Vai miten on tykönänne?
Loppiaisena päivä on jo kukonaskeleen verran kevääseen, sanoo wanha kansanviisaus. Kevääntuloa on taas autettu monta kolanmittaa pihamaalla ja tuhkaa on kylvetty nurtsille. Lannoituksen ja nopeamman lumen sulamisen siunaukseksi.
Voi kun voittaisin lotosta tsiljoona-miljoonaa, niin asentaisin tontille lämmityskaapelit, jotta nurtsi vihannoisi läpi vuoden ja pukisin alueen suureen juustokupuun, missä sais kölökötellä kellisillään, kasvattaen kaikkea naapuristoa suututtavaa, kuten palmuja, avokadoja, banaaneja ja taitaisinpa hommata niihin pensaisiin vielä kohtalaisen lauman apinoita.
Vaan kun olen siveäluonteinen, niin en minä vissiin opettaisi apinoita naapureille pitkäänenää, tahi peräpeiliään näyttämään? Ehkäpä en.
Lumen työstämistä kutsutaan luomiseksi, kuten Jumalan tekoja. Myös lannan lappoa puhutellaan tällä erinomaisella sanalla.
Kas kun Jumalamme ei kaikessa humoristisuudessaan ole laittanut lumeen vielä exstrana kamalaa hajua!?! Olis se vielä komeampaa, kun pitkin naapuristoa kuuluisi vielä kolansuihkeen jatkona, äkästä kakomista ja julman oksentelun ääniä.
Siinä kohti Jumala on ollut hyvin armollinen!
Loppiaisena päivä on jo kukonaskeleen verran kevääseen, sanoo wanha kansanviisaus. Kevääntuloa on taas autettu monta kolanmittaa pihamaalla ja tuhkaa on kylvetty nurtsille. Lannoituksen ja nopeamman lumen sulamisen siunaukseksi.
Voi kun voittaisin lotosta tsiljoona-miljoonaa, niin asentaisin tontille lämmityskaapelit, jotta nurtsi vihannoisi läpi vuoden ja pukisin alueen suureen juustokupuun, missä sais kölökötellä kellisillään, kasvattaen kaikkea naapuristoa suututtavaa, kuten palmuja, avokadoja, banaaneja ja taitaisinpa hommata niihin pensaisiin vielä kohtalaisen lauman apinoita.
Vaan kun olen siveäluonteinen, niin en minä vissiin opettaisi apinoita naapureille pitkäänenää, tahi peräpeiliään näyttämään? Ehkäpä en.
Lumen työstämistä kutsutaan luomiseksi, kuten Jumalan tekoja. Myös lannan lappoa puhutellaan tällä erinomaisella sanalla.
Kas kun Jumalamme ei kaikessa humoristisuudessaan ole laittanut lumeen vielä exstrana kamalaa hajua!?! Olis se vielä komeampaa, kun pitkin naapuristoa kuuluisi vielä kolansuihkeen jatkona, äkästä kakomista ja julman oksentelun ääniä.
Siinä kohti Jumala on ollut hyvin armollinen!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihana ajatus sulla tulisin kyllä kimppaan sen kuvun alle. Voisin vähän "mullittaakin" viljelyksiäsi jos olisi tarpeen.
Banaaneja kyllä söisi kun tulee vatta kippeeksi niistä ainakin minulle ja samalla kanki kovenee liikaa.
Se on myös paha jos "Yrjö" tulee kylään ja jos vielä sattuu olemaan lumitöissä silloin.
Hyvää istutus suunnitelmaa sinulle ja lähetä minulle kopio piirustuksistasi.
Hyvää kupu-iltaa sinulle.
ihan maukas on. Se pitää vaan kuoria ensin ;))
Kuorimisesta tuli mieleen kuoripojat ja ulkomaan papisto joka on ahkeroinut kuorinnan parissa! Tietääkö kukaan, miksi Hämeenkyrön kirkon tornissa on tuuliviiri, johon on kuvattu lohikäärme? ( Papistosta loikkasi ajatuksen tynkä vallan korkealle, kirkon torniin ).
Lohikäärmes on taas läheistä sukua rokotiilille, joka mainitaan vanhassa Kyröläisessä urbaani-legendassa:
Joku Jaska-niminen äijä oli tilannut kuorman lehmänpaskaa puutarhansa ravinteiksi, mutta kun kuormaa ei alkanut kuulumaan, laittoi hän Sanomiin seuraavan viestin:
"Paskaa, toivoo Jaska. Rokotiili näyttää paikan".
Rokotiiliksi hän sanoi muijaansa.
Jutun tietenkin on jo moni kuullut, mutta kertaus on opintojen jne.
Jossakin isommassa kaupassa kun katsoo hedelmä hyllyä, niin kummastelee pieni ihminen sitä lajikkeiden määrää, eikä uskalla niitä kaikkia ostaa, vaikka houkuttelevan näköisiä ovatkin. Ei näes ole harmainta ajatusta, pitääkö ne kuoria, syödä siltään vai paistaa, tai pitääkö niitä ensin jotenkin hapattaa, ennen haukkaamista.
Jotkut niistä on ihan avaruuselukan näköisiä käpylehmiä, että jos heille tikut sääriksi laittaisi ja silmät päähän piirtäisi ja sitten naapurin koiran aitaukseen viskaisi, niin se hurtta koettas varmaan aitansa läpi sitä elukkaa karkuun juosta ja huuto olis mitä komeinta!
Eli vois niille varmaan jotain hauskaa käyttöä löytää ; )
Hyvä hyvä juttu mikä yhteen sattuma minäkin tunnen yhden niin sanotun "rokotiilin" tosielämässä.
Ja mitä tulee etelän hetelmiin niin kyllä ne ovatkin aika oudon näköisiä.
Sekä niiden oikeaoppinen ateria valmistus voi tuottaa suuriakin vaikeuksia.
Minä en ainakaan osaisi, banaanin jotenkin osaan kyllä oikeaoppisesti kuoria.
Nyt unta kaaliin ja myös iltarukous täytyy muistaa, joten Herran haltuun vaan myöskin kaikki "rokotiilitkin".
Tiedättekö mitä eräs "krokotiili'" teki uudenvuoden aamuna aviosiipalleen, kun mies kaikessa
viattomuudessaan sanoi krokotiilille: "Kiitos nyt siitä vanhasta ja kuluneesta!" -- Koville tuli
krokotiililta että raikui!!!! Siis olkaa varovaisia krokotiilienne kanssa!!
Toivoo yksi vanha krokotiili (ei vielä ketään korville lyönyt mutta kuulolla ollaan!)
mutta Arska ei.
Totesi saaliitta jäänyt nuor-hampuusi, ku Bellasta kotiusi.
Lappilaiset metsästäjät jaetaan kahteen kastiin : Pyynti- ja saamamiehiin. Oottakos koskaan tätä ennen miettinyt tuon "Pyytää"-verbin sisintä olemusta?
Jos tahtoo tuohon saama-miehen tavoiteltuun kastiin, niin on hyvä miettiä ja sisäistää tuo pyytää-sanan olemus.
Sana sisältää hirmuisen määrän nöyryyttä. Pitää pyytää ja anoa, nöyrästi ja monesti. Lähes väsyttämällä.
Sanat on haasteellisia.
Koetas vaikka kirjottaa sana "Hanki", joka on tätä paivää, siinä muodossa, kuin se lausutaan?
Täytyypä varoa ettei tule lausuttua väärää sanaa tai väärää äänen painotusta. Jos vaikka tulee siipalta päin
näköä ennen kuin huomaakaan. Täytyy vaan kiittää uudesta ihanasta vuodesta, eikä vahingossaan vanhasta ja kuluneesta. Tuo on hyvä neuvo ukoille että kuulolla olette, ja teitä täytyy pitää kuin hentoa kukkaa kädellä.
Hain kanssa tänä päivänä autoani pihalta ja kyllä se puolen tunnin päästä löytyikin lumimöykyn alta.
Tuo lumen tulo saisi loppua, mutta sekin tulee luultavasti sitten huomenna vetenä.
Ei olis väliä vaikka ei tulis mitään alas, voisi vaikka se kirkas pallo tulla näkyviin ja lämmittäisi maan poloisia.
Toivossa on hyvä elää sanotaan, ei kun illan köllykäisiä vaan sinulle.
Amerikan kaikkitietävät uskovaiset ovat tästä aivan varmoja :
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/107990-”maailmanloppu-alkaa-2152011”
Pitäneekö myydä kaikki omaisuus pois, ennen kuin muutkin huomaa ja mm. kiinteistöjen arvo romahtaa!?!
Olisi se mellevää ainakin kerran eläissään kannella taskussa kunnon rahatukkoa! Ja tiedä, kuinka korruptoitunutta se taivaanpankon väki on.
Vaikka siellä olisi eurot käytössä ja saisi niillä sovittaa jonkun pienemmän maanpäällisen erheensä?
Maailmanloppua on povattu tämän tästä. Muistan jostakin menneestä, kun lehdessä haastateltiin uskovaisen talon väkeä h-hetken ohi mentyä, eikä maailmanloppua tullutkaan. Toimittaja kysyi talon vanhalta rouvalta, että mitä te teitte, kun odotitte kellonlyömää maailmanlopun alkamiseksi.
Rouva vastasi, että keitettiin siinä kahvia ja katseltiin kyökin klasista, millon se myllerrys oikein alkaa..
Olivat kans myyneet omaisuuttaan pois halvalla, kun aattelivat, ettei sillä mitään enää tee.
Välillä kyllä tuntuu, että maailmanloppu on jo. Ja tämä, missä ollaan on yhtä helvettiä!
Tämä maailmanloppu, on lauantaina ja Kosti pitää silloin ehkä viimeistä nimppariaan. Toivotaan, näin suomalaisten puolesta, että m-l tulisi vasta illemmalla, jotta ehdittäisiin käydä saunassa ja lähdettäisiin taivaan iloihin puhtaalla kropalla sillä, eihän sinne ihan paskaasena viittis lähteä!
katolta!
Paikoin oli reilut puolimetriä märkää lunta. Jos vesipitoisuus olisi n. 20 prossaa, niin äkkiä arvioiden lumi neliöllä olisi painoa n. sata kiloa. Aarin alalla, joka on tuommoisen pienen pirtin katon pinta-ala, löytyy painoa jo kymppitonni!
Toistemme haukkumiseen on helppo löytää nimityksiä. Eikö muka? Miettikääs nyt vaikka rakkaita naapureitanne, tai asuinkumppaninne sukulaisia. Joko alkaa nimityksiä löytyä?
Huomasin tuossa aamulla nimittelyn helppouden ja jäi se sitten päiväksi mieleen, muun touhun myötä purettavaksi.
Juttu alkoi siitä, kun olin aamupuuron jälkeen takan edessä kahvi-sauhuilla. Istuin siinä miettien, mitä mietinkin, kun siihen saapasteli meidän Buubi-kissa.
Tää mainittu kissi on kova "juttelemaan". Päästelee erilaisia ääniä, koettaa välillä tassulla puntista ja tuijottaa intensiivisesti, että etkö nyt ukko tajua.
Vastailin sille hajamieliseti pohdintani lomassa, että joo, joo.. niin, niin. Vastaukset ei sille tuntuneet riittävän, vaan lopulta se korotti äänensä oikein vaativaksi, pakottaen minut pois ajatuksistani.
Katsoin kissaa vähän aikaa ja sanoin sille, tosin lempeästi: "Sinä näytätkin ihan pallipäältä".
Aloin sitten fundeeraamaan, että minkä näköinen semmoinen pallipäinen-kissa oikein olisi?
En pystynyt kuvittelemaan minkänäköinen semmoinen olisi, joten jouduin kehittelemään keinon, millä pääsisin näkemään pallipää-kissan livenä.
Ilmeisesti laitan Sanomiin ilmoituksen, jossa kerron että siitä ja siitä osoitteesta on karannut pallipää-kissa ja jos joku löytää semmoisen, niin on hyvä ja toimittaa kissan sanottuun osoitteeseen, jossa odottaa runsas etsintäpalkkio.
Sitten vaan roudaan tuolin eteiseen ja istun siinä odottamassa ovikellon soittoa.
Kiitos kuvailevasta aamuhetkestä! Eläimet eivät todella ole "pallipäitä" vaan osaaavat ihmeen hyvin tulkita
isännän tai emännän mielialat. Puhuva kissa ja musiikin kanssa ulvoen laulava koira olivat minunkin
kotonani joskus silloin vähän jälkeen kivikauden! Järvestä kalastetut kalat saivat kissan puhumaan ja
tietyt radiosta kuuluneet valssit saivat koiran laulamaan - se tosin hyvin paljon äänessä hävisi Olavi Virralle!
Buubia kannattaa kuunnella - varmaan sillä on tärkeää asiaa!