin juurikin noiden iso-oktaanien ja heptaanien suhteilla, 95 ja 98-oktaanisilla olisi myöskin eri energia-arvot, hiilivetyjen eri koostumuksesta johtuen.

E85-bensa on 106-oktaanista.
Race-bensat ovat jotai lähempänä tuota maailmansodan aikaista lentokonebensaa 120-130 oktaania.
Ihan polttomoottoribensoja molemmat.

Terv. jenkkiharrastaja

segseg kirjoitti:

"Säädetään ISO-oktaanilla ja N-heptaanilla jotka ovat toistensa ääripäitä. ISO-oktaani syttyy huonosti ja N-Heptaani erittäin herkästi. Niiden suhde toisiinsa on OKTAANILUKU."
"Siitä ylemmät oktaanit eivät ole bensiiniä vaan muita aineita kuten alkoholeja, AVGAS jne. kaikkea muuta kuin bensaa."

Näin kyllä muistelisin, että tulee halvemmaksi juurikin laittaa näitä "muita aineita" bensaan jotka nostavat oktaania, kuin säätää oktaaniluku noitten heptaanien ja iso-oktaanien suhteella (lue esim. motonetissä Octane Booster -pullon ainesisöltöä). Ja tämä siis syy miksi 95 ja 98 bensoissa ei ole eroa energiasisällössä, mutta oktaaniluvussa on. Jos tosiaan niiden oktaaniluvut säädettäisiin juurikin noiden iso-oktaanien ja heptaanien suhteilla, 95 ja 98-oktaanisilla olisi myöskin eri energia-arvot, hiilivetyjen eri koostumuksesta johtuen.

E85-bensa on 106-oktaanista.
Race-bensat ovat jotai lähempänä tuota maailmansodan aikaista lentokonebensaa 120-130 oktaania.
Ihan polttomoottoribensoja molemmat.

Terv. jenkkiharrastaja

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Octane_rating

"For example, __petrol__ with __the same__ knocking characteristics __as__ a mixture of 90% iso-octane and 10% heptane would have an octane rating of 90.[1] This does not mean that the petrol contains just iso-octane and heptane in these proportions, but that it has the same detonation resistance properties."

segseg kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Octane_rating

"For example, __petrol__ with __the same__ knocking characteristics __as__ a mixture of 90% iso-octane and 10% heptane would have an octane rating of 90.[1] This does not mean that the petrol contains just iso-octane and heptane in these proportions, but that it has the same detonation resistance properties."

Lue lisää

Bensaa kun tehään nii noita iso-oktaania ja heptaania, tai siis noista sitä kalliimpaa, ei nyt just kiinnosta vittuakaan et kumpi on se kalliimpi, mut anyway, sitä laitetaan siihe litkuun just sen verta ku on pakko ja ei yhtään enempää ja sit oktaaniluku säädetään lisäaineilla, jotka on halvempia kun noi ite palavat hiilivedyt.

Näin mulle on kerrottu.

segseg kirjoitti:

Bensaa kun tehään nii noita iso-oktaania ja heptaania, tai siis noista sitä kalliimpaa, ei nyt just kiinnosta vittuakaan et kumpi on se kalliimpi, mut anyway, sitä laitetaan siihe litkuun just sen verta ku on pakko ja ei yhtään enempää ja sit oktaaniluku säädetään lisäaineilla, jotka on halvempia kun noi ite palavat hiilivedyt.

Näin mulle on kerrottu.

Lue lisää

"The power output of an engine depends in part on the energy density of its fuel, but similar fuels with different octane ratings have similar density. Since switching to a higher octane fuel does not add any more hydrocarbon content or oxygen, the engine cannot produce more power."

Ja siinäpä sen kertoi wikipediakin.

segseg kirjoitti:

"The power output of an engine depends in part on the energy density of its fuel, but similar fuels with different octane ratings have similar density. Since switching to a higher octane fuel does not add any more hydrocarbon content or oxygen, the engine cannot produce more power."

Ja siinäpä sen kertoi wikipediakin.

Lue lisää

Mutta jos nyt herää vielä jotain muita autoiluun liittyviä kysymyksiä, niin kysy pois, saat totuudenmukaisia vastauksia. :)

segseg kirjoitti:

Toinen asia sytytysennako lisäksi, jota moottorinohjaus (ECU) voisi säätää kun huomaa oktaanien lisäyksen, ovat mm. polttoainesuhde, rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella, mutta tätä ei tapahdu koska moottorit on optimoitu lambda-anturin avulla seossuhteella 14.7:1, tämä siksi että se on katalysaattorin katalyytin toiminnan kannalta paras seossuhde. Muuten ajatellen 14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä, säätövaraa siis olisi molempiin suuntiin. Laihempi seos, pienempi kulutus vähemmän tehoa. Rikkaampi seos, suurempi kulutus enemmän tehoa.

Kello on nyt niin paljon etten jaksa enää alkaa kertomaan miten moottori oikeasti havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa, mutta tämä ei ole mikään silmänräpäyksessä tapahtuva asia, vaan vie joitain minuutteja aikaa. Jos pyydätte nätistä/ teitä kiinnostaa voin kirjoittaa vastauksen tänne jos satun tätä viesiketjua vielä joku päivä lukemaan.

Kolmas asia jota ECU voi säätää on ahtopaine. Tällöin korkeampioktaanisella polttoaineella voidaan laittaa lisää ahtopainetta koska polttoaine ei detonoi(=nakuta) vaikka on kovemmassa paineessa, mutta sylinteriin saadaan tuupattua lisää kamaa ja tehot (ja kulutus) nousevat.

Lue lisää

" rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "

- kun ymmärtäisinkin tämän... Voisitko itse valottaa tyhmälle? Rikkaampi seos sisältää enemmän polttoainetta suhteessa ilmaan niin kuin tiedät. Eli??

"14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä"
- Se on Stoichiometrinen arvo. Se kuvastaa täydellistä palamista. 14.7 osaa ilmaa ja 1 osa bensaa. Jos seos on laiha, sylinteriin jää käyttämätöntä ilmaa, happea. Polttoaine loppuu kesken. Jos seos on rikas, sylinteriin jää palamatonta polttoainetta eli happi loppuu kesken.

- ja mielelläni lukisin vielä miten moottori havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa. Siihen asti...

segseg kirjoitti:

"Säädetään ISO-oktaanilla ja N-heptaanilla jotka ovat toistensa ääripäitä. ISO-oktaani syttyy huonosti ja N-Heptaani erittäin herkästi. Niiden suhde toisiinsa on OKTAANILUKU."
"Siitä ylemmät oktaanit eivät ole bensiiniä vaan muita aineita kuten alkoholeja, AVGAS jne. kaikkea muuta kuin bensaa."

Näin kyllä muistelisin, että tulee halvemmaksi juurikin laittaa näitä "muita aineita" bensaan jotka nostavat oktaania, kuin säätää oktaaniluku noitten heptaanien ja iso-oktaanien suhteella (lue esim. motonetissä Octane Booster -pullon ainesisöltöä). Ja tämä siis syy miksi 95 ja 98 bensoissa ei ole eroa energiasisällössä, mutta oktaaniluvussa on. Jos tosiaan niiden oktaaniluvut säädettäisiin juurikin noiden iso-oktaanien ja heptaanien suhteilla, 95 ja 98-oktaanisilla olisi myöskin eri energia-arvot, hiilivetyjen eri koostumuksesta johtuen.

E85-bensa on 106-oktaanista.
Race-bensat ovat jotai lähempänä tuota maailmansodan aikaista lentokonebensaa 120-130 oktaania.
Ihan polttomoottoribensoja molemmat.

Terv. jenkkiharrastaja

Lue lisää

E85 on etanolia 85 prosenttisesti. siispä alkoholia suurimmaksi osaksi. Race bensoista en tiedä mutta en niitäkään väittäisi bensoiksi.

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

" rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "

- kun ymmärtäisinkin tämän... Voisitko itse valottaa tyhmälle? Rikkaampi seos sisältää enemmän polttoainetta suhteessa ilmaan niin kuin tiedät. Eli??

"14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä"
- Se on Stoichiometrinen arvo. Se kuvastaa täydellistä palamista. 14.7 osaa ilmaa ja 1 osa bensaa. Jos seos on laiha, sylinteriin jää käyttämätöntä ilmaa, happea. Polttoaine loppuu kesken. Jos seos on rikas, sylinteriin jää palamatonta polttoainetta eli happi loppuu kesken.

- ja mielelläni lukisin vielä miten moottori havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa. Siihen asti...

Lue lisää

" rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "

Mitä tällä yritin sanoa, että rikkaampi seos ei nakuta yhtä helposti kuin laiha seos. Tuo oktaanilukuvertaus oli vähän huono. Selitys miksi rikkaampi seos kestää enemmän puristusta, tämäkin on taas näitä minulle on kerrottu juttuja, ikävä kyllä en omista laboratoriolaitteistoa jotta voisin oikeasti sekoitella bensoja ja mittailla niitä pommikalorimetrissä, en myöskään ole koulutukseltani kemisti, mutta veikkaan että asia johtuu jotenkin siitä, että kun laihemmassa seoksessa on enemmän happea suhteessa bensaan happi yrittää kovemmin yhtyä bensaan - aineiden pyrkimys minimienergiaan ja maailmankaikkeuden entropian lisäätymisen laki - ja siten seos myös syttyy helpommin (kunhan seossuhde siis on kuitenki vielä niissä rajoissa joissa bensa palaa). Ja koska se syttyy helpommin, se nakuttaa helpommin ja tästä syystä käytin "korkeampioktaaninen" vertausta, joka siis oli huono koska oktaanit eivät liity seossuhteeseen. Tai toisaalta siis joo taitaa se asia siis näin olla: " rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "
En nyt jaksa alkaa lukea tuota omaa sepustustani uudestaan mitä olen yrittänyt selittää, mutta toivottavasti tämä auttoi.

"14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä"
Tällä tarkoitin, että seossuhteella 14.7:1 ei ole haettu maksimitehoa, eikä maksimaalista polttoainetaloudellisuutta. Seosta voidaan säätää kumpaan suuntaan tahansa, esim. laihentamalla seosta esim. 14:1 suhteeseen, ajetaan samalla määrällä bensaa pidemmälle, tämä luultavasti sen takia, että kemialliset reaktiot eivät usein tapahdu loppuun asti siten, että reaktion tasapaino olisi täydellisesti reaktiotuotteiden puolella, joten palotapahtumassa jää aina käyttämättä happea, sekä bensaa, suhteella 14:1 saataisiin luultavasti hyödynnettyä suurempi määrä bensan energiasta, koska se on fakta, että seosta laihentamalla kulutus pienenee, samalla tietenkin tehokin pienenee, mutta kulutus pienenee myös!
Näin olen myös jostain saanut tietää, että 14.7:1 on optimaalinen seossuhde ainoastaan katalysaattorin toiminnalle, 14.7:1 siis ei ole optimoitu kulutukselle, eikä teholle, se on siis niiden kompromissi.

"ja mielelläni lukisin vielä miten moottori havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa."
No nyt kun tässä vielä jostain vitun syystä olen hereillä tällaiseen aikaan, niin:
Käytännössä jos haluat, että auto havaitsee muutoksen heti tankattuasi korkeampioktaanista bensaa, ota akunkenkä irti tarvittavaksi aikaa, jotta auton ECU nollaantuu. Nyt kun lyöt auton käymään ECU haistelee heti nakutuksentunnistimen avulla kuinka paljon ennakkoa voidaan laittaa ennen kuin alkaa nakuttaa. Käytännössä siis ennakko laitetaan ensin "maksimiin" josta se sitte pudotetaan sopivalle tasolle.

Jos tankatessa korkeampioktaanista polttoainetta ei nollaa ECUa akkua irrottamalla, ECU:lta voi kestää huomattavankin pitkä aika huomata, että "nakutusta ei ole esiintynyt pitkään aikaan, kokeilen nostaa ennakkoa". Tämä siis myös toimii mutta oktaaniluvun noston vaikutukset ilmenevät pitkällä ajalla ja erittäin hitaasti.

Nyt kun on tullut tätä 95E10 bensaa ihan viime päivinä myyntiin, olen kuullut että kun autojen ECUja ei ole nollattu, on ilmennyt ihan oikeasti käyntihäiriöitä, joita ihmiset ovat käyneet huoltamolla korjauttamassa (korjaus=ECUn nollaus, viiskymppiä kiiiitos)... tätä taasen en nyt lähde spekuloimaan mistä johtuu, mutta kuitenkin jos nyt harkitset siirtymistä 95:n käytöstä 98:n käyttöön niin nollaa tietokone tankkauksen jälkeen jos haluat tehdä kaiken oikeaoppisesti.

Terv. jenkkiharrastaja

segseg kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Octane_rating

"For example, __petrol__ with __the same__ knocking characteristics __as__ a mixture of 90% iso-octane and 10% heptane would have an octane rating of 90.[1] This does not mean that the petrol contains just iso-octane and heptane in these proportions, but that it has the same detonation resistance properties."

Lue lisää

segseg6.1.2011 02:57
http://en.wikipedia.org/wiki/Octane_rating

"For example, __petrol__ with __the same__ knocking characteristics __as__ a mixture of 90% iso-octane and 10% heptane would have an octane rating of 90.[1] This does not mean that the petrol contains just iso-octane and heptane in these proportions, but that it has the same detonation resistance properties."

- Ei ollut tarkoitus antaa ymmärtää etteikö bensassa muitakin oktaanilukua nostavia aineita olisi. Mutta nämä aineet myös tekevät muutakin kuin nostavat vain oktaania. Ja näitä aineita tässä keskustelussa oikeastaan yritetään jahdata.

segseg kirjoitti:

" rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "

Mitä tällä yritin sanoa, että rikkaampi seos ei nakuta yhtä helposti kuin laiha seos. Tuo oktaanilukuvertaus oli vähän huono. Selitys miksi rikkaampi seos kestää enemmän puristusta, tämäkin on taas näitä minulle on kerrottu juttuja, ikävä kyllä en omista laboratoriolaitteistoa jotta voisin oikeasti sekoitella bensoja ja mittailla niitä pommikalorimetrissä, en myöskään ole koulutukseltani kemisti, mutta veikkaan että asia johtuu jotenkin siitä, että kun laihemmassa seoksessa on enemmän happea suhteessa bensaan happi yrittää kovemmin yhtyä bensaan - aineiden pyrkimys minimienergiaan ja maailmankaikkeuden entropian lisäätymisen laki - ja siten seos myös syttyy helpommin (kunhan seossuhde siis on kuitenki vielä niissä rajoissa joissa bensa palaa). Ja koska se syttyy helpommin, se nakuttaa helpommin ja tästä syystä käytin "korkeampioktaaninen" vertausta, joka siis oli huono koska oktaanit eivät liity seossuhteeseen. Tai toisaalta siis joo taitaa se asia siis näin olla: " rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "
En nyt jaksa alkaa lukea tuota omaa sepustustani uudestaan mitä olen yrittänyt selittää, mutta toivottavasti tämä auttoi.

"14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä"
Tällä tarkoitin, että seossuhteella 14.7:1 ei ole haettu maksimitehoa, eikä maksimaalista polttoainetaloudellisuutta. Seosta voidaan säätää kumpaan suuntaan tahansa, esim. laihentamalla seosta esim. 14:1 suhteeseen, ajetaan samalla määrällä bensaa pidemmälle, tämä luultavasti sen takia, että kemialliset reaktiot eivät usein tapahdu loppuun asti siten, että reaktion tasapaino olisi täydellisesti reaktiotuotteiden puolella, joten palotapahtumassa jää aina käyttämättä happea, sekä bensaa, suhteella 14:1 saataisiin luultavasti hyödynnettyä suurempi määrä bensan energiasta, koska se on fakta, että seosta laihentamalla kulutus pienenee, samalla tietenkin tehokin pienenee, mutta kulutus pienenee myös!
Näin olen myös jostain saanut tietää, että 14.7:1 on optimaalinen seossuhde ainoastaan katalysaattorin toiminnalle, 14.7:1 siis ei ole optimoitu kulutukselle, eikä teholle, se on siis niiden kompromissi.

"ja mielelläni lukisin vielä miten moottori havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa."
No nyt kun tässä vielä jostain vitun syystä olen hereillä tällaiseen aikaan, niin:
Käytännössä jos haluat, että auto havaitsee muutoksen heti tankattuasi korkeampioktaanista bensaa, ota akunkenkä irti tarvittavaksi aikaa, jotta auton ECU nollaantuu. Nyt kun lyöt auton käymään ECU haistelee heti nakutuksentunnistimen avulla kuinka paljon ennakkoa voidaan laittaa ennen kuin alkaa nakuttaa. Käytännössä siis ennakko laitetaan ensin "maksimiin" josta se sitte pudotetaan sopivalle tasolle.

Jos tankatessa korkeampioktaanista polttoainetta ei nollaa ECUa akkua irrottamalla, ECU:lta voi kestää huomattavankin pitkä aika huomata, että "nakutusta ei ole esiintynyt pitkään aikaan, kokeilen nostaa ennakkoa". Tämä siis myös toimii mutta oktaaniluvun noston vaikutukset ilmenevät pitkällä ajalla ja erittäin hitaasti.

Nyt kun on tullut tätä 95E10 bensaa ihan viime päivinä myyntiin, olen kuullut että kun autojen ECUja ei ole nollattu, on ilmennyt ihan oikeasti käyntihäiriöitä, joita ihmiset ovat käyneet huoltamolla korjauttamassa (korjaus=ECUn nollaus, viiskymppiä kiiiitos)... tätä taasen en nyt lähde spekuloimaan mistä johtuu, mutta kuitenkin jos nyt harkitset siirtymistä 95:n käytöstä 98:n käyttöön niin nollaa tietokone tankkauksen jälkeen jos haluat tehdä kaiken oikeaoppisesti.

Terv. jenkkiharrastaja

Lue lisää

No nyt meni laihennukset mulla väärään lukuarvoon päin, mutta eiköhän pointti tullut selväksi.

segseg kirjoitti:

"The power output of an engine depends in part on the energy density of its fuel, but similar fuels with different octane ratings have similar density. Since switching to a higher octane fuel does not add any more hydrocarbon content or oxygen, the engine cannot produce more power."

Ja siinäpä sen kertoi wikipediakin.

Lue lisää

"Jos tosiaan niiden oktaaniluvut säädettäisiin juurikin noiden iso-oktaanien ja heptaanien suhteilla, 95 ja 98-oktaanisilla olisi myöskin eri energia-arvot, hiilivetyjen eri koostumuksesta johtuen."


- eikös oktaani ole hiilivety? Iso-oktaani on jotain siitä tuotettua. käyppä lukemassa kun en itse osaa englantia niin hyvin enkä kemiaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/2,2,4-Trimethylpentane

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

"Jos tosiaan niiden oktaaniluvut säädettäisiin juurikin noiden iso-oktaanien ja heptaanien suhteilla, 95 ja 98-oktaanisilla olisi myöskin eri energia-arvot, hiilivetyjen eri koostumuksesta johtuen."


- eikös oktaani ole hiilivety? Iso-oktaani on jotain siitä tuotettua. käyppä lukemassa kun en itse osaa englantia niin hyvin enkä kemiaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/2,2,4-Trimethylpentane

Lue lisää

Illan viimeinen viestini tulee tässä.

Molekyylikaavat iso-oktaanilla ja heptaanilla. Molemmat ovat hiilivetyjä, nimitys tulee siitä että niissä on hiiltä (C) ja vetyä (H). Koska niissä on eri määrät aineita ja niiden kemiallinen rakenne on erilainen, niillä on erilaiset energia-arvot.

C8H18 2,2,4-Trimethylpentane
C7H16 Heptane

Muistelisin, että energia on varastoitunut juurikin tuohon "oktaani" eli "kahdeksikko" rakenteeseen, eli sellasieen renkaan muotoiseen rakenteeseen. Täten olettaisin, että iso-oktaanilla on suurempi energia-arvo, kuin heptaanilla. Ja täten jos näitä sekoitellaan eri suhteessa jotta saadaan 95 tai 98-oktaanista, olisi bensoille myös eri energia-arvot ja tämä tarkoittaisi, että moottorilla joka on tehty 95-oktaaniselle polttoaineelle, mutta jossa ei ole ennakonsäätöä saati nakutuksentunnistunta, ainoastaan yksi "tehtaan ennakko", ajaisi pitemmän matkan tankkaamalla 98-oktaanista koska siinä olisi enemmän energiaa, mutta koska näin ei ole, moottori ei osaa hyödyntää oktaaneja ilman nakutuksentunnistinta, on turhaa tankata 98:ia moottoriin joka on oikeasti tehty ja optimoitu 95-oktaaniselle polttoaineelle.
Korjaa toki jos olen väärässä.
Katselen huomenna lisää mitä sontaa täällä on kirjoiteltu. 8D

segseg kirjoitti:

" rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "

Mitä tällä yritin sanoa, että rikkaampi seos ei nakuta yhtä helposti kuin laiha seos. Tuo oktaanilukuvertaus oli vähän huono. Selitys miksi rikkaampi seos kestää enemmän puristusta, tämäkin on taas näitä minulle on kerrottu juttuja, ikävä kyllä en omista laboratoriolaitteistoa jotta voisin oikeasti sekoitella bensoja ja mittailla niitä pommikalorimetrissä, en myöskään ole koulutukseltani kemisti, mutta veikkaan että asia johtuu jotenkin siitä, että kun laihemmassa seoksessa on enemmän happea suhteessa bensaan happi yrittää kovemmin yhtyä bensaan - aineiden pyrkimys minimienergiaan ja maailmankaikkeuden entropian lisäätymisen laki - ja siten seos myös syttyy helpommin (kunhan seossuhde siis on kuitenki vielä niissä rajoissa joissa bensa palaa). Ja koska se syttyy helpommin, se nakuttaa helpommin ja tästä syystä käytin "korkeampioktaaninen" vertausta, joka siis oli huono koska oktaanit eivät liity seossuhteeseen. Tai toisaalta siis joo taitaa se asia siis näin olla: " rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "
En nyt jaksa alkaa lukea tuota omaa sepustustani uudestaan mitä olen yrittänyt selittää, mutta toivottavasti tämä auttoi.

"14.7:1 on kompromissi kulutuksen ja tehon välillä"
Tällä tarkoitin, että seossuhteella 14.7:1 ei ole haettu maksimitehoa, eikä maksimaalista polttoainetaloudellisuutta. Seosta voidaan säätää kumpaan suuntaan tahansa, esim. laihentamalla seosta esim. 14:1 suhteeseen, ajetaan samalla määrällä bensaa pidemmälle, tämä luultavasti sen takia, että kemialliset reaktiot eivät usein tapahdu loppuun asti siten, että reaktion tasapaino olisi täydellisesti reaktiotuotteiden puolella, joten palotapahtumassa jää aina käyttämättä happea, sekä bensaa, suhteella 14:1 saataisiin luultavasti hyödynnettyä suurempi määrä bensan energiasta, koska se on fakta, että seosta laihentamalla kulutus pienenee, samalla tietenkin tehokin pienenee, mutta kulutus pienenee myös!
Näin olen myös jostain saanut tietää, että 14.7:1 on optimaalinen seossuhde ainoastaan katalysaattorin toiminnalle, 14.7:1 siis ei ole optimoitu kulutukselle, eikä teholle, se on siis niiden kompromissi.

"ja mielelläni lukisin vielä miten moottori havaitsee oktaaniluvun muutoksen polttoaineessa."
No nyt kun tässä vielä jostain vitun syystä olen hereillä tällaiseen aikaan, niin:
Käytännössä jos haluat, että auto havaitsee muutoksen heti tankattuasi korkeampioktaanista bensaa, ota akunkenkä irti tarvittavaksi aikaa, jotta auton ECU nollaantuu. Nyt kun lyöt auton käymään ECU haistelee heti nakutuksentunnistimen avulla kuinka paljon ennakkoa voidaan laittaa ennen kuin alkaa nakuttaa. Käytännössä siis ennakko laitetaan ensin "maksimiin" josta se sitte pudotetaan sopivalle tasolle.

Jos tankatessa korkeampioktaanista polttoainetta ei nollaa ECUa akkua irrottamalla, ECU:lta voi kestää huomattavankin pitkä aika huomata, että "nakutusta ei ole esiintynyt pitkään aikaan, kokeilen nostaa ennakkoa". Tämä siis myös toimii mutta oktaaniluvun noston vaikutukset ilmenevät pitkällä ajalla ja erittäin hitaasti.

Nyt kun on tullut tätä 95E10 bensaa ihan viime päivinä myyntiin, olen kuullut että kun autojen ECUja ei ole nollattu, on ilmennyt ihan oikeasti käyntihäiriöitä, joita ihmiset ovat käyneet huoltamolla korjauttamassa (korjaus=ECUn nollaus, viiskymppiä kiiiitos)... tätä taasen en nyt lähde spekuloimaan mistä johtuu, mutta kuitenkin jos nyt harkitset siirtymistä 95:n käytöstä 98:n käyttöön niin nollaa tietokone tankkauksen jälkeen jos haluat tehdä kaiken oikeaoppisesti.

Terv. jenkkiharrastaja

Lue lisää

" rikkaampi seos on tavallaa korkeampioktaaninen, joten korkeampioktaanisella bensalla voisi ajella laihemmalla seoksella "

- noh, ehkä jätämme toisellekin päivälle jotain. siihen asti hyvä't yöt

segseg kirjoitti:

Illan viimeinen viestini tulee tässä.

Molekyylikaavat iso-oktaanilla ja heptaanilla. Molemmat ovat hiilivetyjä, nimitys tulee siitä että niissä on hiiltä (C) ja vetyä (H). Koska niissä on eri määrät aineita ja niiden kemiallinen rakenne on erilainen, niillä on erilaiset energia-arvot.

C8H18 2,2,4-Trimethylpentane
C7H16 Heptane

Muistelisin, että energia on varastoitunut juurikin tuohon "oktaani" eli "kahdeksikko" rakenteeseen, eli sellasieen renkaan muotoiseen rakenteeseen. Täten olettaisin, että iso-oktaanilla on suurempi energia-arvo, kuin heptaanilla. Ja täten jos näitä sekoitellaan eri suhteessa jotta saadaan 95 tai 98-oktaanista, olisi bensoille myös eri energia-arvot ja tämä tarkoittaisi, että moottorilla joka on tehty 95-oktaaniselle polttoaineelle, mutta jossa ei ole ennakonsäätöä saati nakutuksentunnistunta, ainoastaan yksi "tehtaan ennakko", ajaisi pitemmän matkan tankkaamalla 98-oktaanista koska siinä olisi enemmän energiaa, mutta koska näin ei ole, moottori ei osaa hyödyntää oktaaneja ilman nakutuksentunnistinta, on turhaa tankata 98:ia moottoriin joka on oikeasti tehty ja optimoitu 95-oktaaniselle polttoaineelle.
Korjaa toki jos olen väärässä.
Katselen huomenna lisää mitä sontaa täällä on kirjoiteltu. 8D

Lue lisää

Aivoihin sattuu. Palataan virkeänä asiaan.

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

E85 on etanolia 85 prosenttisesti. siispä alkoholia suurimmaksi osaksi. Race bensoista en tiedä mutta en niitäkään väittäisi bensoiksi.

Ovat pullotavarana myytäviä yksittäisiä kalliita kemikaaleja, joita voi käyttää pienimuotoisissa moottorikokeissa, jossain kilpa-vehkeissä ja teollisesti valmistetun bensan oktaaniluvun vertailuaineina.

Oktaaniluku teollisesti valmistettuun bensaan tehdään säätämällä jalostamoprosessien ajo-arvoja. Etanolin ym. seosaineiden osuus oktaaniluvun muodostumiseen otetaan myös huomioon.

Lisäaineita (lyijy, rauta, mangaani) ei oktaaniluvun tekoon sivistysmaissa käytetä, koska ne ovat suoraan myrkyllisiä ja/tai tappavat auton katalysaattorin ja/tai lambda-anturin ennen aikojaan.

segseg kirjoitti:

Bensaa kun tehään nii noita iso-oktaania ja heptaania, tai siis noista sitä kalliimpaa, ei nyt just kiinnosta vittuakaan et kumpi on se kalliimpi, mut anyway, sitä laitetaan siihe litkuun just sen verta ku on pakko ja ei yhtään enempää ja sit oktaaniluku säädetään lisäaineilla, jotka on halvempia kun noi ite palavat hiilivedyt.

Näin mulle on kerrottu.

Lue lisää

Lyijyn aikoihin oktaaniluku säädettiin lisäaineella, eli lyijytetraetyylillä. Nyt oktaaniluku säädetään sekoitettavilla komponenteilla, joita on useita ja kaikki kotoisin jalostamon tuotannosta. Oktaaniluku määritellään iso-oktaanin ja n-heptaanin suhdeluvulla, mutta niitä ei käytetä bensiinin valmistukseen. Iso-oktaani ja n-heptaani ovat puhtaina tisleinä ihan liian kalliita siihen käyttöön.
Eli vielä kerran: Oktaanilukua EI säädetä lisäaineilla.

öölman kirjoitti:

Lyijyn aikoihin oktaaniluku säädettiin lisäaineella, eli lyijytetraetyylillä. Nyt oktaaniluku säädetään sekoitettavilla komponenteilla, joita on useita ja kaikki kotoisin jalostamon tuotannosta. Oktaaniluku määritellään iso-oktaanin ja n-heptaanin suhdeluvulla, mutta niitä ei käytetä bensiinin valmistukseen. Iso-oktaani ja n-heptaani ovat puhtaina tisleinä ihan liian kalliita siihen käyttöön.
Eli vielä kerran: Oktaanilukua EI säädetä lisäaineilla.

Lue lisää

"Nyt oktaaniluku säädetään sekoitettavilla komponenteilla, joita on useita ja kaikki kotoisin jalostamon tuotannosta."

"sekoitettavilla komponenteille" Komponentti=aine?
Bensaan sekoitettavat aineet? Lisäaineet? Noh luehan alla oleva perusteluni nimitykselle lisäaineet.

Onko siis väärä oletus, että 95-oktaanisen ja 98-oktaanisen polttoaineen energiasisällöt ovat lähes samat?

Sillä jos energiasisällöt ovat suunnilleen yhtä suuret, ei eri oktaanien välillä vai hiilivetysisällöissä olla kuin muutaman tilavuusprosensentin suuruisia eroavaisuuksia, tai energiasisällöt muuttuisivat radikaalisti. Tämä tarkoittaa, että eri oktaaniset bensat ovat lähes kokonaan samaa tavaraa. Ja tästä taas voi päätellä, että bensoissa on pieni osuus aineita, jotka säätävät lopullisen oktaaniluvun. Ja itse ainakin sanon niitä edelleen lisäaineiksi, koska en laske niitä pääasialliseks bensan valmistuskomponentiksi, vaan komponenteiksi joilla säädetään oktaaniluku. LISÄAINEIKSI joita lisätään tarpeellinen määrä halutun oktaaniluvun saavuttamiseksi. :)

Sitä en tosiaan tiedä, mitä aineita bensan valmistukseen käytetään, uskon kyllä kun sanot ettei iso-oktaania ja n-heptaania edes käytetä bensiinin valmistuksessa, oikeastaan sitä ei melko varmasti kukaan täällä voi edes kertoa mitä aineita bensan valmistuksessa käytetään koska ne ovat liikesalaisuuksia, eikä minua suoraan sanottuna edes kiinnosta koska en ajatellut alkaa omaa bensaa sekoitella.

Terv. jenkkiharrastaja

teoriaa kirjoitti:

Ovat pullotavarana myytäviä yksittäisiä kalliita kemikaaleja, joita voi käyttää pienimuotoisissa moottorikokeissa, jossain kilpa-vehkeissä ja teollisesti valmistetun bensan oktaaniluvun vertailuaineina.

Oktaaniluku teollisesti valmistettuun bensaan tehdään säätämällä jalostamoprosessien ajo-arvoja. Etanolin ym. seosaineiden osuus oktaaniluvun muodostumiseen otetaan myös huomioon.

Lisäaineita (lyijy, rauta, mangaani) ei oktaaniluvun tekoon sivistysmaissa käytetä, koska ne ovat suoraan myrkyllisiä ja/tai tappavat auton katalysaattorin ja/tai lambda-anturin ennen aikojaan.

Lue lisää

Tässä on Nesteen bensiiniopas joka on hyvä lukea vaikka tällä oppaalla alkaa olla jo ikää.

http://www.peda.net/img/portal/1363761/bensiiniopas.pdf?cs=1219996982

Oppaasta selviää, että bensassakin on talvi- ja kesälaatu.

segseg kirjoitti:

"Nyt oktaaniluku säädetään sekoitettavilla komponenteilla, joita on useita ja kaikki kotoisin jalostamon tuotannosta."

"sekoitettavilla komponenteille" Komponentti=aine?
Bensaan sekoitettavat aineet? Lisäaineet? Noh luehan alla oleva perusteluni nimitykselle lisäaineet.

Onko siis väärä oletus, että 95-oktaanisen ja 98-oktaanisen polttoaineen energiasisällöt ovat lähes samat?

Sillä jos energiasisällöt ovat suunnilleen yhtä suuret, ei eri oktaanien välillä vai hiilivetysisällöissä olla kuin muutaman tilavuusprosensentin suuruisia eroavaisuuksia, tai energiasisällöt muuttuisivat radikaalisti. Tämä tarkoittaa, että eri oktaaniset bensat ovat lähes kokonaan samaa tavaraa. Ja tästä taas voi päätellä, että bensoissa on pieni osuus aineita, jotka säätävät lopullisen oktaaniluvun. Ja itse ainakin sanon niitä edelleen lisäaineiksi, koska en laske niitä pääasialliseks bensan valmistuskomponentiksi, vaan komponenteiksi joilla säädetään oktaaniluku. LISÄAINEIKSI joita lisätään tarpeellinen määrä halutun oktaaniluvun saavuttamiseksi. :)

Sitä en tosiaan tiedä, mitä aineita bensan valmistukseen käytetään, uskon kyllä kun sanot ettei iso-oktaania ja n-heptaania edes käytetä bensiinin valmistuksessa, oikeastaan sitä ei melko varmasti kukaan täällä voi edes kertoa mitä aineita bensan valmistuksessa käytetään koska ne ovat liikesalaisuuksia, eikä minua suoraan sanottuna edes kiinnosta koska en ajatellut alkaa omaa bensaa sekoitella.

Terv. jenkkiharrastaja

Lue lisää

Moottoribensat sekoitellaan hyvin useasta eri komponentista, jotka kaikki ovat "bensaa". Osa on aromaattista, ns. reformoitua bensaa, jonka oktaaniluku on korkea, osa taas toisista jolostusyksiköistä kotoisin ja matalampia oktaaniluvuiltaan. Yhteistä kaikille on, että ne ovat rikittömiä nykyisin. Mitään sekoitusshdetta on tänne turha laittaa, koskapa se muuttuu tilanteiden mukaan; varastotilanne, hinta, jalostamon sen hetkinen käynti ym. Aina bensa sekoitetaan kuitenkin edullisimmalla tavalla, mikä on mahdollista. Tilaaja määrittelee millaista bensaa haluaa, ja jalostamo tekee.
Sen verran voisi niistä komponenteista sanoa, että hiilivetyjä normaalibutaanista (N-C4) tuonne C 12 saakka. Valtaosa ehkä siinä C 7--8 tienoilla. Normaalibutaania käytetään höyrynpaineen säätämiseksi talvella enemmän, kesällä vähemmän. Ja sitten eetteriä (TAME)

yhden_mielipide_toiseen kirjoitti:

"Oktaaniluku eri bensoissa, esim. 95-oktaaninen ja 98-oktaaninen säädetään LISÄAINEILLA"

- Säädetään ISO-oktaanilla ja N-heptaanilla jotka ovat toistensa ääripäitä. ISO-oktaani syttyy huonosti ja N-Heptaani erittäin herkästi. Niiden suhde toisiinsa on OKTAANILUKU.

"molemmat polttoaineet ovat samaa tavaraa lisäaineita lukuun ottamatta"

- Suhdetta säädellään iso-oktaanilla. 95-oktaaninen tarkoittaa 95 osaa iso-oktaania ja 5 osaa N-heptaania. 98...no kyllä sinä tiedät. 100 oktaania olisi teoriassa pelkkää iso-oktaania. Ei siitä sen enempää. Siksi jakeluasemilla on 99-oktaanista jotta olisi edes toivoa saada polttoaine syttymään. Siitä ylemmät oktaanit eivät ole bensiiniä vaan muita aineita kuten alkoholeja, AVGAS jne. kaikkea muuta kuin bensaa.

"Toisen maailmansodan aikaan jalostettiin, siis oikeasti jalostettiin sitä palavaa ainetta yleensä noin 120 oktaaniseksi"
- Mahtoi olla kerosiinia eli lentopetrolia? Petroli ei ole bensa vaikka samalta kuulostaakin.

Hetki...luen tuon toisen osuuden ja vastaan varmasti siihenkin.

Lue lisää

Kerosiinin oktaaniluku on n. 40-50, aika harvassa ovat nykyään ne mäntämoottorit joille tämä soveltuu. Joskus piti kokeilla petroli-Wikströmissä mutta kokeilematta jäi.

Lentobensiini on bensiiniä eikä kerosiinia ja sitä käyteään mäntämoottoreissa: Suurten mäntämoottorien aikakauden kovimmat oktaaniluvut olivat luokkaa 115/145 MON. Nykyinen Avgas 100LL on 100 MON -oktaanista eli RON-oktaaniluku on luokkaa 108-110. Avgas sisältää edelleen lyijyä. Joidenkin polttoaineiden oktaaniluku ilmoitetaan kahdella oktaaniluvulla, esim Avgas 100/130 joista ensimmäinen kuvaa standardoitua laihan seoksen nakutuksenkestoa ja suurempi luku rikkaan seoksen nakutuksenkestoa. Monien lentomoottorien seosta säädetään käsin tehoasetuksen ja käyttötilanteen mukaan.
Sodanaikaisissa- ja jälkeisissä isoissa moottoreissa ei useinkaan ollut suuria puristussuhteita mutta käytetyt ahtopaineet olivat luokkaa 60-70 inHg. Ja ahdettu moottorihan tykkää korkeista oktaaneista. Voisi yksinkertaistaa kaavaan: puristussuhde=(ahtopaine x sylinterin puristussuhde):1

Oktaaniluku ei ilmoita minkään aineen pitoisuutta tai olemassaoloa missään polttoaineessa. Se on vertailuluku 100% (iso-) oktaaniin puristuskestävyyteen standardoidussa testimoottorissa. RON ja MON -testausprosessit eroavat toisistaan, siksi samalle polttoaineelle kaksi eri oktaanilukua. Euroopassa käytetään yleensä RON-oktaaneja.

öölman kirjoitti:

Moottoribensat sekoitellaan hyvin useasta eri komponentista, jotka kaikki ovat "bensaa". Osa on aromaattista, ns. reformoitua bensaa, jonka oktaaniluku on korkea, osa taas toisista jolostusyksiköistä kotoisin ja matalampia oktaaniluvuiltaan. Yhteistä kaikille on, että ne ovat rikittömiä nykyisin. Mitään sekoitusshdetta on tänne turha laittaa, koskapa se muuttuu tilanteiden mukaan; varastotilanne, hinta, jalostamon sen hetkinen käynti ym. Aina bensa sekoitetaan kuitenkin edullisimmalla tavalla, mikä on mahdollista. Tilaaja määrittelee millaista bensaa haluaa, ja jalostamo tekee.
Sen verran voisi niistä komponenteista sanoa, että hiilivetyjä normaalibutaanista (N-C4) tuonne C 12 saakka. Valtaosa ehkä siinä C 7--8 tienoilla. Normaalibutaania käytetään höyrynpaineen säätämiseksi talvella enemmän, kesällä vähemmän. Ja sitten eetteriä (TAME)

Lue lisää

Okei sait ylipuhutta, en enää käytä nimitystä lisäaineet oktaaniluvusta puhuessani.

Mutta edelleen kiinnostaisi tietää onko näitä oktaaniluvun määrääviä komponentteja vain pienen pieni osa polttoaineesta jonka vuoksi ne eivät vaikuta energiasisältöihin?

Vai onko 95- ja 98-oktaanisessa "niin pieni oktaaniero" että siksi näissä polttoaineissa on mittaustarkkuuden rajoissa sama energiasisältö vaikka eri komponentteja onkin sekoitettu hieman eri määrät?

Vai onko eri bensakomponenteilla kuitenkin lähes samat sisäenergian arvot, ainoa ero siis olisi eri komponenttien valmistuksen hinnakkuudessa?

Koska sitä pidän edelleen totena, että 95-oktaanisen ja 98-oktaanisen polttoaineen energiasisältö on sama. Siis ei nyt sekoiteta tähän mitään etanolibensoja joissa energiasisältöasiat menevät aivan eri ulottuvuuksiin.

öölman kirjoitti:

Moottoribensat sekoitellaan hyvin useasta eri komponentista, jotka kaikki ovat "bensaa". Osa on aromaattista, ns. reformoitua bensaa, jonka oktaaniluku on korkea, osa taas toisista jolostusyksiköistä kotoisin ja matalampia oktaaniluvuiltaan. Yhteistä kaikille on, että ne ovat rikittömiä nykyisin. Mitään sekoitusshdetta on tänne turha laittaa, koskapa se muuttuu tilanteiden mukaan; varastotilanne, hinta, jalostamon sen hetkinen käynti ym. Aina bensa sekoitetaan kuitenkin edullisimmalla tavalla, mikä on mahdollista. Tilaaja määrittelee millaista bensaa haluaa, ja jalostamo tekee.
Sen verran voisi niistä komponenteista sanoa, että hiilivetyjä normaalibutaanista (N-C4) tuonne C 12 saakka. Valtaosa ehkä siinä C 7--8 tienoilla. Normaalibutaania käytetään höyrynpaineen säätämiseksi talvella enemmän, kesällä vähemmän. Ja sitten eetteriä (TAME)

Lue lisää

Tuossa listauksessa mainitsin nuo eetterit (TAME), niitä ei enää käytetä, vaan happea sisältäviä ainesosia on enää tuo etanoli.