Teoksen fantasia- ja scifikirjoituskilpailu 31.3.2011

Eräs kirjoittaja

Olisi kiinnostavaa tietää kuinka moni osallistuu Teoksen suureen fantasia- ja scifikirjoituskilpailuun, joka päättyy 31.3.2011. Pistäkäähän viestiä jos aiotte ottaa osaa.

Ajattelin itse osallistua jos saan viimeisteltyä määräaikaan mennessä neliosaisen fantasiakirjasarjani ensimmäisen osan, joka olisi samalla esikoiskirjani. (Olen kirjoitanut sarjaa nelisen vuotta ja ensimmäinen tuhat sivua on nyt kirjoitettu.)

Linkki Teoksen kilpailusta kertovalle sivulle:
http://www.teos.fi/fi/kilpailut/fansci/index.php

(Tein pyynnöstä tästä viestistä uuden keskustelun aiheen.)

23

1028

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mörköläinen

      Täällä olisi tarkoitus osallistua.

    • Helmi Maria

      Raadin puheenjohtaja Johanna Sinisalo: "[Fantasian ja scifin] Lajityyppien sateenvarjon alle mahtuu kuitenkin oikeastaan kaikki kirjallisuus, jossa arkitodellisuuden rajat rikotaan". Käsikirjoituksessani on kyse nimenomaan arkitodellisuuden rajojen rikkomisesta, joten laitan sen mukaan, vaikkei se olekaan varsinaista fantasiaa tai scifiä ainakaan perinteisesti ajatellen.

    • 20

      Piti kyllä, mutta hanke jota tuohon aioin pistää jämähti muutama kuukausi sitten niin pahasti, että enää ei oikein ole tässä vajassa kolmessa kuukaudessa oikein edes aikaa väenvängälläkään vääntää sitä kasaan. Olen niin hidas ja ärsyttävä perfektionisti, että tuskin saan koskaan mitään aikaan, jää kaikki vielä pöytälaatikkoon istumaan... xD

      (Vau muuten ensimmäiselle lähettäjälle, itsekin vääntänyt liki nelisen vuotta neliosaisen sarjan ekaa osaa kasaan... :'D)

    • fantasticoss

      Olin turhan toiveikas aikataulun suhteen. Tietysti jos hullunlailla runttaisin, saisi kirjan kasaan, mutta ei keskeneräisen lähettäminen palvele mitään tarkoitusta. Sellainen moniosaisen fantasiakirjasarjan ensimmäinen osa minullakin olisi tulossa. No, ehkä parempi kirjoitella rauhassa omaksi ilokseen ja katsoa vaikka sitten niitä tulevia kilpailuja. Pidän kyllä kovasti omasta tarinastani ja siinä on paikoitellen hyviä elementtejä, vaikka itse sanonkin. Kunpa vain olisi enemmän aikaa ja tahtoa saattaa ideat paperille.

      Yhtään haluamatta masentaa aloittajaa, mietin että onko moniosaisella teoksella oikeasti mahdollisuuksia menestyä kilpailussa? Haluaako kustantaja ottaa riskiä ja julistaa voittajaksi kirjaa, joka olisi ensimmäinen osa jostain vielä keskeneräisestä kokonaisuudesta? Mistä kustantaja voi tietää, tulee loppuja osia milloinkaan? Voihan olla, että kirjailijan inspiraatio tyssähtää heti osan yksi jälkeen. Siksi varmaan helpompi valita monista hyvistä voittajaksi yksiosainen.

      Mukavaa, että avasit aiheesta keskustelun. Miellään kuulisi lisää aloittajan, niin kuin muidenkin, kirjoitusprosessin etenemisestä ja aikanaan menestymisestä kilpailussa.

      • Helmi Maria

        Luulisi, ettei moniosaisuus itsessään ole mikään miinus. Varmasti jo 1. osasta näkee kirjoittajan kyvyt. Ja melko pitkälle myös sen, mitä on luvassa seuraaviin osiin, jos vaan kirjoittaja osaa asiansa. Varmaan mukaan voisi myös liittää synopsikset seuraavista osista? Voipa se moniosaisuus olla hyväkin juttu kustantajalle: jos 1. osa on loistava niin mikäs sen parempi kuin se, että samaa tavaraa on tulossa lisää myytäväksi.


      • Eräs kirjoittaja

        @fantastioss
        Mukava kuulla, että fantasiakirjasarjaa kirjoittavia on muitakin. Kysyit kirjoitusprosessistani, joten mikä ettei, kerronpa siitä hiukan.

        Kirjoitan siis neliosaista fantasiasarjaa, joka on suunnattu aikuisille ja vanhemmalle nuorisolle. Osakirjojen pituudet luulisin yltävän 600 sivun luokkaan. Kirjasarja sijoittuu kuvitteelliseen maailmaan, joka repii vaikutteita reaalimaailman mytologioista (mm. muinaisista Roomasta, Kreikasta, Englannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Japanista ja Intiasta). Fantasiakirjallisuuden alalajiltaan kirjani ovat ihmisvetoista high fantasyä eli ihmiset ovat kaikessa suhteessa pääosissa (muita rotuja tapaa silloin tällöin, jos tapaa). Kerronta painottuu vahvasti henkilöhahmojen ympärille, ja tarina on nousujohteisen eeppistä eli mahtipontisuus nousee jokaisen kirjan myötä korkeammalle. Juonen ohella tarjoilen aikuisemmalle lukijakunnalle koukkuja yhteiskunnallisista ongelmista ja filosofian ikuisista kysymyksistä, joissa pyrin olemaan neutraali ja avoin. Kirjasarja pyörii väkevästi uskontoteeman ympärillä, mutta siinäkin suhteessa sekä uskovan että ateistin pitäisi saada kirjasta paljon irti (olen suunnitellut loppuhuipennukset miellyttämään molempia osapuolia).

        Sitten kirjoitusprosessistani. Kirjoitustekniikkani on armotonta editointia ja miltei loputonta sanojen pyörittelyä, minkä koen omaksi vahvuudekseni. Huomaan, että jaksan tehdä sitä tunnista toiseen, päivästä päivään. Jokainen versio on asteen verran edellistä parempi, koska siinä on otettu joku uusi teema, tyyliseikka, henkilön ajatusmaailma jne. huomioon. Ensimmäisen osakirjan olen pyörittänyt noin kuudesta kymmeneen kertaa täysin uusiksi (luvusta riippuen). Minulla on tapana kirjoittaa sarjan osia limittäin, minkä takia neljännen kirjan viimeinen luku tai toisen kirjan keskivaihe saattavat olla valmiimpia kuin ensimmäisen kirjan puoliväli. Joka tapauksessa ensimmäinen kirja alkaa olla tarinaosuudeltaan valmis. Kirjoittamisen osalta minussa on selvästi perfektionistin vikaa, minkä takia päätin panostaa vielä yksityiskohtiin, eteenkin henkilöiden ja vuorosanojen elävöittämisen sekä jouhevan juonen kuljettamisen osalta. Ongelmana onkin, saanko pyörityksen omasta mielestäni valmiiksi kilpailun määräaikaan mennessä. Jos en saa, ei se mitään, pyöritys jatkukoon. Menköön siinä kuukausi tai kaksi, vuosi tai kymmennen. Pääasia on, että on hauskaa, ja saan olla tyytyväinen lopputulokseen!

        Tätä nykyä pyörittelen seuraavanlaisia yksityiskohtia:
        - kuvaako murahtaa vai mörähtää paremmin tiettyä äänähdystä
        - tuleeko kappaleen fiilis paremmin esille kahdella lyhyellä virkkeellä vai yhdellä pidemmällä
        - mikä on lauseen viimeinen sana (viimeinen sana lauseessa painottuu)
        - millainen on henkilöiden ajatusmaailma, ja miten saan ajatusmaailman näkymään paremmin heidän toimissaan ja vuorosanoissaan
        - kuinka teen uskomattomasta uskottavaa (mm. erikoiset tapahtumat, yhteiskunta rakenteet, taikuus)
        - miten saan tarinan kuulumaan kaksoisyleisölle (crosswriting)
        - kuinka saan kohtausta entistä hauskemmaksi, jännittävämmäksi, epätoivoisemmaksi, tunnelmallisemmaksi, vauhdikkaammaksi tai yleisesti ottaen mielenkiitoisemmaksi
        - minkä sanojen, virkkeiden ja kappaleiden karsiminen tekee kokonaisuudesta paremman

        Että tällaista täälläpäin, mites siellä?


      • scarabaeus
        Eräs kirjoittaja kirjoitti:

        @fantastioss
        Mukava kuulla, että fantasiakirjasarjaa kirjoittavia on muitakin. Kysyit kirjoitusprosessistani, joten mikä ettei, kerronpa siitä hiukan.

        Kirjoitan siis neliosaista fantasiasarjaa, joka on suunnattu aikuisille ja vanhemmalle nuorisolle. Osakirjojen pituudet luulisin yltävän 600 sivun luokkaan. Kirjasarja sijoittuu kuvitteelliseen maailmaan, joka repii vaikutteita reaalimaailman mytologioista (mm. muinaisista Roomasta, Kreikasta, Englannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Japanista ja Intiasta). Fantasiakirjallisuuden alalajiltaan kirjani ovat ihmisvetoista high fantasyä eli ihmiset ovat kaikessa suhteessa pääosissa (muita rotuja tapaa silloin tällöin, jos tapaa). Kerronta painottuu vahvasti henkilöhahmojen ympärille, ja tarina on nousujohteisen eeppistä eli mahtipontisuus nousee jokaisen kirjan myötä korkeammalle. Juonen ohella tarjoilen aikuisemmalle lukijakunnalle koukkuja yhteiskunnallisista ongelmista ja filosofian ikuisista kysymyksistä, joissa pyrin olemaan neutraali ja avoin. Kirjasarja pyörii väkevästi uskontoteeman ympärillä, mutta siinäkin suhteessa sekä uskovan että ateistin pitäisi saada kirjasta paljon irti (olen suunnitellut loppuhuipennukset miellyttämään molempia osapuolia).

        Sitten kirjoitusprosessistani. Kirjoitustekniikkani on armotonta editointia ja miltei loputonta sanojen pyörittelyä, minkä koen omaksi vahvuudekseni. Huomaan, että jaksan tehdä sitä tunnista toiseen, päivästä päivään. Jokainen versio on asteen verran edellistä parempi, koska siinä on otettu joku uusi teema, tyyliseikka, henkilön ajatusmaailma jne. huomioon. Ensimmäisen osakirjan olen pyörittänyt noin kuudesta kymmeneen kertaa täysin uusiksi (luvusta riippuen). Minulla on tapana kirjoittaa sarjan osia limittäin, minkä takia neljännen kirjan viimeinen luku tai toisen kirjan keskivaihe saattavat olla valmiimpia kuin ensimmäisen kirjan puoliväli. Joka tapauksessa ensimmäinen kirja alkaa olla tarinaosuudeltaan valmis. Kirjoittamisen osalta minussa on selvästi perfektionistin vikaa, minkä takia päätin panostaa vielä yksityiskohtiin, eteenkin henkilöiden ja vuorosanojen elävöittämisen sekä jouhevan juonen kuljettamisen osalta. Ongelmana onkin, saanko pyörityksen omasta mielestäni valmiiksi kilpailun määräaikaan mennessä. Jos en saa, ei se mitään, pyöritys jatkukoon. Menköön siinä kuukausi tai kaksi, vuosi tai kymmennen. Pääasia on, että on hauskaa, ja saan olla tyytyväinen lopputulokseen!

        Tätä nykyä pyörittelen seuraavanlaisia yksityiskohtia:
        - kuvaako murahtaa vai mörähtää paremmin tiettyä äänähdystä
        - tuleeko kappaleen fiilis paremmin esille kahdella lyhyellä virkkeellä vai yhdellä pidemmällä
        - mikä on lauseen viimeinen sana (viimeinen sana lauseessa painottuu)
        - millainen on henkilöiden ajatusmaailma, ja miten saan ajatusmaailman näkymään paremmin heidän toimissaan ja vuorosanoissaan
        - kuinka teen uskomattomasta uskottavaa (mm. erikoiset tapahtumat, yhteiskunta rakenteet, taikuus)
        - miten saan tarinan kuulumaan kaksoisyleisölle (crosswriting)
        - kuinka saan kohtausta entistä hauskemmaksi, jännittävämmäksi, epätoivoisemmaksi, tunnelmallisemmaksi, vauhdikkaammaksi tai yleisesti ottaen mielenkiitoisemmaksi
        - minkä sanojen, virkkeiden ja kappaleiden karsiminen tekee kokonaisuudesta paremman

        Että tällaista täälläpäin, mites siellä?

        ... kommenttia, vaikka en tosiaankaan ole osallistumassa,
        siis lainaus Eräs kirjoittajan hulppeanhauskasta tekstistä:
        " Ongelmana onkin, saanko pyörityksen omasta mielestäni valmiiksi kilpailun määräaikaan mennessä. Jos en saa, ei se mitään, pyöritys jatkukoon. Menköön siinä kuukausi tai kaksi, vuosi tai kymmennen. Pääasia on, että on hauskaa, ja saan olla tyytyväinen lopputulokseen!"
        elikkäs vielä utealias kysymykseni:
        Onko jatkuvasti hauskaa ?


      • Eräs kirjoittaja
        scarabaeus kirjoitti:

        ... kommenttia, vaikka en tosiaankaan ole osallistumassa,
        siis lainaus Eräs kirjoittajan hulppeanhauskasta tekstistä:
        " Ongelmana onkin, saanko pyörityksen omasta mielestäni valmiiksi kilpailun määräaikaan mennessä. Jos en saa, ei se mitään, pyöritys jatkukoon. Menköön siinä kuukausi tai kaksi, vuosi tai kymmennen. Pääasia on, että on hauskaa, ja saan olla tyytyväinen lopputulokseen!"
        elikkäs vielä utealias kysymykseni:
        Onko jatkuvasti hauskaa ?

        Ei. Tuskaa se välillä on. Tai oikeastaan hyvin usein. Tuskaa ja hampaiden kiristystä.
        Mutta kirjoittajamasokisti saa kai siitäkin ilonsa, vai kuinka?


      • scarabaeus
        Eräs kirjoittaja kirjoitti:

        Ei. Tuskaa se välillä on. Tai oikeastaan hyvin usein. Tuskaa ja hampaiden kiristystä.
        Mutta kirjoittajamasokisti saa kai siitäkin ilonsa, vai kuinka?

        ...

        sitähän se kaikki on !

        Kiitos helpottavasta vastauksestasi!


      • Eräs kirjoittaja
        scarabaeus kirjoitti:

        ...

        sitähän se kaikki on !

        Kiitos helpottavasta vastauksestasi!

        Toisen suru on toisen ilo; joten eipä kestä.


      • fantasticoss
        Eräs kirjoittaja kirjoitti:

        @fantastioss
        Mukava kuulla, että fantasiakirjasarjaa kirjoittavia on muitakin. Kysyit kirjoitusprosessistani, joten mikä ettei, kerronpa siitä hiukan.

        Kirjoitan siis neliosaista fantasiasarjaa, joka on suunnattu aikuisille ja vanhemmalle nuorisolle. Osakirjojen pituudet luulisin yltävän 600 sivun luokkaan. Kirjasarja sijoittuu kuvitteelliseen maailmaan, joka repii vaikutteita reaalimaailman mytologioista (mm. muinaisista Roomasta, Kreikasta, Englannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Japanista ja Intiasta). Fantasiakirjallisuuden alalajiltaan kirjani ovat ihmisvetoista high fantasyä eli ihmiset ovat kaikessa suhteessa pääosissa (muita rotuja tapaa silloin tällöin, jos tapaa). Kerronta painottuu vahvasti henkilöhahmojen ympärille, ja tarina on nousujohteisen eeppistä eli mahtipontisuus nousee jokaisen kirjan myötä korkeammalle. Juonen ohella tarjoilen aikuisemmalle lukijakunnalle koukkuja yhteiskunnallisista ongelmista ja filosofian ikuisista kysymyksistä, joissa pyrin olemaan neutraali ja avoin. Kirjasarja pyörii väkevästi uskontoteeman ympärillä, mutta siinäkin suhteessa sekä uskovan että ateistin pitäisi saada kirjasta paljon irti (olen suunnitellut loppuhuipennukset miellyttämään molempia osapuolia).

        Sitten kirjoitusprosessistani. Kirjoitustekniikkani on armotonta editointia ja miltei loputonta sanojen pyörittelyä, minkä koen omaksi vahvuudekseni. Huomaan, että jaksan tehdä sitä tunnista toiseen, päivästä päivään. Jokainen versio on asteen verran edellistä parempi, koska siinä on otettu joku uusi teema, tyyliseikka, henkilön ajatusmaailma jne. huomioon. Ensimmäisen osakirjan olen pyörittänyt noin kuudesta kymmeneen kertaa täysin uusiksi (luvusta riippuen). Minulla on tapana kirjoittaa sarjan osia limittäin, minkä takia neljännen kirjan viimeinen luku tai toisen kirjan keskivaihe saattavat olla valmiimpia kuin ensimmäisen kirjan puoliväli. Joka tapauksessa ensimmäinen kirja alkaa olla tarinaosuudeltaan valmis. Kirjoittamisen osalta minussa on selvästi perfektionistin vikaa, minkä takia päätin panostaa vielä yksityiskohtiin, eteenkin henkilöiden ja vuorosanojen elävöittämisen sekä jouhevan juonen kuljettamisen osalta. Ongelmana onkin, saanko pyörityksen omasta mielestäni valmiiksi kilpailun määräaikaan mennessä. Jos en saa, ei se mitään, pyöritys jatkukoon. Menköön siinä kuukausi tai kaksi, vuosi tai kymmennen. Pääasia on, että on hauskaa, ja saan olla tyytyväinen lopputulokseen!

        Tätä nykyä pyörittelen seuraavanlaisia yksityiskohtia:
        - kuvaako murahtaa vai mörähtää paremmin tiettyä äänähdystä
        - tuleeko kappaleen fiilis paremmin esille kahdella lyhyellä virkkeellä vai yhdellä pidemmällä
        - mikä on lauseen viimeinen sana (viimeinen sana lauseessa painottuu)
        - millainen on henkilöiden ajatusmaailma, ja miten saan ajatusmaailman näkymään paremmin heidän toimissaan ja vuorosanoissaan
        - kuinka teen uskomattomasta uskottavaa (mm. erikoiset tapahtumat, yhteiskunta rakenteet, taikuus)
        - miten saan tarinan kuulumaan kaksoisyleisölle (crosswriting)
        - kuinka saan kohtausta entistä hauskemmaksi, jännittävämmäksi, epätoivoisemmaksi, tunnelmallisemmaksi, vauhdikkaammaksi tai yleisesti ottaen mielenkiitoisemmaksi
        - minkä sanojen, virkkeiden ja kappaleiden karsiminen tekee kokonaisuudesta paremman

        Että tällaista täälläpäin, mites siellä?

        Eräs Kirjoittaja, kiitos pitkästä vastauksesta. Kuvailusi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja uskon, että noista aineksista saa hienon valmiin kirjan aikaiseksi.

        Olet paljon pidemmällä kuin minä. Ehkä puolet ykkösosasta kirjoitettu ja muista pelkkiä suuntaviivoja kirjattuna ylös. Edes loppuratkaisusta en ole vielä varma. En oikeastaan ole asettanut mitään tavoitteita käsikirjoituksen valmistumiselle. Kirjoitan lähinnä harrastukseksi ja siksi, että nautin kirjoittaimisesta. Silloin kun kirjoittaminen ei maita, en kirjoita. Lähinnä tämän ja ikuisen aikapulan takia olen edennyt hitaasti, vaikka idea on ollut päässäni jo pari-kolme vuotta. Silloin tällöin rykäisen useamman liuskan viikossa, välillä tulee pidempikin tauko kirjoittamiseen.

        Tarinani sijoittuu aika perinteisesti kuvitteelliseen maailmaan, joskaan ihan perus keskiaikafantasiaa se ei ole. Ihmiset ovat minullakin pääosassa, eikä iki-ihania kliseisiä haltioita, kääpiöitä tai puolituisia tarinassani ole. Muita itse keksimiäni kummajaisia kylläkin.

        Ihmisten väliset suhteet ja toisaalta myös yhteiskuntaan liittyvät kysymykset ovat tarinani keskiössä. Klassiset teemat, kuten rakkaus, ystävyys ja vallanhimo ovat keskeisesti läsnä.

        "Minulla on tapana kirjoittaa sarjan osia limittäin, minkä takia neljännen kirjan viimeinen luku tai toisen kirjan keskivaihe saattavat olla valmiimpia kuin ensimmäisen kirjan puoliväli."

        Olen miettinyt samanlaisen työskentelytavan aloittamista. Tähän saakka olen orjallisesti kirjoittanut tarinaa eteenpäin hyppimättä pidemmälle. Luultavasti tuo sinun menetelmäsi toimii paremmin, sillä koen jääväni junnaamaan liian pitkäksi aikaa käsikirjoituksen hankaliin kohtiin. Tällaisten kohtien ohittaminen ja palaaminen niihin vasta myöhemmin uusien ideoiden kera voisi toimia paremmin.

        Nautin itsekin sanojen pyörittelystä ja jo kirjoitetun tekstin loputtomasta korjailusta. Tuntuu, että omaa tekstiä voisi viilailla ja hioa loputtomiin. Se on oikeastaan hauskempaa kuin itse kirjoittaminen.

        Ei muuta kuin onnea luomistyöhön!


      • kotikirjailija
        fantasticoss kirjoitti:

        Eräs Kirjoittaja, kiitos pitkästä vastauksesta. Kuvailusi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja uskon, että noista aineksista saa hienon valmiin kirjan aikaiseksi.

        Olet paljon pidemmällä kuin minä. Ehkä puolet ykkösosasta kirjoitettu ja muista pelkkiä suuntaviivoja kirjattuna ylös. Edes loppuratkaisusta en ole vielä varma. En oikeastaan ole asettanut mitään tavoitteita käsikirjoituksen valmistumiselle. Kirjoitan lähinnä harrastukseksi ja siksi, että nautin kirjoittaimisesta. Silloin kun kirjoittaminen ei maita, en kirjoita. Lähinnä tämän ja ikuisen aikapulan takia olen edennyt hitaasti, vaikka idea on ollut päässäni jo pari-kolme vuotta. Silloin tällöin rykäisen useamman liuskan viikossa, välillä tulee pidempikin tauko kirjoittamiseen.

        Tarinani sijoittuu aika perinteisesti kuvitteelliseen maailmaan, joskaan ihan perus keskiaikafantasiaa se ei ole. Ihmiset ovat minullakin pääosassa, eikä iki-ihania kliseisiä haltioita, kääpiöitä tai puolituisia tarinassani ole. Muita itse keksimiäni kummajaisia kylläkin.

        Ihmisten väliset suhteet ja toisaalta myös yhteiskuntaan liittyvät kysymykset ovat tarinani keskiössä. Klassiset teemat, kuten rakkaus, ystävyys ja vallanhimo ovat keskeisesti läsnä.

        "Minulla on tapana kirjoittaa sarjan osia limittäin, minkä takia neljännen kirjan viimeinen luku tai toisen kirjan keskivaihe saattavat olla valmiimpia kuin ensimmäisen kirjan puoliväli."

        Olen miettinyt samanlaisen työskentelytavan aloittamista. Tähän saakka olen orjallisesti kirjoittanut tarinaa eteenpäin hyppimättä pidemmälle. Luultavasti tuo sinun menetelmäsi toimii paremmin, sillä koen jääväni junnaamaan liian pitkäksi aikaa käsikirjoituksen hankaliin kohtiin. Tällaisten kohtien ohittaminen ja palaaminen niihin vasta myöhemmin uusien ideoiden kera voisi toimia paremmin.

        Nautin itsekin sanojen pyörittelystä ja jo kirjoitetun tekstin loputtomasta korjailusta. Tuntuu, että omaa tekstiä voisi viilailla ja hioa loputtomiin. Se on oikeastaan hauskempaa kuin itse kirjoittaminen.

        Ei muuta kuin onnea luomistyöhön!

        hinkkasin ja hankasin, kuurasin ja kiillotin, ja sitten päätin että piste. Ei tästä enää muuksi muutu vaikka nurkin kääntäsin, ja klikkasin menemään. Tietty kohta sitä harmittelee, että tuo lause olisi toisinkin voinut olla, mutta.. onhan se saman aiheen 5 tai ehkä15 versio, joten kokeillaa, sanoi mulli kun sähköaitaa puski. Tuli tässä milee että käsikirjoituksen löhetys on kuin lottokupongin matkaan laitto, yhtä suuret mahdollisuudet molemmilla, paitsi että loton töyttöä viidessä minuutissa, kässäriä rustataan viis vuotta.


      • Eräs kirjoittaja kirjoitti:

        @fantastioss
        Mukava kuulla, että fantasiakirjasarjaa kirjoittavia on muitakin. Kysyit kirjoitusprosessistani, joten mikä ettei, kerronpa siitä hiukan.

        Kirjoitan siis neliosaista fantasiasarjaa, joka on suunnattu aikuisille ja vanhemmalle nuorisolle. Osakirjojen pituudet luulisin yltävän 600 sivun luokkaan. Kirjasarja sijoittuu kuvitteelliseen maailmaan, joka repii vaikutteita reaalimaailman mytologioista (mm. muinaisista Roomasta, Kreikasta, Englannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Japanista ja Intiasta). Fantasiakirjallisuuden alalajiltaan kirjani ovat ihmisvetoista high fantasyä eli ihmiset ovat kaikessa suhteessa pääosissa (muita rotuja tapaa silloin tällöin, jos tapaa). Kerronta painottuu vahvasti henkilöhahmojen ympärille, ja tarina on nousujohteisen eeppistä eli mahtipontisuus nousee jokaisen kirjan myötä korkeammalle. Juonen ohella tarjoilen aikuisemmalle lukijakunnalle koukkuja yhteiskunnallisista ongelmista ja filosofian ikuisista kysymyksistä, joissa pyrin olemaan neutraali ja avoin. Kirjasarja pyörii väkevästi uskontoteeman ympärillä, mutta siinäkin suhteessa sekä uskovan että ateistin pitäisi saada kirjasta paljon irti (olen suunnitellut loppuhuipennukset miellyttämään molempia osapuolia).

        Sitten kirjoitusprosessistani. Kirjoitustekniikkani on armotonta editointia ja miltei loputonta sanojen pyörittelyä, minkä koen omaksi vahvuudekseni. Huomaan, että jaksan tehdä sitä tunnista toiseen, päivästä päivään. Jokainen versio on asteen verran edellistä parempi, koska siinä on otettu joku uusi teema, tyyliseikka, henkilön ajatusmaailma jne. huomioon. Ensimmäisen osakirjan olen pyörittänyt noin kuudesta kymmeneen kertaa täysin uusiksi (luvusta riippuen). Minulla on tapana kirjoittaa sarjan osia limittäin, minkä takia neljännen kirjan viimeinen luku tai toisen kirjan keskivaihe saattavat olla valmiimpia kuin ensimmäisen kirjan puoliväli. Joka tapauksessa ensimmäinen kirja alkaa olla tarinaosuudeltaan valmis. Kirjoittamisen osalta minussa on selvästi perfektionistin vikaa, minkä takia päätin panostaa vielä yksityiskohtiin, eteenkin henkilöiden ja vuorosanojen elävöittämisen sekä jouhevan juonen kuljettamisen osalta. Ongelmana onkin, saanko pyörityksen omasta mielestäni valmiiksi kilpailun määräaikaan mennessä. Jos en saa, ei se mitään, pyöritys jatkukoon. Menköön siinä kuukausi tai kaksi, vuosi tai kymmennen. Pääasia on, että on hauskaa, ja saan olla tyytyväinen lopputulokseen!

        Tätä nykyä pyörittelen seuraavanlaisia yksityiskohtia:
        - kuvaako murahtaa vai mörähtää paremmin tiettyä äänähdystä
        - tuleeko kappaleen fiilis paremmin esille kahdella lyhyellä virkkeellä vai yhdellä pidemmällä
        - mikä on lauseen viimeinen sana (viimeinen sana lauseessa painottuu)
        - millainen on henkilöiden ajatusmaailma, ja miten saan ajatusmaailman näkymään paremmin heidän toimissaan ja vuorosanoissaan
        - kuinka teen uskomattomasta uskottavaa (mm. erikoiset tapahtumat, yhteiskunta rakenteet, taikuus)
        - miten saan tarinan kuulumaan kaksoisyleisölle (crosswriting)
        - kuinka saan kohtausta entistä hauskemmaksi, jännittävämmäksi, epätoivoisemmaksi, tunnelmallisemmaksi, vauhdikkaammaksi tai yleisesti ottaen mielenkiitoisemmaksi
        - minkä sanojen, virkkeiden ja kappaleiden karsiminen tekee kokonaisuudesta paremman

        Että tällaista täälläpäin, mites siellä?

        @ Eräs kirjoittaja
        Hei, täällähän löytää ihan sielunveljiään! Kirjoitusmetodisi kuulostaa erehdyttävästi omaltani. Muutenkin mukava huomata ettei ole palstalla genrensä kanssa yksin.

        @ yleisesti
        Minusta on harhaanjohtavaa sanoa, että ensimmäisen osan julkaiseminen olisi aina kustantajalle riski. Kaukokatseisella kirjailijallahan on näkemys siitä, miten tarina kehittyy ja mihin se loppuu. Itselläni ainakin on tekstitiedostossa tarinakaaren tärkeimmät kohtaukset ja suosikkiyksityiskohdat, mistä pystyy jo suoraan lukemaan, miten kaikelle lopulta käy (tylsää tässä on tietenkin se, ettei kirjoitusvaiheessa tule juurikaan yllätyksiä, mutta ne voi säästää sitten toiseen tarinaan). Jos kustantaja toteaa ensimmäisen osan olevan hyvä ja kirjailijalla on tarjota selkeä rakenne lopulle tarinalle, en näe mitään syytä miksei heidän kannattaisi julkaista sarjan ensimmäistä osaa.


      • utsin
        QotD kirjoitti:

        @ Eräs kirjoittaja
        Hei, täällähän löytää ihan sielunveljiään! Kirjoitusmetodisi kuulostaa erehdyttävästi omaltani. Muutenkin mukava huomata ettei ole palstalla genrensä kanssa yksin.

        @ yleisesti
        Minusta on harhaanjohtavaa sanoa, että ensimmäisen osan julkaiseminen olisi aina kustantajalle riski. Kaukokatseisella kirjailijallahan on näkemys siitä, miten tarina kehittyy ja mihin se loppuu. Itselläni ainakin on tekstitiedostossa tarinakaaren tärkeimmät kohtaukset ja suosikkiyksityiskohdat, mistä pystyy jo suoraan lukemaan, miten kaikelle lopulta käy (tylsää tässä on tietenkin se, ettei kirjoitusvaiheessa tule juurikaan yllätyksiä, mutta ne voi säästää sitten toiseen tarinaan). Jos kustantaja toteaa ensimmäisen osan olevan hyvä ja kirjailijalla on tarjota selkeä rakenne lopulle tarinalle, en näe mitään syytä miksei heidän kannattaisi julkaista sarjan ensimmäistä osaa.

        Kerta minulla nyt sattuu olemaan romaanikäsikirjoitus valmiina ja aikomukseni oli tarjota sitä joka tapauksessa kustantajille, käytän villiä korttia ja laitan sen myös fantasia- scifikirjoituskilpailuun.

        Arkitodellisuus rikkoutuu: Unia, valve-elämää, valheita. Hämäriä muistoja, viinan ja lääkkeiden sumentamia mielikuvia. Onko toisen totuus toisen valhe? Onko valhe vain sairaan mielen käsitys todellisuudesta?

        Jätetään päätös raadille. Pahoittelen maalaisuuttani, mitä muuten tarkoittaa kaksoisyleisö ja crosswriting?


      • Eräs kirjoittaja
        utsin kirjoitti:

        Kerta minulla nyt sattuu olemaan romaanikäsikirjoitus valmiina ja aikomukseni oli tarjota sitä joka tapauksessa kustantajille, käytän villiä korttia ja laitan sen myös fantasia- scifikirjoituskilpailuun.

        Arkitodellisuus rikkoutuu: Unia, valve-elämää, valheita. Hämäriä muistoja, viinan ja lääkkeiden sumentamia mielikuvia. Onko toisen totuus toisen valhe? Onko valhe vain sairaan mielen käsitys todellisuudesta?

        Jätetään päätös raadille. Pahoittelen maalaisuuttani, mitä muuten tarkoittaa kaksoisyleisö ja crosswriting?

        @utsin:
        Kaksoisyleisöllä (crosswriting) tarkoitetaan teosta, joka on suunniteltu kahdelle yksilölliselle yleisölle. Teos, joka on alusta pitäen suunniteltu viihdyttämään sekä lapsia että aikuisia, sisältää kaksoisyleisön. Tällaisessa teoksessa on elementtejä, joista toiset ovat suunnattu lapsille (hullunkurisen hauskat jutut) kun taas toiset ovat suunnattu aikuisille (teoksen filosofinen sanoma ja piilotetut aikuismaiset teemat). Harry Potter on oiva esimerkki kaksoisyleisölle kirjoitetuista kirjasarjasta, jolla kosiskellaan laajaa lukijakuntaa.

        (Omalta kohdaltani suunnittelen tarinani kahdelle kaksoisyleisölle: sekä aikuisille ja nuorisolle että eriteltynä teisteille ja ateisteille. Saa nähdä miten se onnistuu.)


      • utsin
        Eräs kirjoittaja kirjoitti:

        @utsin:
        Kaksoisyleisöllä (crosswriting) tarkoitetaan teosta, joka on suunniteltu kahdelle yksilölliselle yleisölle. Teos, joka on alusta pitäen suunniteltu viihdyttämään sekä lapsia että aikuisia, sisältää kaksoisyleisön. Tällaisessa teoksessa on elementtejä, joista toiset ovat suunnattu lapsille (hullunkurisen hauskat jutut) kun taas toiset ovat suunnattu aikuisille (teoksen filosofinen sanoma ja piilotetut aikuismaiset teemat). Harry Potter on oiva esimerkki kaksoisyleisölle kirjoitetuista kirjasarjasta, jolla kosiskellaan laajaa lukijakuntaa.

        (Omalta kohdaltani suunnittelen tarinani kahdelle kaksoisyleisölle: sekä aikuisille ja nuorisolle että eriteltynä teisteille ja ateisteille. Saa nähdä miten se onnistuu.)

        Ok. Hetipä tulikin mieleeni esimerkki kaksoisyleisöstä. Olen muutamana kesänä käynyt lasteni kera seuraamassa suosittujen lastenkirjojen ja elokuvien pohjalta laadittuja kesäteatteriesityksiä, joiden käsikirjoituksesta tunnistaa helposti kohdat lapsille tai aikuisille. Välillä aikuiset nauroivat katketakseen ja välillä taas toisin päin.

        Melko usein taitaa olla niin, että laadukas lasten- tai nuortenkirjallisuus vetoaa myös aikuisiin. Liekö Rowlingilla ollut tuo kaksijakoisuus harkittua?


      • G Ermany
        utsin kirjoitti:

        Ok. Hetipä tulikin mieleeni esimerkki kaksoisyleisöstä. Olen muutamana kesänä käynyt lasteni kera seuraamassa suosittujen lastenkirjojen ja elokuvien pohjalta laadittuja kesäteatteriesityksiä, joiden käsikirjoituksesta tunnistaa helposti kohdat lapsille tai aikuisille. Välillä aikuiset nauroivat katketakseen ja välillä taas toisin päin.

        Melko usein taitaa olla niin, että laadukas lasten- tai nuortenkirjallisuus vetoaa myös aikuisiin. Liekö Rowlingilla ollut tuo kaksijakoisuus harkittua?

        crosswriting aina taloudellisestikin hyvä veto, jos kirja alkaa todella myydä. Esimerkkinä Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssi. Erittäin voimallisesti myyvä steadyseller. Le Petit Prince on käännetty 187:lle kielelle, siitä on elokuva-adaptaatioita, sarjakuvia, näytelmiä, kuunnelmia jne. Perikunnalle erittäin hyvä taloudellinen lisä.


    • missaaja

      Kilpailuilmoituksen ansiosta keksin romaaniaiheen/kehyksen. Eipä ole kuitenkaan nyt aikaa kirjoittaa. Joten yksi kilpailija poissa pelistä. (Voin kuvitella, että olisin varmasti voittanut kisan, jos vain olisin ehtinyt kirjoittaa. Eli en voi hävitä mitään...)

      • Pupukolo

        Saakohan muuten osallistua nuortenkirjafantasiakässärillä? Sivulla ei ole lukijoiden ikähaarukkaa mainittu...


      • käsikirjoittajako
        Pupukolo kirjoitti:

        Saakohan muuten osallistua nuortenkirjafantasiakässärillä? Sivulla ei ole lukijoiden ikähaarukkaa mainittu...

        Kun ei muuten mainita, niin oletuksena on, että saa osallistua.


    • Taneli Ruskea

      Ilkeäisiköhän kyseiseen kisaan osallistua tarinalla, joka on sellainen seikkailujännäri, jossa on "da vinci koodimaiseen" tyyliin mukana historiaa, tiedettä ja vanhaa tarustoa? Vai onko sellainen fantasian ja scifin ulkopuolella?

    • scarabaeus

      No oletteko lähetelleet jo

      ?????????

      Lykkyä toivottelen.

    • C.Line

      Vaihtoehtohistoriaan tuo viittaisi, Taneli Ruskea.

      Teos on taidekustantamo ja Dan Brown edustaa genren ja tyylin osalta viihdettä. En tiedä, miten sellainen käsikirjoitus pärjää mahdollisesti toimivien taidetekstien rinnalla?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      11
      1885
    2. Ammuskelu Härmän häjyissä

      Onko jollain enempää tietoa?
      Seinäjoki
      30
      1640
    3. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      77
      1565
    4. Muistutus t-Naiselle.

      Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau
      Ikävä
      151
      1422
    5. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      310
      1368
    6. Oho! Varmistusta odotellaan.

      Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"
      NATO
      121
      1192
    7. Oiskohan se aika

      Selvittää pää vihdoin ja viimein. Minun kaivattu ei todellakaan käy täällä ja piste. Ei ole mitään järkeä enää tuhlata t
      Ikävä
      5
      1119
    8. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      29
      1009
    9. Mää oikeasti vielä kuolen

      Tämän tilanteen takia. Minä tosissani yritin ja tiedän että tämä tilanne sattuu sinuunkin. Molemmat taidetaan olla niin
      Ikävä
      42
      997
    10. Kun Suomen uutisiin ei voi luottaa?

      Kertoisitteko te uutismaailmasn perehtyneet ASIANTUNTIJAT nyt sitten sen, mihin voi?
      Maailman menoa
      238
      894
    Aihe