...argh, en haluakkaan paljastaa koska pelkään.
Ok, olen salskea uros, jäntevä, notkea,nopea ja lihaksikas, söpö, itsevarma, utelias, sähäkkä, aito, karvainen..., öh... siis... vaatimattomasti sanottuna mieletön kolli :)
Jep, olen siis kissa ja luonteeni mukaisesti en turhan vaatimaton. Ihmiset rakastavat minua, silittävät ja pussaavat ja rupsuttavat leuan alta ja mikä parasta niin tarjoavat safkaa ihan ilmaiseksi, heh:)
Elämäni on luksusta ja saan kaiken haluamani, en kyllä ymmärrä miksi mutta en valita :)
Miksikö pelkään?
Juttuhan menee näin:
Isäntäni lukee tätä palstaa aina sillointällöin ja mä kökötän siinä vieressä, katsos kun mulla on mukavan lämmin vuode tässä tietsikan kupeessa :)
Kerran satuin lukemaan ruudulta tekstiä ja havahduin siihen että kaikki ihmiset eivät pidäkkään kaltaisistani karvaturreista.
Itseasiassa lajitoverini ovat kokeneet karmaisevia tilanteita ja taistelleet jopa hengestään. Kaikki eivät ole taistelussa menestyneet :(
Olen hyvin surullinen ja hämmentynyt. Pelko kouraisee syvältä kun en ole tuollaisiin uutisiin tottunut. Luulin että olemme aina ystäviä ihmisten kaa.
Tiedän kyllä että lajini tekee joskus tuhoja tuolla ulkona, usein myös sisällä, mutta mitään emme varmasti tee ilkivalta mielessä.
Käytöksemme on luonto muokannut tällaiseksi pitkän ajanjakson aikana. Luulen ihmisten tietävän tämän.
Itsekkin kyllä haluaisin joskus jahdata hiiriä ja lintuja tuolla luonnossa, mutta isäntäni ei anna minun liihoitella vapaasti ulkona vaan kuljen valjaissa ja tyydyn katkomaan heinänkorsia, katselemaan lintuja ja nuuhkimaan raitista ilmaa. Olisipa myös mukava kaivaa kuoppia lasten hiekkalaatikolla ja suhauttaa pienet pisut merkiksi muille kateille mutta kielletty mikä kielletty.
Sisällä taas pannaan ranttaliksi, leikitään ja syödään hyvin ennen nukkumatin tuloa :)
Jos jotain kolttosia joskus teen niin antakaa palautetta omistajalleni joka on vastuussa kaikista teoistani ja velvollinen korjaamaan vahingot.
Pyyntöni teille kaikille lukijoille on että voisimme olla aina ystäviä keskenämme kaikesta huolimatta.
T. yks kolli vaan :)
Ok, olen salskea uros, jäntevä, notkea,nopea ja lihaksikas, söpö, itsevarma, utelias, sähäkkä, aito, karvainen..., öh... siis... vaatimattomasti sanottuna mieletön kolli :)
Jep, olen siis kissa ja luonteeni mukaisesti en turhan vaatimaton. Ihmiset rakastavat minua, silittävät ja pussaavat ja rupsuttavat leuan alta ja mikä parasta niin tarjoavat safkaa ihan ilmaiseksi, heh:)
Elämäni on luksusta ja saan kaiken haluamani, en kyllä ymmärrä miksi mutta en valita :)
Miksikö pelkään?
Juttuhan menee näin:
Isäntäni lukee tätä palstaa aina sillointällöin ja mä kökötän siinä vieressä, katsos kun mulla on mukavan lämmin vuode tässä tietsikan kupeessa :)
Kerran satuin lukemaan ruudulta tekstiä ja havahduin siihen että kaikki ihmiset eivät pidäkkään kaltaisistani karvaturreista.
Itseasiassa lajitoverini ovat kokeneet karmaisevia tilanteita ja taistelleet jopa hengestään. Kaikki eivät ole taistelussa menestyneet :(
Olen hyvin surullinen ja hämmentynyt. Pelko kouraisee syvältä kun en ole tuollaisiin uutisiin tottunut. Luulin että olemme aina ystäviä ihmisten kaa.
Tiedän kyllä että lajini tekee joskus tuhoja tuolla ulkona, usein myös sisällä, mutta mitään emme varmasti tee ilkivalta mielessä.
Käytöksemme on luonto muokannut tällaiseksi pitkän ajanjakson aikana. Luulen ihmisten tietävän tämän.
Itsekkin kyllä haluaisin joskus jahdata hiiriä ja lintuja tuolla luonnossa, mutta isäntäni ei anna minun liihoitella vapaasti ulkona vaan kuljen valjaissa ja tyydyn katkomaan heinänkorsia, katselemaan lintuja ja nuuhkimaan raitista ilmaa. Olisipa myös mukava kaivaa kuoppia lasten hiekkalaatikolla ja suhauttaa pienet pisut merkiksi muille kateille mutta kielletty mikä kielletty.
Sisällä taas pannaan ranttaliksi, leikitään ja syödään hyvin ennen nukkumatin tuloa :)
Jos jotain kolttosia joskus teen niin antakaa palautetta omistajalleni joka on vastuussa kaikista teoistani ja velvollinen korjaamaan vahingot.
Pyyntöni teille kaikille lukijoille on että voisimme olla aina ystäviä keskenämme kaikesta huolimatta.
T. yks kolli vaan :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
koska kuljet valjaissa.Et tee asioitasi naapurin kukkapenkkiin, makaa puutarhatuoleja karvaisiksi jne
Minun kissani eivät kulkeneet valjaissa. Exäni otti kissamme ja hyvä niin sillä maatalon pihalla se on sekä tarpeellinen hiirten pyydystäjä että vapaa. Sillä on onnellinen elämä vapaana. Toivon mukaan ei jää kenenkään auton alle. Kotipihallaan se näkyy pysyvän, mutta jostain syystä joillakin ihmisillä on tapana ajaa täysin yksityisen piha-alueen halki. Siihen pihaan kun tulee kaksi tietä eli käytetään oikopolkuna. (vanhat dokumentit siitä että kyseessä on todella 2 pihaan tulevaa erillistä tietä ovat tallella eli ei ole läpi pihan menevä tie)
Jos haluatte vapautta lemmikeille, muuttakaa maalle. Siellä on kissojenkin mukava melskata, eikä tartte kaivella pökäleitä lasten hiekkalaatikosta.