Pohjalainen:
Yleisöltä:
"Ruotsi on vähemmistökieli
Torstai 06.01.2011
Ruotsin kielen asema Suomessa on historioitsija Olavi Antilan mielestä turvattu liiankin hyvin.
Michael Luther on keksinyt uudissanan: hyötyruotsi. Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen. Sana on erinomainen, mutta käyttäjän on oltava tietoinen, että ruotsin puhumisesta on hyötyä.
Tohmajärven Tuomas harvoin markkinoi tuotteita Ruotsiin eikä pysty tekemään itseään puutteellisella kouluruotsilla ymmärrettäväksi Skånessa, Norjassa, puhumattakaan Tanskassa. On tärkeämpää, että Tuomas tai Tiina palvelevat venäläisiä turisteja heidän äidinkielellään ja markkinoivat tuotteitaan Venäjälle. Venäjä on Suomelle kauppakumppanina monin verroin tärkeämpi.
Suomi toki kuuluu pohjoismaihin, mutta napanuora on Luojan kiitos katkaistu jo yli 200 vuotta sitten.
Olemme kiitollisia Ruotsille länsimaisesta kulttuuristamme, mutta Venäjälle myös slaavilaisista vaikutteista. Suomi on silta idän ja lännen välillä. Tärkeää olisi puhua myös saksaa, jolla pärjää ympäri Eurooppaa. Ruotsi, kuten suomikaan ei sisälly eurooppalaisiin sivistyskieliin. Sivistynyt ihminen puhuu Euroopassa englantia, ranskaa, saksaa ja espanjaa, idempänä venäjää ja mandariinikiinaa. Pienen on nöyrryttävä tosiasioiden edessä ja turvauduttava simultaanitulkkaukseen, jos mielii saada sanomansa perille.
Kielet on intonaatiota myöten opittava kunnolla, ei tankerotaitaja pärjää enää maailmalla. Small talk on taidelaji. Historiasta ja kulttuuristakin pitäisi pystyä vaihtamaan mielipiteitä ei vain teknisistä vempeleistä.
Ruotsin ja ruotsinkielisen kulttuurin merkitystä ei voi väheksyä, mutta me emme enää elä 1800-luvulla. Emme voi historiallisista syistä museoida itseämme. Ruotsin kieli on turvattu Suomessa, kuten katalaani Espanjassa, retoromaani Sveitsissä, kelttikielet Englannissa. Mutta ei niitä tarvitse koko kansan kouluissa päntätä tyhjän pantiksi. Ruotsi on Suomessa vähemmistökieli; harvan kielitaito riittää Närpiön tai Petsmon murretta edemmäksi. Niillä ei markkinoida muuta kuin kalaa Pohjanmaalla.
Toki ymmärrän suomenruotsalaisten huolen omasta kielestään. Mielestäni me suomenkieliset olemme turvanneet viiden prosentin oikeudet liiankin hyvin. Suomen tasavaltaa ja sen talouselämää ei voi kehittää vähemistön ehdoilla.
Ruotsin kielen asemaan on tehtävä muutoksia: vaikka sellainen, että niin kauan kuin kunnassa on (kielilain mukaan) 6 % vähemmistökielen edustajia, opetus on kaksikielistä. Muissa kunnissa keskityttäköön hyötykielien opiskeluun, että Suomi voisi hyvin. Sama pätee kuntiin, joissa on suomenkielisiä alle kuusi prosenttia. Jollette opettele ruotsia omaehtoisesti, muuttakaa pois. Ei meillä ole varaa tuhlata resursseja hyödyttömiin kieliin.
OLAVI ANTILA
Vaasa"
Yleisöltä:
"Ruotsi on vähemmistökieli
Torstai 06.01.2011
Ruotsin kielen asema Suomessa on historioitsija Olavi Antilan mielestä turvattu liiankin hyvin.
Michael Luther on keksinyt uudissanan: hyötyruotsi. Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen. Sana on erinomainen, mutta käyttäjän on oltava tietoinen, että ruotsin puhumisesta on hyötyä.
Tohmajärven Tuomas harvoin markkinoi tuotteita Ruotsiin eikä pysty tekemään itseään puutteellisella kouluruotsilla ymmärrettäväksi Skånessa, Norjassa, puhumattakaan Tanskassa. On tärkeämpää, että Tuomas tai Tiina palvelevat venäläisiä turisteja heidän äidinkielellään ja markkinoivat tuotteitaan Venäjälle. Venäjä on Suomelle kauppakumppanina monin verroin tärkeämpi.
Suomi toki kuuluu pohjoismaihin, mutta napanuora on Luojan kiitos katkaistu jo yli 200 vuotta sitten.
Olemme kiitollisia Ruotsille länsimaisesta kulttuuristamme, mutta Venäjälle myös slaavilaisista vaikutteista. Suomi on silta idän ja lännen välillä. Tärkeää olisi puhua myös saksaa, jolla pärjää ympäri Eurooppaa. Ruotsi, kuten suomikaan ei sisälly eurooppalaisiin sivistyskieliin. Sivistynyt ihminen puhuu Euroopassa englantia, ranskaa, saksaa ja espanjaa, idempänä venäjää ja mandariinikiinaa. Pienen on nöyrryttävä tosiasioiden edessä ja turvauduttava simultaanitulkkaukseen, jos mielii saada sanomansa perille.
Kielet on intonaatiota myöten opittava kunnolla, ei tankerotaitaja pärjää enää maailmalla. Small talk on taidelaji. Historiasta ja kulttuuristakin pitäisi pystyä vaihtamaan mielipiteitä ei vain teknisistä vempeleistä.
Ruotsin ja ruotsinkielisen kulttuurin merkitystä ei voi väheksyä, mutta me emme enää elä 1800-luvulla. Emme voi historiallisista syistä museoida itseämme. Ruotsin kieli on turvattu Suomessa, kuten katalaani Espanjassa, retoromaani Sveitsissä, kelttikielet Englannissa. Mutta ei niitä tarvitse koko kansan kouluissa päntätä tyhjän pantiksi. Ruotsi on Suomessa vähemmistökieli; harvan kielitaito riittää Närpiön tai Petsmon murretta edemmäksi. Niillä ei markkinoida muuta kuin kalaa Pohjanmaalla.
Toki ymmärrän suomenruotsalaisten huolen omasta kielestään. Mielestäni me suomenkieliset olemme turvanneet viiden prosentin oikeudet liiankin hyvin. Suomen tasavaltaa ja sen talouselämää ei voi kehittää vähemistön ehdoilla.
Ruotsin kielen asemaan on tehtävä muutoksia: vaikka sellainen, että niin kauan kuin kunnassa on (kielilain mukaan) 6 % vähemmistökielen edustajia, opetus on kaksikielistä. Muissa kunnissa keskityttäköön hyötykielien opiskeluun, että Suomi voisi hyvin. Sama pätee kuntiin, joissa on suomenkielisiä alle kuusi prosenttia. Jollette opettele ruotsia omaehtoisesti, muuttakaa pois. Ei meillä ole varaa tuhlata resursseja hyödyttömiin kieliin.
OLAVI ANTILA
Vaasa"
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Ruotsin kielen asemaan on tehtävä muutoksia: vaikka sellainen, että niin kauan kuin kunnassa on (kielilain mukaan) 6 % vähemmistökielen edustajia, opetus on kaksikielistä."
Mitä tarkoittaa "kaksikielinen opetus" ?
Ilmeisesti sitä, että jos kunnassa on 6% ankkalampelaisiksi rekisteröityjä, säilyisi pakkoruotsi edelleen. Toinen epätodennäköisempi vaihtoehto on erilliset koulut.
Ei taida olla juuri mitään muuta mahdollisuutta kuin että ruotsi tehdään vapaavalinnaiseksi aineeksi koko maassa, samoin suomi.
Koska suomenkielinenja ruotsinkielinen koulu ovat kumpikin autonomisia, eli ne voivat erikseen päättää opetuksestaan, voi Rkp (joka hallitsee ruotsinkielistä koulua) ihan itse päättää, katsooko se tarpeelliseksi, että Suomessa opetetaan suomea 5 %:n vähemmistölle.
Kielipoliittinen keskustelu on niin laajaa ja siihen liittyy niin suuria yhteiskunnallisia traumoja, että mikäli pakkoruotsia ei täysin poisteta, tulee keskustelu jatkumaan ja kärjistymään.
Se ei lopu, ennenkuin pakkoruotis loppuu, se on aivan varmaa.
RKP:n on tahollaan kysyttävä itseltään, onko sen edun mukaista pitää yllä jatkuvaa kielipoliittista sotaa.
Rkp:n kenttäväki onkin jo ymmärtänyt, että ei ole ruotsinkielisten edun mukaista jatkaa kärjistyneen tilanteen ylläpitoa.
On kuvaavaa,että Björn Sundellin, magman henkilö, piti jo enne joulua tuoda julki "tutkimus", jossa hän olisi Rkp:n tilauksesta osoittanut, että "vain n. 5-6 nettifennoa keskustelevat pakosta, muut suomalaiset hyväksyvät nykyisen kielipolitiikan täysin ja ovat siitä kiitollisia RKP:lle ja Ruotsille". Syksyn mediakeskutelu osoitti toista ja nyt Sundell onkin hiljaa. Sen sijaan RKP on tilannut Pasi Saukkoselta tutkimuksen, jossa selvitellään, mikä suomenkielisiä ärsyttää ruotsinkielisissä. 13.1. tuo hän tuloksensa esiin leivoskahvila Ekbergin yläkerran salongissa.
Ennustan, että Saukkonen tulee sanomaan, että "suomenkielisillä on vääriä tietoja, ovat tietämättömiä, he luulevat, että Ruotsi alisti Suomen ja haluaa edelleen alistaa ja tämähän ei ole totta. Suomenkieliset vastustavat pakkoruotsia siis, koska eivät ymmärrähistoriaa, luulevat, että Ruotsi aikoo miehittää Suomen uudelleen. Meidän on nyt opetettava suomenkielisille, että heidän oman etunsa vuoksi heidän tulee osata ruotsia."
Ja sitten Pasi syö leivoksia Rkp:n laskuun.
Teksti oli asiallinen, mutta yksi huomautus on paikallaan. Kirjoittaja elää sen yleisen harhaluulon vallassa, että Suomi olisi velkaa Ruotsille "länsimaisesta kulttuuristamme". Tai yleensä mistään velkaa. Ennemmin Ruotsi on olemassaolonsa ja vaurautensa velkaa Suomelle.
Nykyhistoriankirjoitus on osoittanut, että ns. länsimainen sivistys tuli Suomeen suoraan Euroopasta ja vielä suunnilleen samaan aikaan kuin Ruotsiin. Ruotsi ei siis mitenkään sivistänyt suomalaisia. Hallintomalli rakennettiin SIKSI, jotta Suomea voitiin tehokkaasti hyödyntää eli riistää Ruotsin eduksi. Ei kai siitä pidä vielä kiitellä!
Olavi Antilan kirjoituksissa on todellakin sellainen erikoisuus, että vaikka hän usein Pohjalaisessa(on sen toimittaia kai?) terävästi ja realistisesti osaa analysoidamaan kielipolitiikkaa, niin väliin tulee aina hänellä lauseita, joissa kuuluu kaiku siitäpropagandasta, jonka kohteeksi hän on koko elämänsä Vaasassa joutunut.
Hänen on ikäänkuin pakko kirjoitella jokaiseen juttuun jotain nöyristelevää ruotisnkielisiä kohtaan, aivan kuin hän varmistaisi, ettei hänen postilaatikkoansa räjäytetä..
Tai sitten toinen teoriani on, että Pohjalainen Kokoomuslehtenä on saanut käskyn Sasilta, että "joku raja pitää olla".
Markku Mantilan aikana Pohjalaisessa alettiin sallia kielipoliittiset kirjoitukset, sitä ennen se ei käynyt päinsä. Nyt Mantila on Kalevassa ja nykyinen päätoimittaja kirjoittaa välillä samaan tapaan kuin Antila heikkoina hetkinään.
Lyhyet "Tekstaten" kommentit, pakkoruotsin vastaiset, Pohjalaisessa ärsyttävät Rkp:tä suunnattomasti ja Vasabladetissa on kiivaasti vaadittu niitä pois.
Pohjalainen sallii ne, koska lukijamäärät ovat muutenkin vähissä.