Ulkomaan velkaa valtio ottaa budjetin mukaan tänä vuonna lisää 8,24 miljardia euroa.
Lisäksi kerätään seuraavia veroja:
ARVONLISÄVERO NOUSEE 15,5 % ollen 14,57 miljardia euroa
VALMISTEVEROT NOUSEVAT yhteensä noin miljardin (5,1 miljardista 6:een miljardiin)
ENERGIAVERO NOUSEE 21,8 % eli lisäystä 690 miljoonaa euroa
Näin hallitus toteuttaa Hetemäen veroryhmän esityksen ja nostaa välillisiä veroja erittäin paljon.
Suurituloisilta kepun ja kokoomuksen vaalirahoittajilta veroja ei kerätä, kun tulo- ja varallisuusverot eivät juurikaan nouse mutta yritysten tukiaiset ja verottomat maataloustukiaiset pysyvät samassa suuruusluokassa kuin viime vuonna.
Energiaverotuksen osalta kepun ja kokoomuksen verotuet omilleen ovat häikäilemättömiä...
Verotuloiksi on budjetoitu tälle vuodelle 14,7 % viime vuotista enemmän, eli yhteensä 4,59 miljardia euroa enemmän verotuloja kuin viime vuonna:
Arvonlisävero nousee, nousee, nousee...
- arvonlisävero nousee ja alvia kerätään yhteensä noin 2000 miljoonaa euroa (2 miljardia) enemmän kuin viime vuonna. Arvonlisäveroina kerätään 14,57 miljardia euroa - lisäystä 1,96 miljardia euroa eli 15,5 %.
Tulo- ja varallisuusverot pysyvät lähes samansuuruisina
Viime vuoden budjetissa 10,3 miljardia euroa ja tälle vuodelle budjetoitu 11,9 miljardia euroa.
Ansio- ja pääomatuloverot pysyvät suurin piirtein ennallaan. Ensi vuonna ansio- ja pääomatuloveroja kerätään budjetin mukaan 7,41 miljardia. Viime vuoden budjetissa summa oli 7,09 miljardia euroa.
Voitonjaon verotus
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka (TVL)
Verotuki sijoittajille 365 miljoonaa euroa.
Perintö- ja lahjaveroa kerätään tänä vuonna 405 miljoonaa ja viime vuonna 400 miljonaa.
Yhteisövero ei budjetin mukaan laskisi, vaikka Hetemäen verotyöryhmä esittää yhteisöveron laskemista.
Energiaveroina kerätään kuluttajilta 690 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta tuo kokoomuksen ja kepun vaalirahoittajille 223 miljoonan euron verotuen. Lisäksi energiaintensiivisten yitysten verotuksen leikkuri tuo yrityksille 8 miljoonan euron verotuen. Lisäki maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä) tuo näille 18 miljoonan euron verotuen. Nyt nuo verotuet (223 milj. 8 milj. 18 milj. euroa korkojen kera) kerätään kuluttajilta.
Valmisteverot nousevat... noin 1000 miljoonaa euroa
- tupakkavero nousee 3,2 %, alkoholijuomavero nousee 3,1 % ja
energiaverot 21,8 % eli 690 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna
Muut verot yhteensä 2,5 miljardia euroa (viime vuoden budjetissa 2,07 miljardia):
Ajoneuvovero nousee yli 5 %
Autovero nousee yli 21 %
Varainsiirtovero nousee yli 37 %
Jäteverona kerätään 90 miljoonaa euroa - nousu?
Arpajaisverona kerätään 162 miljoonaa euroa
---
Sosiaali- ja terveysministeriön budjetti pysyy samansuuruisena kuin viime vuonna: tänä vuonna 11,55 miljardia ja viime vuonna 11,33 miljardia euroa. Joten perusturvaa ei nosteta. Työmarkkinatuki vähenee. Lapsilisiä ei nosteta. Asumistuki nousee hieman - kun asumismenot nousevat.
Eläkemenot eivät juurikaan kasva, kun elinaikaindeksi ja eläkeiän myöhentäminen alkavat purra. Viime vuodelle budjetoitiin sosiaali- ja terveysministeriön budjetista eläkemenoiksi yht. 4,05 miljardia ja tälle vuodelle 4,27 miljardia. Kansaneläkkeet viime vuonna 3,33 miljardia ja kansaneläkkeet tänä vuonna 3,55 miljardia euroa. Eläkkeet yhteensä 4,05 (viime vuonna ja 4,27 (tänä vuonna) miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeirön budjetista työllistämis-, koulutus ja erityistoimet -momentilta vähennetään -30,5 miljoonaa euroa, Suomen Vientiluotto Oy:n lainoja vähennetään -66,7 % eli noin miljardi euroa.
Yritysten innovointi- ja kansainvälistymiskuluja tuetaan verorahoin 823,3 miljoonaa euroa (viime vuonna 787,3 milj.).
Maa- ja metsätalousministeriön budjetti viime vuonna 2,83 miljardia euroa ja
budjetti tänä vuonna ihan sama 2,83 miljardia euroa.
Maa- ja puutarhatalouden tuki: 559,2 milj. € (viime vuonna 558,27 milj. €, lisäystä 0,9 milj. €)
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki: 555,4 milj. € (viime vuonna 558,52 milj. €, vähennys -3,1 milj. €)
Luonnonhaittakorvaus: 422,7 milj. €(viime vuonna 422,67)
Ympäristö- ja eläinten hyvinvointituki: 372,2 milj. € (viime vuonna 362,24 milj.) - lisäystä n. 10 milj. €
Luopumistuet 129,5 milj. € (viime vuonna 146,1 milj.)
METSÄTALOUS: 175.3 milj. € (viime vuonna 175,3 milj.)
Lisäksi tulevat esim. maaseudun kehittäminen 166,4 milj € (viime vuonna 144,34 milj). Tänä vuonna kehitetään maaseutua noin 22 miljoonalla eurolla enemmän kuin viime vuonna. Toivottavasti kehitysmiljoonia ei käytetä vaalityöhön. Sillä mitä enemmän maaseutua on "kehitetty" sitä enemmän se on autioitunut.
Lisäksi kerätään seuraavia veroja:
ARVONLISÄVERO NOUSEE 15,5 % ollen 14,57 miljardia euroa
VALMISTEVEROT NOUSEVAT yhteensä noin miljardin (5,1 miljardista 6:een miljardiin)
ENERGIAVERO NOUSEE 21,8 % eli lisäystä 690 miljoonaa euroa
Näin hallitus toteuttaa Hetemäen veroryhmän esityksen ja nostaa välillisiä veroja erittäin paljon.
Suurituloisilta kepun ja kokoomuksen vaalirahoittajilta veroja ei kerätä, kun tulo- ja varallisuusverot eivät juurikaan nouse mutta yritysten tukiaiset ja verottomat maataloustukiaiset pysyvät samassa suuruusluokassa kuin viime vuonna.
Energiaverotuksen osalta kepun ja kokoomuksen verotuet omilleen ovat häikäilemättömiä...
Verotuloiksi on budjetoitu tälle vuodelle 14,7 % viime vuotista enemmän, eli yhteensä 4,59 miljardia euroa enemmän verotuloja kuin viime vuonna:
Arvonlisävero nousee, nousee, nousee...
- arvonlisävero nousee ja alvia kerätään yhteensä noin 2000 miljoonaa euroa (2 miljardia) enemmän kuin viime vuonna. Arvonlisäveroina kerätään 14,57 miljardia euroa - lisäystä 1,96 miljardia euroa eli 15,5 %.
Tulo- ja varallisuusverot pysyvät lähes samansuuruisina
Viime vuoden budjetissa 10,3 miljardia euroa ja tälle vuodelle budjetoitu 11,9 miljardia euroa.
Ansio- ja pääomatuloverot pysyvät suurin piirtein ennallaan. Ensi vuonna ansio- ja pääomatuloveroja kerätään budjetin mukaan 7,41 miljardia. Viime vuoden budjetissa summa oli 7,09 miljardia euroa.
Voitonjaon verotus
Listaamattomien yhtiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka (TVL)
Verotuki sijoittajille 365 miljoonaa euroa.
Perintö- ja lahjaveroa kerätään tänä vuonna 405 miljoonaa ja viime vuonna 400 miljonaa.
Yhteisövero ei budjetin mukaan laskisi, vaikka Hetemäen verotyöryhmä esittää yhteisöveron laskemista.
Energiaveroina kerätään kuluttajilta 690 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta tuo kokoomuksen ja kepun vaalirahoittajille 223 miljoonan euron verotuen. Lisäksi energiaintensiivisten yitysten verotuksen leikkuri tuo yrityksille 8 miljoonan euron verotuen. Lisäki maatalouden energiaveron palautus (polttoöljystä ja sähköstä) tuo näille 18 miljoonan euron verotuen. Nyt nuo verotuet (223 milj. 8 milj. 18 milj. euroa korkojen kera) kerätään kuluttajilta.
Valmisteverot nousevat... noin 1000 miljoonaa euroa
- tupakkavero nousee 3,2 %, alkoholijuomavero nousee 3,1 % ja
energiaverot 21,8 % eli 690 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna
Muut verot yhteensä 2,5 miljardia euroa (viime vuoden budjetissa 2,07 miljardia):
Ajoneuvovero nousee yli 5 %
Autovero nousee yli 21 %
Varainsiirtovero nousee yli 37 %
Jäteverona kerätään 90 miljoonaa euroa - nousu?
Arpajaisverona kerätään 162 miljoonaa euroa
---
Sosiaali- ja terveysministeriön budjetti pysyy samansuuruisena kuin viime vuonna: tänä vuonna 11,55 miljardia ja viime vuonna 11,33 miljardia euroa. Joten perusturvaa ei nosteta. Työmarkkinatuki vähenee. Lapsilisiä ei nosteta. Asumistuki nousee hieman - kun asumismenot nousevat.
Eläkemenot eivät juurikaan kasva, kun elinaikaindeksi ja eläkeiän myöhentäminen alkavat purra. Viime vuodelle budjetoitiin sosiaali- ja terveysministeriön budjetista eläkemenoiksi yht. 4,05 miljardia ja tälle vuodelle 4,27 miljardia. Kansaneläkkeet viime vuonna 3,33 miljardia ja kansaneläkkeet tänä vuonna 3,55 miljardia euroa. Eläkkeet yhteensä 4,05 (viime vuonna ja 4,27 (tänä vuonna) miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeirön budjetista työllistämis-, koulutus ja erityistoimet -momentilta vähennetään -30,5 miljoonaa euroa, Suomen Vientiluotto Oy:n lainoja vähennetään -66,7 % eli noin miljardi euroa.
Yritysten innovointi- ja kansainvälistymiskuluja tuetaan verorahoin 823,3 miljoonaa euroa (viime vuonna 787,3 milj.).
Maa- ja metsätalousministeriön budjetti viime vuonna 2,83 miljardia euroa ja
budjetti tänä vuonna ihan sama 2,83 miljardia euroa.
Maa- ja puutarhatalouden tuki: 559,2 milj. € (viime vuonna 558,27 milj. €, lisäystä 0,9 milj. €)
EU-tulotuki ja EU-markkinatuki: 555,4 milj. € (viime vuonna 558,52 milj. €, vähennys -3,1 milj. €)
Luonnonhaittakorvaus: 422,7 milj. €(viime vuonna 422,67)
Ympäristö- ja eläinten hyvinvointituki: 372,2 milj. € (viime vuonna 362,24 milj.) - lisäystä n. 10 milj. €
Luopumistuet 129,5 milj. € (viime vuonna 146,1 milj.)
METSÄTALOUS: 175.3 milj. € (viime vuonna 175,3 milj.)
Lisäksi tulevat esim. maaseudun kehittäminen 166,4 milj € (viime vuonna 144,34 milj). Tänä vuonna kehitetään maaseutua noin 22 miljoonalla eurolla enemmän kuin viime vuonna. Toivottavasti kehitysmiljoonia ei käytetä vaalityöhön. Sillä mitä enemmän maaseutua on "kehitetty" sitä enemmän se on autioitunut.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jatkoa:
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti on samaa luokkaa kuin viime vuonna 6,73 miljardia euroa, lisäystä +5,5 % yliopistojen toimintamenojen kasvaessa eniten eli +170 miljoonaa euroa = 10,2 %.
Ympäristöministeriö pienentää budjettiaan - 12 miljoonaa euroa eli -3,6 %. Viime vuonna ympäristöministeriön budjetin pienennys oli -3,5 %. Ympäristökysymykset eivät liene etusijalla... paitsi silloin kun peritään "ympäristöveroja" kuluttajilta.
Presidentin kansliamenot nousevat +46,7 % eli 22 miljoonaan euroon 15 miljoonasta eurosta.
Kokoomus ja kepu valmistelevat +7 miljonaan euron korotusta presidentin kansliamenoihin vierailu- ja kokousmenojen sekä käyttövarojen pysyessä suunnilleen samana eli 3,2 miljoonassa eurossa.
Rakentavatkohan ne uuden presidentin kanslian vai palkannevat sinne kymmeniä uusia virkailijoita...
Sisäasiainministeriön budjetissa maahanmuutto -momentti nappaa suurimman korotuksen. Tälle vuodelle on vudjetoitu maahanmuuttoa varten 207,2 miljoonaa euroa eli
- vastaanotto 86,7 milj., maahanmuuttovirasto 18,6 milj. euroa ja kunnille maahanmuuttoon 100,1 milj.
Koko Suomen pelastustoimi ja hätäkeskukset - kaikkia suomalaisia ja myös maahanmuuttajia varten - saavat saman verran verorahaa kuin maahanmuuttajien vastaanotto eli 86,7 miljoonaa euroa.
Eduskunnan menot kasvavat +9,0 % eli 11 miljoonaa euroa ollen tänä vuonna 133 miljoonaa euroa ja viime vunna 122 miljoonaa euroa. Kansliamenot kasvavat eniten eli 75 miljoonasta 84 miljoonaan euroon - eli kansanedustajien vaalin maksavat äänestäjät. Muut eduskunnan menot pysyvät suunnilleen samana.
"Sisäasiainministeriön budjetissa maahanmuutto -momentti nappaa suurimman korotuksen. Tälle vuodelle on vudjetoitu maahanmuuttoa varten 207,2 miljoonaa euroa eli
- vastaanotto 86,7 milj., maahanmuuttovirasto 18,6 milj. euroa ja kunnille maahanmuuttoon 100,1 milj."
Kommentti: Maahanmuutolle tullee muutama lisäbudjetti aikaisempien vuosien tapaan, koska turvapaikkaliikenne varsinkin irakista alkaa kiihtyä maahamme mm. Korkeimman hallinto-oikeuden myönteisten turvapaikkapäätösten johdosta sekä muiden Pohjoismaiden ja Euroopan maiden Irakiin palautusten johdosta:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Joukko irakilaisia turvapaikanhakijoita saa jäädä Suomeen /art-1288359329129.html
Näin muualla EUssa:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/11/ruotsi_alkaa_taas_palauttaa_irakilaisia_2168239.html
Ja katsokaa tätä, turvapaikka maksaa muualla:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Taloudellinen ahdinko ajaa pakolaiset takaisin Irakiin/1135232771814
Entäpä tulkit, viimeisen päälle remontoidut, täyspalveluilla ja erikoishenkilökunnalla varustetut vastaanottokeskukset, sosiaalityöntekijät, terapeutit ja kuntouttajat, psykiatrit, oikeusasiamiehet jne? Vetää Suomeen tämänkin katraan...
Lapsilisiin ei ole budjetoitu lisää euroja, mutta sen sijaan Hawk-hävittäjiin (12,5 milj. euroa), kriisinhallintaan (58,6 + 76,7 milj. euroa) sekä kansainväliseen kehitysyhteistyöhön (834,9 milj. euroa).
Ihan turhaa on kokoomuksen kansanedustajien olla huolissaan lapsiperheiden toimeentulosta ja lapsilisien ostovoiman heikkenemisestä. Lapsilisiä ei koroteta muuta kuin kokoomuslaisten puheissa kun tehdään vaalipropagandaa.
Eduskunnassa kokoomus on suurin puolue ja kok on hyväksynyt, että lapsilisiä ei juurikaan koroteta (lapsilisien korotus vain 0,7 %) mutta HAWK-hävittäjiä ostetaan lisää 12,5 miljoonalla eurolla, viime vuoden budjetissa Hawk-koneita hankittiin 2,6 milj. eurolla. Jep jep. Korotusta 10 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien toimintamenot kasvavat +120 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien hallinto saa 23,5 miljoonaa lisää, eli hallintomenot ovat 345,4 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien kriisinhallinta saa 5,62 miljoonaa lisää eli puolustusministeriön budjetista kriisinhallintaan käytetään 58,6 milj. euroa.
Mitähän kriisejä suomalaiset veronmaksajat maksavat puolustusministeriön budjetista?
Ulkoministeriön kriisinhallintamenot olivat viime vuoden budjetissa 78,12 miljoonaa euroa ja tänä vuonna ulkoministeriö on budjetoinut omaan kriisinhallintaansa varten 76,7 miljoonaa euroa.
Mitähän kriisejä suomalaiset veronmaksajat maksavat ulkoministeriön budjetista?
Maataloustukiaisia löytyy paitsi maa- ja metsätalousministeriön budjetista (joka on 2,83 miljardia euroa) myös lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön budjetista:
+ maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta: 218,74 miljoonaa euroa
(paljonko on omaishoitajien lomitustoimintaan varattu euroja valtion budjetissa?)
+ maatalousyrittäjän tapaturmavakuutus: 16,1 miljoonaa euroa
+ maatalousyrittäjän eläkkeet: 530,6 miljoonaa euroa (lisäystä +23,6 miljoonaa euroa, eli 4,7 %)
Myös maahanmuuttajat saavat sosiaali- ja terveysministeriön budjetista sisäasiainministeriön budjetin lisäksi:
- maahanmuuttajan erityistuki 4,3 miljoonaa euroa
Suomessa puolustusministeriön menot ovat yhteensä 2,86 miljardia euroa. Kallista, kallista, kallista on köyhille veronmaksajille Suomen puolustusministeriön menot
yhtä kallista veronmaksajille kuin
+1.330 miljoonaa euroa = sisäaiainministeriön menot (poliisitoimi, rajavartiolaitos, pelastustoimi, maahanmuutto, hallinto)
+836 miljoonaa euroa = oikeusministeriön menot (rangaistusten täytäntöönpano, tuomioistuimet ja oikeusapu, syyttäjät, vaalimenot ja hallinto)
+323 miljoonaa euroa = ympäristöministerin menot (ympäristön- ja luonnonsuojelu, yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen, toimintamenot)
+133 miljoonaa euroa = eduskunta (kansanedustajat, valtiontalouden tarkastus, oikeusasiamies, ulkopol.
instituutti, kanslia, toimintamenot)
+79 miljoonaa euroa = valtioneuvoston kanslia (puoluetoiminnan tukeminen 36 milj., hallinto, kunniamerkit, oikeuskansleri, halinto)
+22 miljoonaa euroa = presidentti (kansliamenot 18,7 milj., vierailu- ja kokousmenot ekä käyttövarat)
edellä mainitut budjetit (sisäasiainministeriö, oikeusministeriö, ympäristöministeriö, eduskunnan menot, valtioneuvoston kanslia ja presidentti) ovat
yhteensä 2.723 miljoonaa euroa
puolustusministeriön budjetti on enemmän eli 2,860 miljoona euroa.
Suomalaisilla on EU-maiden heikoimpiin kuuluva ostovoima. Saksalaisten ostovoima on noin kaksi kertaa parempi. Suomalaisten ostovoima on Euroopan maista kolmanneksi alhaisin, alapuolelle jäävät vain Kreikka ja Portugali. Kepu-kok-johtoinen hallitus ei ole parantamassa suomalaisten ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa.
"Tuloerojen kasvu ei näytä häiritsevän sitä väestönosaa, joka istuu työryhmissä luomassa kansantalouden suuntaviivoja", kirjoitti HS:n pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg HS 5.1.2011.
Lindberg toteaa, että on eri asia ryhtyä kaventamaan tulo- ja hyvintointieroja kuin puhua niistä. Erojen kaventaminen vaatisi, että niiden syyt tunnustettaisiin ja tutustuttaisiin siihen maailmaan, joka sijoittuu tuloeroyhteskunnan alapäähän.
Hetemäen veroryhmä kuuli näköjään järjestöjen edustajia, teetti asiantuntijaselvityksiä ja kuuli
"akateemisen maailman edustajia". Ilmeisesti Hetemäen veroryhmä ei tutustunut siihen maailmaan, joka sijoittuu tuloeroyhteiskunnan alapäähän.
Valtiovarainministeri Katainen perusti Hetemäen verotyöryhmän siten, että sai mieleisensä raportin ja työryhmältä veroehdotuksen kokoomuksen ja EK:n veropoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto kertovat tarkoitushakuisuudesta. Näin kansa ei syytä kokoomusta ja Kataista, kun tuloerot kasvavat ja köyhät köyhtyvät - vaan Hetemäen työryhmää - niin sanotuista asiantuntijoista koostuvaa.
Valtiovarainministeriö asetti verotuksen kehittämistyöryhmän toimikaudelle 1.10.2008-31.12.2010.
Tehtäväksi tuli:
- arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita.
- tehdä tarvittavat ehdotukset noudatettavista suuntalinjista
- verojärjestelmän tulee tukea nykyistä paremmin
--- kestävää talouskasvua ja kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta
ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset
Työryhmän tulee pohtia RAKENNEMUUTOKSIA
- suotuisan tuottavuuskasvun,
- korkean työllisyysasteen ja
- yrittäjyyden kannalta
Lisäksi tulee tarkastella:
- eri toimintojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta.
Työryhmän pohtii verotuksen kannustavuuden parantamista ottaen huomioon SATA-komitean ehdotukset.
Niinikään työryhmä tarkastelee
- tuottavuus- ja työllisyyskehityksen turvaavia muutoksia yritys- ja pääomatuloverotuksessa ottaen huomioon kansainvälinen, erityisesti EU:n alueella tapahtuva kehitys.
Tarkastelussa on myös verojärjestelmän kansainvälinen kilpailukyky.
Työryhmä voi teettää asiantuntijaselvityksiä (voi teettää...) ja se kuulee järjestöjen ja
akateemisen maailman edustajia.
Kehittämisryhmän kokoonpano:
Puheenjohtaja alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, Valtiovarainministeriö
Varapuheenjohtaja Heikki Niskakangas, professori, Helsingin Kauppakorkeakoulu
Jäsenet:
Lasse Arvela, ylijohtaja VM
Seija Ilmakunnas, ylijohtaja, VATT
Terhi Järvikare, neuvottele virkamies, VM
Sixten Korkman, toimitusjohtaja, Etla
Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto ry
Reija Lilja, tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos
Vesa Vihriälä, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (15.2.2010 aakka)
Raija Volk, johtaja, STM (3.1.2010 saakka tutkimusjohtaja, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos)
Pääsihteeri: Seppo Kari, tutkimusjohtaja VATT
Sihteerit: Marja Paavonen, finanssisihteeri, VM (24.7.2010 saakka ja siitä alkaen Laura Vartia, erityisasiantuntija, VM.
- eivätkö edellä olevat verotyöryhmän jäsenet olekaan "akateemisen maailman asiantuntijoita", joita toimeksiannon mukaisesti työryhmän tulee kuulla?
Mehän päätetään
että