http://yle.fi/alueet/savo/2011/01/keksijat_esittelivat_kirvesviritelmiaan_2271552.html?origin=rss
Tuon mainitun vipukirveen olen nähnyt miten toimii ja ihan hyvin toimikin, eikä sitä halottavaa pölkkyä tarvinnut joka lyönnin jälkeen käydä jostain hakemassa ja asettaa uudestaan halkaistavaksi.
Löysähkö otekin kirvesvarresta sopii hyvin uusavuttomalle hintelälle nykypolvelle, toisin kuin itse on tottunut jo aikoinaan puristamaan kuivaa koivuista kirvesvarttakin hieman tiiviimmäksi.
Tuon mainitun vipukirveen olen nähnyt miten toimii ja ihan hyvin toimikin, eikä sitä halottavaa pölkkyä tarvinnut joka lyönnin jälkeen käydä jostain hakemassa ja asettaa uudestaan halkaistavaksi.
Löysähkö otekin kirvesvarresta sopii hyvin uusavuttomalle hintelälle nykypolvelle, toisin kuin itse on tottunut jo aikoinaan puristamaan kuivaa koivuista kirvesvarttakin hieman tiiviimmäksi.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sen täytyy olla jo sensaatio. Tarkoitan tässä isointa mallia Fiskarsin halkomakirveestä joka onkin jo miesten eikä marjanpoimijoiden työkalu. Jos sillä ei paksukin pölkky halkea niin sitten ei millään.
Kyllä halkeaa.
Vipukirveellä.http://www.vipukirves.fi/tuotekuvaus.htm
Viimekesän myskyn jäljiltä on puuvajani takana vielä lehtikuusen ja poppelin tyvipölkkyjä mukava kasa,
ainut ongelma on, etten oikein keksi järkevää keinoa niiden pilkkomiseen,
isoimmat ovat n. 70 cm halkaisijaltaan, oksaisia ja tosi kovia.
Olen upottanut niihin lekan kanssa teräskiiloja, mutta eivät halkea, kiilat vaan uppoaa niihin.
Moottorisahalla tietysti pikkuhiljaa menee, mutta hyöty menee bensan kulutukseen.
Joten kertokaapa viisaammat.
Suurenna tulipesää luukkuineen niin, että mahtuvat pilkkomatta, hehheh...
No joo, ei kai se moottorisaha nyt niin tolkuttomasti kuluta, etteikö sillä vois vähän pienennellä ja sitten kirveellä ja kiiloilla loput?
..teen moottorisahalla 5-10cm syvän urat ristikkäin pölkkyyn. Sen jälkeen käytän tuota kehumaani isointa Fiskarsia, ja tähän mennessä ei ole vielä sellaista puuta löytynyt joka ei halkeaisi.
Jopa vanhat hitaasti kasvaneet ja erittäin oksaiset koivutkin antautuu tuolla tavalla, vaikka aika epätodennäköiseltä vaikuttaa kun niiden ulkomuotoa ja näköä katsoo.
Kiitos !
Tämä urien ristiinsahaus kuullostaa toimivalta, sitä kokeilemaan, kunhan tuo hirmu pyry selkii.
...sille uralle sama onko se tehty moottorisahalla/kirveellä/kiiloilla, vai miten, sillä sahalla tehtyä uraa vastaavan luulis saavan tehtyä kiiloillakin.
laidoista eikä keskeltä. Joskus oli tuotu tehtaalle liian paksuja runkoja kuormallinen polttopuuksi, ja kyllä niistä suurin osa pieneni kohtuulisella vaivalla kun pilkottiin reunoista sisällepäin.
muulla kuin moottorisahalla tehdyt ei ole uria, eli niistä ei ole puunsyyt katkenneet vaan ne vetää edelleenkin puunrakennetta tiukasti kiini. Kun sahaa ristikkäin -vaikeimmissa tapauksessa pöllin molempiin päihin- niin erittäin suurella todennäköisyydellä selviää helpommalla ja nopeammin kuin hakkaamalla kiiloja tai kirveitä pölkky täyteen. Sahauksen jälkeenhän puu on siltä osin jo halki kuin mikä on uran syvyys, eikä se enää pidättele vastaan.
Vaan tämäpä tästä tältä illalta. Öitä.
Juuri noin olen saanutkin suurimman osan pieniksi, mutta, mutta, kun
nämä lehtikuuset tuppaavat olemaan niin oksaisia, ettei ne vaan lähde halkeamaan
niinkun mistään kohtaa, kuten jo mainitsin, niin kiilatkin vaan uppoaa.
Muuten nämä lehtikuuset ovat, ainakin keskuslämmityskattilassa pihkaisuutensa
ansiosta erinomaista lämmöntuojaa, palavat tosi hyvin, vaikka eivät ihan kuiviakaan edes olisi.
Jos pölkyssä on vaikkapa kiiloin tehdyt halkeamat jotka ulottuvat 10 sentin syvyyteen ja koko pölkyn halkaisijalta, niin samahan se on, onko railo tehty sahaten, tai kiiloilla. Kiilaa vaan vieri viereen, niin se halkeama kyllä on koko pölkyn levyinen. Moottorisahan urituksesta halkeaminen kiiloilla, tai kirveellä lähtee sitten syvemmältä.
Kokeile hyvä mies Vipukirvestä. http://www.vipukirves.fi/kuvagalleria/index.htm
Nykyisin on jo pieniä hydraulisesti toimivia halkomakoneita, eiköhän ne sinunkin pölkkysi sellaisella halkea!
On vanhanaikaista huitoa kirveillä pölkkyjä klapeiksi! olipas kirveissä sitten minkälaiset vipuvarret hyvänsä!
Late Lapista. Koneet käyttöön Ry !
Vielä joskus 30 vuotta sitten tuli halkoja hakattua enemmänkin. Nykyään enää muutama kuutio vuodessa mökillä ollessa. Mukavasti siinä laukeaa kaikki hartioiden "möykyt" jotka ovat päätteen ääressä istuskellessa syntyneet. Parinkymmenen vuoden päästä varmaan ovat kaikki helpottavat keksinnöt tarpeen.
minulle kuului pitää huusholli klapeissa. Liiterimme tulikin hyvin tutuksi paikaksi vuosien saatossa.
Halkometsään, sinne taas "pääsin" vasta yhdeksän vanhana.Mielenkiintoista olisikin tietää, miten juuri hallkometsässä toimii tuollainen "kirves alla ettei polveensa lyö systeemi".
Tuollaisia klapejahan napsuttelee vaikka retkikirveellä,siihen mitään keksintöjä tarvita. Mutta miten ne keksintönsä tehoaa kolme neljäkymmentä senttiä halkaisijaltaan olevaan oksaiseen metriseen koivuun. Tahi saman mittaiseen vielä paksumpaan tyvipölliin.Kierteinen kuusi metrisenä, on myös melkoinen halottava.
Suorat, vähillä oksilla varustetuthan jätetään kasvaamaan, niistä ei halkoja tehdä.
mielenkiintoinen halkaistava kun oikein kierteinen sattuu. Ne joilla on edes pientä ajatteluelintä kopassaan luovuttavat suosiolla sen metrin mittaisena halkaisusta ja pätkivät sen niin lyhyeksi että varmasti onnistuu.
Samalla laillahan se palaa niinkin, joten mitäpä suotta itseään ärsyttämään.
halkaistava metsässä ja pinottava "moteiksi" ei niitä auttanut pätkiä metriä lyhemmiksi.Palkan sai vain noista moteista.
Ja uunin luukku kiinni kun niitä kuusiklapeja poltatte.
Niinpä niin
Visakoivu, pihjala, omenapuut ym. kieroon kasvaneet tarvii konehalakusun
http://yle.fi/alueet/savo/2011/01/keksijat_esittelivat_kirvesviritelmiaan_2271552.html?origin=rss
Visakoivua ei kannata tuhlata polttopuuksi, sillä on parempaa käyttöä.
Pihlaja,tuomi, omenapuut ja muut kierot luonnon muovaamat pilkkoutuu Vipukirveellä huomattavasti paremmin kuin perinteisillä kirveillä, koska Vipukirves-tekniikka toimii lähes ilman kitkaa ja sillä voidaan turvallisesti lyödä puun reunakohtiinkin ilman pelkoa terän tulemisesta jalkaan.
Vipukirveen terä pusähtyy pilkottavan puun päälle johtuen terän epäkeskoisen muodon aiheuttamasta liikeradasta.
http://www.vipukirves.fi/tuotekuvaus.htm