Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tyrmää Hetemäen veroesitykset. Pekkarinen ehdottaa pidempää sopeutusohjelmaa eli kahdeksaa vuotta, jolloin toimenpiteiden ei tarvitsisi olla niin rajuja.
Ansiotulojen ja yhteisöverotusta Pekkarinen alentaisi vähän vähemmän eikä nostaisi kulutusveroja, koska ne kohdistuvat suhteessa eniten pienituloisiin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Pekkarinen tyrmää Hetemäen verolinjaukset/art-1288360446051.html
Ansiotulojen ja yhteisöverotusta Pekkarinen alentaisi vähän vähemmän eikä nostaisi kulutusveroja, koska ne kohdistuvat suhteessa eniten pienituloisiin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Pekkarinen tyrmää Hetemäen verolinjaukset/art-1288360446051.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toisin sanoen hallitus, jossa Pekkarinen on elinkeinoministerinä, siirtäisi leikkauksia tuleville vuosille.
Pekkarisen ja Kataisen hallitus on ottanut viime vuonna lisää ulkomaan velkaa noin 20 miljardia euroa. Suomen ulkomaan velka on nyt noin 75 miljardia euroa. Mutta köyhyys ja leipäjonot ovat kasvaneet kilpaa työttömyyden kanssa - velkaantumisesta huolimatta. Leipäjonoilla paikataan puutteellista perusturvaa ja Maaseutuvirasto jakaa tänä vuonna miljoona kiloa enemmän EU-ruokaa köyhille.
Verotulot eivät kata menoja, joten velkaa on otettu paljon, paljon, paljon... Kun velanmaksun aika tulee Pekkarinen ehdottaa 8 vuoden "sopeutusmisohjelmaa" - kenelle? 700.000 köyhälle ja heidän 155.000 huono-osaiselle lapselleen?
Mitkä ihmeen "toimenpiteet" - keneen kohdistettaisiin Mauri Pekkarisen "rajut toimenpiteet" ellei kokoomus suostu "Pekkarisen sopeutusohjelmaan"?
Pekkarinen ei arvioi Hetemäen veroesityksiä eriarvoistumisen kannalta tai heikompiosaisten ostovoiman kannalta eli tuloerojen kasvun kannalta. Pekkarinen ei todellakaan tyrmää Hetemäen veroesityksiä,
vaan hän kasvattaisi Hetemäen tapaan tuloeroja.
- alentamalla yritysten yhteisöveroa, vaikka työantajien kela-maksut on jo nollattu (1000 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja) - vaikka varallisuusvero on kokonaan poistettu
- alentamalla palkansaajien ansiotuloverotusta, vaikka Katainen (kok) toteutti vuonna 2008 tuloveroalennuksen siten, että verotulot vähenivät 800 miljoonaa euroa ja veroprogressio väheni, eli suurituloisimmat saivat suurimmat veroalennukset
Kulutusveroja hallitus on nostanut nostamalla energiaveroa ja arvonlisäveroa. Pekkarisen hallitus on nostanut kulutusveroja kerran ja toisen, joten Pekkarisen huoli "pienituloisista" ei tunnu uskottavalta.
Lisäksi Pekkarisen ja Kataisen hallitus (päähallituspuolueet) on jakanut miljardien eurojen tukiaiset verorahoista omille intressiryhmilleen:
- Pekkarisen ministeriön budjetti eli työ- ja elinkeinoministeriön budjetti oli viime vuonna 4,22 miljardia euroa, josta pelkästään yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen sekä työllistämis- ja koulutusmenoihin sekä erityistoimiin käytettiin yli 1300 miljoonaa euroa.
- Maa- ja metsätalousministeriön (Sirkka Anttila) budjetti oli 2,83 miljardia euroa, josta maa- ja puutarhatalouden tuki 558 milj., luonnonhaittakorvaus 422 milj., luopumistuet 146 milj., ympärisötuki ja eläinten hyvinvointituki 362 milj. EU-tulo ja markkinatuki 558 milj. euroa jne. Kepulaisille maa- ja metsätaloustuottajille maksetaan verotonta tukea noin 3000 miljoonaa vuodessa yli 200 eri tukimuodon perusteella.
Eikä tämä vielä mitään. Otetaan esille "VATT Verotuet Suomessa 2009" raportti, josta näkyy uusia verotukia jaetun juuri kokoomuksen ja kepun intressiryhmille:
- perintö- tai lahjaverosta jätetään osa maksuunpanematta jos veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä = yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus (Per VL 55 ½ 1. mom.)
Omistavan luokan uusi verohuojennus perustuu siten varojen aliarvostukseen. Huojennukseen piiriin kuuluvat maatilan ja muun yrityksen varat arvostetaan 40 %:iin arvostamislain mukaisesta arvosta.
Huom. varallisuusvero Suomen rikkaimmilta (10 %) on jo kokonaan poistettu ja korvattu kiinteistöverolla, jota maksaa myös kaikki pienituloiset.
Vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa työnantajamaksujen kokonaistuotoki arvioitiin 1.101,5 miljoonaa euroa. Maksu poistuu vuoden 2010 alusta.
Mutta yhteisöveron huojennusta Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimusten mukaisesti myös Pekkarinen vielä esittää...
Lisäksi tulee voitonjaon verotus:
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.00 euron saakka. Verotuki näille rikkaille on 365 miljoonaa euroa.
Lisäksi tulee pääomatuloverotus:
Ansiotuloverotus eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon porvarihallitus) siten, että pääomatuloista ryhdyttiin perimään 28 %:n tasavero kun taas muu tulonmuodostus on progressiivisen verotuksen piirissä.
Energiaverojen korotukset eivät kokoomuksen ja kepun äänestäjien ja vaalirahoittajien tuloja kevennä.
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta antaa näille 223 miljoonan euron verotuen.
Lisäksi energiaintensiivisten yritysten valmisteverotuksen leikkuri antaa näille 8 miljoonan euron verotuen.
Lisäski maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä) tuo näille 18 miljoonan verotuen.
Lisäksi kepun vaalirahoittajat saivat "risupaketin" ja turpeen nollaveron ja
lisäksi kok:n vaalirahoittajat saivat uudet ydinvoimalalupansa ja ydinjätteen hautuuohjelman, jonka mukaan Suomesta tulee maailman ensimmäinen ydinjätevarasto.
Verotukien yhteismäärä oli vuonna 2009 yht. 17,6 miljardia euroa, eli noin 23 % verotuloista, eli selvästi enemmän kuin vuonna 2007. Pitääkö uusia verotukia (uusista veromuodoista löytyi noin 40 %) järjestää kokoomuslaisille ja kepulaisille EK:n ja MTK:n tavoitteiden mukaan lama-aikana ja ottaa siihen ulkomaan velkaa?
Hesarin pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg on huolissaan tuloerojen kasvusta, joka ei häiritse päättäjiä.
"Tuloerot rakentavat luokkayhteiskuntaa", 5.1.2011
Lindberg:
"Kun hyvinvointierot ovat räjätäneet silmille ja niiden tiedetään kaiken aikaa kasvavan, korrektiin käytökseen on alkanut kuulua, että ne mainitaan juhlapuheissa."
(vrt. Pekkarisen "juhlapuhe")
"Puhjuja, joka mainitsee tulo- ja hyvinvointierojen kasvun ainakin kaksi kertaa yhden juhlapuheen aikana, katsoo tehneensä asian eteen jo sen, mitä kykenee."
"On eri asia ryhtyä kaventamaan tulo- ja hyvinvointieroja kun puhua niistä. Erojen kaventaminen vaatisi, että niiden syyt tunnustetettaisiin ja tutustuttaisiin siihen maailmaan, joka sijoittuu tuloeroyhteiskunnan alapäähän. Siellä valinnan mahdollisuudet ovat pienet eikä arvostusta tunneta.
Kiihtyvän eriarvoistumisen soisi nousevan kevään vaaliteemaksi.
Puolueiden pitäisi esittää selvästi, hyväksyvätkä ne erojen kasvattamisen vai eivät. Jos eroja halutaan kaventaa, pitää tuoda selvästi esille keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Pelkkä maininta juhlapuheessa ei enää riitä."