Koiran hankkiminen ei ole nyt ajankohtaista minulle, mutta tulevaisuutta varten mietin tälläistä:
Jos joskus hankin koiran, haluan jonkun suomalaisen rodun. Wikipedian mukaan suomalaisia koirarotuja ovat karjalankarhukoira, lapinporokoira, seiskarinkoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja suomenpystykorva. Suomenajokoiran taidan hylätä heti, sillä ainakin se on selvä metsästyskoira; samoin kuin seiskarinkoiran, sillä se taitaa olla aika harvinainen.
Ajattelin myös, että koiravaljakolla ajaminen voisi olla kiva, mutta ehkä vähän erikoisempi harrastus koirien kanssa. Talvellahan sillä pääsisi kätevästi maalla asuessa liikkumaan lyhyitä matkoja.
Eli mi(t)kä noista ylempänä mainituista roduista sopisivat rekikoiriksi, ja ehkä myös olemaan osan ajasta suuressa ulkotarhasta? Voisin hankkia sellaisen, jos joku rotu sitä voisi käyttää. Koiran pitäisi kuitenkin olla ihmis- ja lapsiystävällinen, ei liian herkkähaukkuinen, muihin eläimiin sopeutuva ja suht helposti rekikoiraksi koulutettava.
Siitä tulikin mieleen, että ymppään tähän vielä tälläisen: Miten koulutan koirat vetämään, ja mikä olisi koiravaljakossa olevien koirien vähimmäismäärä, että ne jaksavat vetää yhtä tai muutamaa ihmistä?
Onko suomalaisista koiraroduista rekikoiriksi?
20
513
Vastaukset
- ....................
Suomenpystykorva ei missään nimessä: liian pieni rekeen, metsästyskoira (vaikka amerikoissa myös pelkäksi seuralaiseksi kasvatetaankin, mikä minusta väärin koska todella metsästysviettinen, mutta onneksi Suomessa hankitaan seuran lisäksi yleensä aina myös metsästyskäyttöön), TODELLA HERKKÄHAUKKUINEN, ja esim. koiranäyttelyssä riittää kun yksi alkaa haukkumaan, niin jo ovat kaikki ketjussa räkyttämässä eikä ole loppuakseen!
Karjalankarhukoiraa myös moni kasvattaja suosittelee että täytyisi käyttää metsällä. Mutta jos voit uhrautua/ tinkiä sen verran vaatimuksistasi, että esim. lainaisit koiraa jollekin tuttavallesi joka metsästää niin muuten karhukoira sopii tuohon ehkä parhaiten! Kokonsa puolesta sopiva rekikoiraksi, ja karvapeitteensä ansiosta pärjää ulkokoirana.
Karhukoira on kuitenkin kovapäinen (kuten moni suurriistan metsästyskoira ja pystykorva ylipäänsä) ja karu, vieraita ihmisiä kohtaan mahdollisesti varautunut. Samaa sukupuolta olevat koirat eivät myöskään välttämättä tule hyvin toimeen keskenään, sillä karhukoira on dominoiva luupää. Oman perheen lapsia kuitenkin rakastaa. Metsästysvietti voi aiheuttaa paljon hankaluuksia muiden eläinten kanssa.
Suomenlapinkoira taas sopeutuu paremmin muiden koirien/ eläinten seuraan, sillä sitä ei olla jalostettu riistakoiraksi vaan poropaimeneksi. Se myös rakastaa tasapuolisesti kaikkia vieraitakin ihmisiä ja lapsia ja on karhukoiraa sosiaalisempi. Lapinkoiran kanssa kuitenkin ongelma on tuo herkkähaukkuisuus. Sopii kuitenkin ulkotarhaan, tottunut Lapin ankariin oloihin.
Lapinporokoira on erään lapinkoiria ja porokoiria harrastavan kaverini mukaan huomattavasti lapinkoiraa hiljaisempi, mutta muuten se on yhtä ihmisrakas kuin lapinkoirakin. Vaikka lapinporokoiralla on ohut karvapeite, se sopeutuu myös ulkotarhaan sillä karva on kuitenkin tiheä ja säänkestävä.
Jos näistä roduista siis on ihan pakko valita, suosittelisin joko karhukoiraa (miinuksena se metsästyspuoli) tai lapinporokoiraa. Karhukoira on kuitenkin porokoiraa vahvempi, joten riippuen vähän millaiseen reenvetoon (nopeaan kevyen kuorman vaiko hitaaseen mutta raskaamman kuorman) koiraa haet. Porokoira vastaisi reenvedossa enemmän siperianhuskyä, karhukoira taas malamuuttia. Muista kuitenkin ettei mitään suomalaisista roduista käytetä yleisesti rekikoirina.
Mutta jos haluat koiran, joka on HELPPO kouluttaa reenvetoon ja jolla on vietti verissä, harkitsepa siperianhuskyä tai malamuuttia. Molemmat pärjäävät ulkotarhassa, molemmat ovat ihmisrakkaita, husky on sosiaalinen muiden koirien kanssa mutta malamuutti ei saman sukupuolen koirien. Pieneläimet saattavat tosin olla varsinkin huskylle ongelma.
Lisäksi Suomessa kasvatetaan mm. grönlanninkoiria (harvinainen) ja samojedinkoiria samaan tarkoitukseen. Samojedi näyttää ulkoisesti hieman lapinkoiralta, vaikka on vähän kookkaampi ja aina valkoinen. Grönlanninkoira on näistä ainoa jota ei voi suositella kaupunkiin. Malamuutti on siinä ja siinä, osa harrastajista inhoaa ajatusta malamuutista kerrostalossa mutta on myös ihmisiä joilla on niitä siellä ihan ongelmitta. Mm. Espanjassa on ihan tavallista että malamuutit asuvat isojen kaupunkien kerrostaloissa.
Vai oletko niin ehdottoman isänmaallinen että koirankin täytyy ehdottomasti olla suomalainen?- :>
Kiitos tästä, vihdoinkin joku vastaa hyvin perustellusti kysymykseeni, eikä tyrmää ajatusta täysin. Nämä mainitsemasi rodut siis harkintaan :)
Tiedän ja muistan, ettei näiden rotujen perimmäinen käyttötarkoitus ole rekikoirana oleminen. Mutta toisaalta, ei kovin montaa koirarotua ole jalostettu esim. koiratanssiin tai agilityyn, mutat silti ne nauttivat siitä ja pärjäävät siinä. Ajattelin, että mieluummin otan suom. rodun ja koitan, onko siitä rekikoiraksi. Täältä sitten koitan löytää vastauksen siihen, että mikä rotu voisi soveltua tähän parhaiten. Jos rekikoiruus ei koirilta luonnistu, niin reen voi jättää pois. Se olisi vaan hieno lisä koirissa.
Ajattelinkin koiria juuri maalle enkä kaupunkiin, vetämään tarvitsee kuitenkin useampaa kuin yhtä koiraa.
Ja viimeiseen kysymykseen: olen :) Tai kuten jo sanoin, mieluummin otan suom. rotua olevan koiran, mutta en rekikoiraa, kuin varsinaisen rekikoiran. En usko koirien kuitenkaan kauheasti vetämisestä kärsivän, jos lasti ei ole liian painava. - aiempi vastaaja
:> kirjoitti:
Kiitos tästä, vihdoinkin joku vastaa hyvin perustellusti kysymykseeni, eikä tyrmää ajatusta täysin. Nämä mainitsemasi rodut siis harkintaan :)
Tiedän ja muistan, ettei näiden rotujen perimmäinen käyttötarkoitus ole rekikoirana oleminen. Mutta toisaalta, ei kovin montaa koirarotua ole jalostettu esim. koiratanssiin tai agilityyn, mutat silti ne nauttivat siitä ja pärjäävät siinä. Ajattelin, että mieluummin otan suom. rodun ja koitan, onko siitä rekikoiraksi. Täältä sitten koitan löytää vastauksen siihen, että mikä rotu voisi soveltua tähän parhaiten. Jos rekikoiruus ei koirilta luonnistu, niin reen voi jättää pois. Se olisi vaan hieno lisä koirissa.
Ajattelinkin koiria juuri maalle enkä kaupunkiin, vetämään tarvitsee kuitenkin useampaa kuin yhtä koiraa.
Ja viimeiseen kysymykseen: olen :) Tai kuten jo sanoin, mieluummin otan suom. rotua olevan koiran, mutta en rekikoiraa, kuin varsinaisen rekikoiran. En usko koirien kuitenkaan kauheasti vetämisestä kärsivän, jos lasti ei ole liian painava.Niin no, ehdotin varsinaisia rekikoirarotuja vain siltä varalta jos haluat ehdottomasti rekeillä ja jos haluat helposti vetämään koulutettavan koiran. Mutta toki kaikki on mahdollista, kun vain on kärsivä¨llisyyttä ja oikeat metodit motivoida omapäinen koira, jolla ei myöskään ole vetoviettiä veressä. Onhan akitojakin käytetty Japanissa reenvetoon, vaikka alunperin metsästykseen jalostettiinkin ja nykyisin toimivat lähes yksinomaan seurakoirina.
Mutta hyvä ettei reki ole sinulle välttämättömyys. :) Eihän jokaisesta huskystä tai malamuutistakaan tule hyvää rekikoiraa, osa ei syystä tai toisesta edes halua vetää vaikka koittaisi opettaa ja niillä sentään on rodunomainen vietti normaalisti veressä.
Harva tarpeeksi iso (keskikokoisesta jättiin) koira reenvedosta kärsiikään, pointti oli vain että jos ensisijaisesti rekikoiraa hakee, on siihen olemassa myös parempia rotuja. Mutta sinä kun et ensisijaisesti hae, niin enpä sitten näe estettä yritykselle. - yleiskoira
aiempi vastaaja kirjoitti:
Niin no, ehdotin varsinaisia rekikoirarotuja vain siltä varalta jos haluat ehdottomasti rekeillä ja jos haluat helposti vetämään koulutettavan koiran. Mutta toki kaikki on mahdollista, kun vain on kärsivä¨llisyyttä ja oikeat metodit motivoida omapäinen koira, jolla ei myöskään ole vetoviettiä veressä. Onhan akitojakin käytetty Japanissa reenvetoon, vaikka alunperin metsästykseen jalostettiinkin ja nykyisin toimivat lähes yksinomaan seurakoirina.
Mutta hyvä ettei reki ole sinulle välttämättömyys. :) Eihän jokaisesta huskystä tai malamuutistakaan tule hyvää rekikoiraa, osa ei syystä tai toisesta edes halua vetää vaikka koittaisi opettaa ja niillä sentään on rodunomainen vietti normaalisti veressä.
Harva tarpeeksi iso (keskikokoisesta jättiin) koira reenvedosta kärsiikään, pointti oli vain että jos ensisijaisesti rekikoiraa hakee, on siihen olemassa myös parempia rotuja. Mutta sinä kun et ensisijaisesti hae, niin enpä sitten näe estettä yritykselle.Ainakin alunperin Suomessa käytettiin koiria myös (eli muun käyttötarkoituksen lisäksi) rekikoirina. Niistä polveutuivat nykyiset suomalaiset pystykorvarodut. Rekikoirina käytettyjen koirien jälkeläisiä käytettiin myös metsästyksessä tai paimennuksessa, eli läheistä sukua toisilleen olevista koirista jotkut pystyivät toimimaan tehokkaina rekikoirina, vaikka toiset kelpoina metsästäjinä tai paimenina. Joten mikäs karjalankarhukoiraa, suomenlapinkoiraa tai lapinporokoiraa nykypäivänäkään estäisi käytettävän pääsääntöisesti rekikoirina. Siitä en ole tietoinen, käytettiinkö samoja koiria (samaa yksilöä) sekä reki- että metsästys- tai paimenkoirina vai olivatko metsästys- ja reki- tai paimenkoirat aivan erikseen kasvatettuja, eli kukin koira vain yhdessä käyttötarkoituksessa. Ainakin samojedinkoiria ollaan käytetty sekä paimen- että rekikoirina historiansa aikana, mutta en tiedä, onko sammareitakaan käytetty sekä reki- että paimenkoirana/yksilö.
- :>
aiempi vastaaja kirjoitti:
Niin no, ehdotin varsinaisia rekikoirarotuja vain siltä varalta jos haluat ehdottomasti rekeillä ja jos haluat helposti vetämään koulutettavan koiran. Mutta toki kaikki on mahdollista, kun vain on kärsivä¨llisyyttä ja oikeat metodit motivoida omapäinen koira, jolla ei myöskään ole vetoviettiä veressä. Onhan akitojakin käytetty Japanissa reenvetoon, vaikka alunperin metsästykseen jalostettiinkin ja nykyisin toimivat lähes yksinomaan seurakoirina.
Mutta hyvä ettei reki ole sinulle välttämättömyys. :) Eihän jokaisesta huskystä tai malamuutistakaan tule hyvää rekikoiraa, osa ei syystä tai toisesta edes halua vetää vaikka koittaisi opettaa ja niillä sentään on rodunomainen vietti normaalisti veressä.
Harva tarpeeksi iso (keskikokoisesta jättiin) koira reenvedosta kärsiikään, pointti oli vain että jos ensisijaisesti rekikoiraa hakee, on siihen olemassa myös parempia rotuja. Mutta sinä kun et ensisijaisesti hae, niin enpä sitten näe estettä yritykselle.Koirien kanssa mitään ei voi haluta ehdottomasti, vaan koiran taitojen mukaan :) Toivon vaan, että jos niitä koiria hankin, niin ne suostuisivat reen eteen vetämään. Mutta eipä siinä varmaan mitään häviäisikään, uusia ideoita kehiin vanhojen epäonnistuttua :D
- :>
yleiskoira kirjoitti:
Ainakin alunperin Suomessa käytettiin koiria myös (eli muun käyttötarkoituksen lisäksi) rekikoirina. Niistä polveutuivat nykyiset suomalaiset pystykorvarodut. Rekikoirina käytettyjen koirien jälkeläisiä käytettiin myös metsästyksessä tai paimennuksessa, eli läheistä sukua toisilleen olevista koirista jotkut pystyivät toimimaan tehokkaina rekikoirina, vaikka toiset kelpoina metsästäjinä tai paimenina. Joten mikäs karjalankarhukoiraa, suomenlapinkoiraa tai lapinporokoiraa nykypäivänäkään estäisi käytettävän pääsääntöisesti rekikoirina. Siitä en ole tietoinen, käytettiinkö samoja koiria (samaa yksilöä) sekä reki- että metsästys- tai paimenkoirina vai olivatko metsästys- ja reki- tai paimenkoirat aivan erikseen kasvatettuja, eli kukin koira vain yhdessä käyttötarkoituksessa. Ainakin samojedinkoiria ollaan käytetty sekä paimen- että rekikoirina historiansa aikana, mutta en tiedä, onko sammareitakaan käytetty sekä reki- että paimenkoirana/yksilö.
Tämähän oli mielenkiintoinen, eli periaatteessa mikään ei estäisi ainakin kokeilemasta, että onko mainitsemistasi roduista rekikoiriksi.
- hjkols
Onhan huskylläkin metsästysvietti.
- hhghhghhg
Ainakin laikoja olen kuullut käytettävän rekikoirina. Ne eivät ole suomalaisia koirarotuja, mutta muistuttavat erehdyttävästi karjalankarhukoiraa kaikin puolin. Varmasti joka päivä liikuntaa ja harrastustoimintaa saaneena karjalankarhukoiralla on mukavammat oltavat kuin puoli vuotta seuraavaa metsästyskautta varrotessa. Ei koira siitä kärsi, jos sen kanssa ei metsästystä harrasta (puolethan vuodesta koira joutuu muutenkin olemaan täysin ilman metsästystä), vaan se on vain metsästäjien mielestä >>hyvän metsästyskoiran haaskuun heittoa>>.
Suomenajokoira ainakin on riittävän suuri ja sisukas. Mikäs siinä, jos sekin saisi viettää elämää ennemmin jokapäiväisenä harrastuskoirana kuin vain osavuotisena metsästyskoirana. ainakin Suomenajokoira on hiljainen (ei vahdi) ja sosiaalinen (viihtyy toisten koirien seurassa).
Suomenpystykorva on niin pieni, että aikas monta koiraa saisi olla valjakkoa kerralla vetämässä.
Lapinporokoira ja suomenlapinkoira eivät tuo mieleen mitään miinuspuolia rekikoirina.
Kaikko suomalaiset rodut ovat haukkuherkkiä, lukuunottamatta suomanajokoiraa. Mutta koiran haukkuherkkyys riippuu myös asuinympäristöstä ja elämänlaadusta. Yleensä mitä meluisammassa ympäristössä koira kasvaa/elää, sitä paremmin se tottuu meluun ja sitä hiljaisemmaksi se kasvaa.
Näistä asioista ollaan varmasti montaa mieltä.
Mutta kokeilla toki voi, ei siinä mitään häviä :-)- :>
"Varmasti joka päivä liikuntaa ja harrastustoimintaa saaneena karjalankarhukoiralla on mukavammat oltavat kuin puoli vuotta seuraavaa metsästyskautta varrotessa. Ei koira siitä kärsi, jos sen kanssa ei metsästystä harrasta"
Kiitos ^^ Tätä minäkin olen miettinyt, että kunhan koiralla on tarpeeksi tekemistä, niin sen luulisi pärjäävän ilman sitä metsästystä. En ole asiantuntija, voin siis olla väärässäkin.
Aluksi ajattelin hylätä suomenajokoiran kokonaan, mutta näköjään moni muukin rotu vaatii metsästyskoirana olemista, tai suomalainen "kulttuuriperintö kärsii" tai jotain :)
- kride_
mietippä tarkkaan MIKSI ottaisit koiran. Joo valjakko olisi kiva mutta noin 1 kahestakymmenestä esim huskysta oppii tämän ja koiraa pitää ulkoiluttaa päivittäin ja kunnolla siis noita suomalaisia. Suomen rodut ovat herkkiä haukkuun
- suomenajokkinen
Se ei vahdi tai hauku.
- :>
Sanoisinko tähän, että kyllä minä koiria hoitaa osaan; tiedän, että niitä ruokitaan, lenkitetään, leikitetään, silitellään, koulutetaan ymymym. Koirat tarvitsevat mielestäni myös muuta tekemistä kuin seuralaisena olemista (ellei lasketa näitä pikkuruisia kassikoiria), ja siihen tämä valjakkojuttu olisi mielestäni hyvä, myös itseäni tyydyttävä laji. Itseäni lainaten: "Ajattelin myös, että koiravaljakolla ajaminen voisi olla kiva, mutta ehkä vähän erikoisempi HARRASTUS koirien kanssa." Harrastus, ei työ.
Kirjoitit: "koiraa pitää ulkoiluttaa päivittäin ja kunnolla siis noita suomalaisia." Kaikkia koiria, suomalaisuudesta riippumatta, täytyy ulkoiluttaa päivittäin. Enpä usko koirien käyttävän kissoille tuttua hiekkalaatikkoa?
Haukkuminen on se huono puoli koirissa, mutta ehkä hyvien puolien seassa sitä ei niin huomaa :) - :>
suomenajokkinen kirjoitti:
Se ei vahdi tai hauku.
Selvä :) Osaisitko sanoa, että miten suomenajokoirat suhtautuisivat tuohon valjakkojuttuun? Jos ne sen metsästyskauden saisivat käydä metsällä, mutta muina aikoina?
- suomenajokkinen
:> kirjoitti:
Selvä :) Osaisitko sanoa, että miten suomenajokoirat suhtautuisivat tuohon valjakkojuttuun? Jos ne sen metsästyskauden saisivat käydä metsällä, mutta muina aikoina?
Jos haluaa pitää koiran mahdollisimman hyvin hallinnassa valjakossa, sitä ei kannata totuttaa metsästämään.
Monen suomenajokoiran ja beaglen kokemuksella tiedän, että metsästykseenkin jalostetut koirarodut pärjäävät myös ilman metsästystä. Oikestaan niiden on >>pakko>> pärjätä, sillä metsästyskausi ei ole ympärivuotista. - :>
suomenajokkinen kirjoitti:
Jos haluaa pitää koiran mahdollisimman hyvin hallinnassa valjakossa, sitä ei kannata totuttaa metsästämään.
Monen suomenajokoiran ja beaglen kokemuksella tiedän, että metsästykseenkin jalostetut koirarodut pärjäävät myös ilman metsästystä. Oikestaan niiden on >>pakko>> pärjätä, sillä metsästyskausi ei ole ympärivuotista.No hyvä, sillä itseäni metsästys ei kiinnosta. Minäkin tiedän monia alunperin metsästyskoiria, jotka eivät käy metsällä, mutta ovat silti onnellisia ja hyväkuntoisia. Täällä vain monen mielipide on ollut se, että koira kärsii, jos ei pääse metsälle..
- suomenajokkinen
:> kirjoitti:
No hyvä, sillä itseäni metsästys ei kiinnosta. Minäkin tiedän monia alunperin metsästyskoiria, jotka eivät käy metsällä, mutta ovat silti onnellisia ja hyväkuntoisia. Täällä vain monen mielipide on ollut se, että koira kärsii, jos ei pääse metsälle..
Koira ei ymmärrä metsästyskausia ja niistä pidettäviä taukoja, eikä se ajattele metsästystä samoin kuin ihmiset. Jos se kärsisi metsästämättömyydestä, niin se kärsisi aina kun ei pääse metsälle. Kumminkin myös pitkän metsästystauon aikana metsästyksessä käytetty koira on ystävällinen ja toiminnanhaluinen, aivan kuin se tietäisi metsästyskausista ja riistan rauhoitusajoista, jolloin se osaa varrota taas uutta metsästyskautta. Jo kuukauden metsästystauon jälkeen koira päättelee, että omistaja ei sen kanssa enää lähde eläimiä >>saalistelemaan>>. Vaan se ei tiedä, eli sopeutuu myös olemaan metsästämättä. Ja mitä suuremmin koira ollaan totutettu metsästykseen, sitä riippuvaisempi se on aina metsästyksestä, eli jos sitä ei sen lopun ikää meinata metsästyksessä käyttää, niin ei kannata ollenkaan.
- suomenajokkinen
suomenajokkinen kirjoitti:
Koira ei ymmärrä metsästyskausia ja niistä pidettäviä taukoja, eikä se ajattele metsästystä samoin kuin ihmiset. Jos se kärsisi metsästämättömyydestä, niin se kärsisi aina kun ei pääse metsälle. Kumminkin myös pitkän metsästystauon aikana metsästyksessä käytetty koira on ystävällinen ja toiminnanhaluinen, aivan kuin se tietäisi metsästyskausista ja riistan rauhoitusajoista, jolloin se osaa varrota taas uutta metsästyskautta. Jo kuukauden metsästystauon jälkeen koira päättelee, että omistaja ei sen kanssa enää lähde eläimiä >>saalistelemaan>>. Vaan se ei tiedä, eli sopeutuu myös olemaan metsästämättä. Ja mitä suuremmin koira ollaan totutettu metsästykseen, sitä riippuvaisempi se on aina metsästyksestä, eli jos sitä ei sen lopun ikää meinata metsästyksessä käyttää, niin ei kannata ollenkaan.
Pari lausetta kirjoitin toistensa puolille, eli vähän sekavan tuntuinen tuo teksti.
Mutta loppujen lopuksi maalaisjärjellä, eli >>metsästyksessä käytettävän koiran ajatuksella>>, ajateltuna ymmärtää kyllä, että suomenajokoirakaan ei kärsi, jos sen kanssa ei metsästystä harrasta. Tärkeintä on, että se saa päivittäin jos minkäkin laista liikuntaa ja aktivointia, kuten kaikki koirat. Koira ei ajattele metsästystä samana kuin ihminen. - :>
suomenajokkinen kirjoitti:
Pari lausetta kirjoitin toistensa puolille, eli vähän sekavan tuntuinen tuo teksti.
Mutta loppujen lopuksi maalaisjärjellä, eli >>metsästyksessä käytettävän koiran ajatuksella>>, ajateltuna ymmärtää kyllä, että suomenajokoirakaan ei kärsi, jos sen kanssa ei metsästystä harrasta. Tärkeintä on, että se saa päivittäin jos minkäkin laista liikuntaa ja aktivointia, kuten kaikki koirat. Koira ei ajattele metsästystä samana kuin ihminen.Kyllä tuosta tekstistä selvän sai :)
Olisiko mielestäsi suomenajokoira sitten hyvä rekikoiraksi, vai ennemmin joku muu suom. roduista? - suomenajokkinen
:> kirjoitti:
Kyllä tuosta tekstistä selvän sai :)
Olisiko mielestäsi suomenajokoira sitten hyvä rekikoiraksi, vai ennemmin joku muu suom. roduista?Melkein kukaan tuskin on suomenajokoiraa rekikoirana kokeillut, mutta mikään ei estä kokeilemasta. Ainakin suomenajokoira on sitkeä, liikunnallinen, voimakas ja säänkestävä. Lisäksi sen käpälät kannattelevat sitä suhteellisen hyvin lumihangen pinnan päällä. Jos ei haukkuminen häiritsisi, niin suosittelisin suomalaisia pystykorvarotuja ennemmin. Mutta mikäs on suomenajokoiraa rekikoirana kokeillessa :-)
Mistä me tiedämme, millaisista koirista rekikoirat saivat edes alkunsa. Tuskin mistään valmiiksi rekikoirina käytetyistä koiratyypeistä, jos rekikoiria ei sitä ennen viellä ollut käytössäkään :-)
Ensimmäiset rekikoirat olivat ensimmäisiä rekikoirina käytettyjä koiria :-)
Minä en näkisi omien suomenajokoirieni perusteella minkään olevan esteenä rodun käyttämiselle rekikorana :-) - :>
suomenajokkinen kirjoitti:
Melkein kukaan tuskin on suomenajokoiraa rekikoirana kokeillut, mutta mikään ei estä kokeilemasta. Ainakin suomenajokoira on sitkeä, liikunnallinen, voimakas ja säänkestävä. Lisäksi sen käpälät kannattelevat sitä suhteellisen hyvin lumihangen pinnan päällä. Jos ei haukkuminen häiritsisi, niin suosittelisin suomalaisia pystykorvarotuja ennemmin. Mutta mikäs on suomenajokoiraa rekikoirana kokeillessa :-)
Mistä me tiedämme, millaisista koirista rekikoirat saivat edes alkunsa. Tuskin mistään valmiiksi rekikoirina käytetyistä koiratyypeistä, jos rekikoiria ei sitä ennen viellä ollut käytössäkään :-)
Ensimmäiset rekikoirat olivat ensimmäisiä rekikoirina käytettyjä koiria :-)
Minä en näkisi omien suomenajokoirieni perusteella minkään olevan esteenä rodun käyttämiselle rekikorana :-)Kokeiluahan se näiden kaikkien rotujen kanssa varmaan olisi, mutta ehkä sitten ennemmin niiden pystykorvien kuin tämän suomenajokoiran kanssa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata912670Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f2051695- 1161610
Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois411481Olen miettinyt pitkään miksi hän ei uskalla
Hän kyllä yrittää tiedän sen ja olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä ystävällinen lempeä jne. mutta silti hän yhä v641242Juhannusterveiset kaivatulle
Onko teillä yhteisiä juhannuksia vietettynä ja millaista juhannusta viettäisit kaivattusi kanssa juhannuksena 2025? 🌻761025- 56989
- 79934
- 45877
- 62849