Sähkön hinta nousee, lämpöpumput tahmaa pakkasella, maalämmössä korkeat perustuskustannukset. Ensimmäistä taloa perheelleni suunnittelevana olen kallistumassa puulämmitykseen. Puukiuas voi toimia varalämmönlähteenä sähkökatkojen aikana joten kallista takkaakaan ei tarvitsisi. Rankoja voi tehdä lähisukulaisten mettistä kuntoiluna. Projekti on vielä alkumetreillä, joten kaikenlaiset kokemukset kiinnostavat.
Yläpalokattilan voi unohtaa, mutta esim. Vedalla näyttää olevan kiinnostavia (=helppokäyttöisiä) kattiloita.
-minkäkokoinen varaaja olisi hyvä 150m2 taloon?
-pitääkö pannuhuone yleensä tehdä erilliseen rakennukseen vai voiko olla talossa kiinni tai kellarissa?
-jos kattila maksaa 4000e, varaaja 2000, paljonko suunnilleen tulee muita kustannuksia?
-onko näin, että jos pesällinen riittää, ei pannuhuoneessa tarvitse käydä sytytyksen jälkeen (esim. peltejä sulkemassa?)
Mitähän vielä pitäisi huomioida? :)
Puulämmitystä suunnittelemassa
105
6238
Vastaukset
onnea ja menestystä hankkeellesi ... taidat olla niitä aniharvoja nykyihmisiä jot viitsivät nähdä pientäkään vaivaa missään asiassa.
kaikenlaisissa lämpöpumppuvirityksissä on "viisas" lainsäätäjä luonut myyjän markkinat joilla kultaa vuollaan paksuina siivuina asukkaan ja veronmaksajan kukkarosta
jaksaisinkohan itse lämmittää puulla? Kun risoo jo tuon öljylämmityskattian puhdistustarvekin. (No jos öljy ei kovin halpene, pistän keväällä lämmityksen taloussähkölle)- ........
Sopiva varaajakoko on 1,5-2 kuutiota, ei isommasta todellisuudessa ole isokaan hyötyä, mutta jos tilaa on, niin isompikin voi olla. Systeemi vaatii myös kalvopaisuntastian, yleinen ohje on 10% kokonaisvesimäärästä, mutta pidän sitä miniminä, parempi ostaa reilummankokoinen eli voi olla 2 kuution varaajan kanssa 250-300 litraa. Esim. jos polttaa Vedalla täyden pesällisen, sillä talo pääsee 150 neliöinen talo sillä ainakin 15-20 tuntia pakkasilmoilla riippuen eristyksistä. Parasta pannuhuone on sijoittaa sinne kellarikerrokseen, jos sinne helpolla saa pannut ja varaajat vietyä ja löytyy myös sopiva tila muutaman viikon polttopuille. Puhallinkattilassa savukaasutermostaatti sammuttaa puhaltimen, kun puut ovat palaneet, joten ei tarvita erillistä pellien kiinnipistokeikkaa pannuhuoneeseen.
Pannun ja varaajan asennukseen pitänee varata 1000-1500 eur ainakin, lienee ihan kotitalousvähennyskelpoista.- Kyrmyniska
Lisäksi pitää kustannuksiin lisätä lataajapumppu, (300-400 €) kiertovesipumppu, putket ,mittarit, kierukat ja sähkövastukset varaajaan ym. pikkusälä, nämä yhdessä paisunta-astian kanssa tekevät varmaan 1,5-2 tonnia enkä usko että asennuskustannuksissakan selvitään ihan 1000-1500 eurolla, todennäköisesti menee vähintään se 2 tonnia. Eli oheiskuluja kattilan ja varaajan lisäksi tulee aika paljon.
- hty9o8
Kotitalousvähennys ei tässä kommunistivaltiossa koske uudisrakennuksia.
- 14+13
Kallari on hyvä paikka pannuhuoneelle, saat piippua reilusti ja myös tehtyä seuraavan kerroksen lattialämmityksen vapaakierrolla. Pannuhuoneen viereen tee sellainen puuvarasto mihin voi kipata puut suoraan peräkärrystä/ tehdä ne koneella sisälle eli jokainen ylimääräinen sormenjälki klapissa on liikaa ja turhaa työtä.
Varaajaksi vähintään 3 kuutioa, mikäli laitat jonkun 50 tai 70 Vedan niin sitten enemmänkin (huomioi eri paloturvallisuusmääräykset yli 30kw kattilalle). Varaajasta ei tule "lämpöhäviöitä" vaan karkaava lämpö lämmittää ylemmän kerroksen lattiaa patterin lailla. Lisäksi suuremman varaajan kanssa saat pelivaraa, voit olla päivän tai 2 lämmittämättä pakkasillakin nykytalossa ennenkuin sähkövastukset napsahtaa päälle.
Vartaajissa vesi kerrostuu varaajan yläpäähän joten lämmitä käyttövettä varten (kierrukka varajassa) ei tarvitse pitää koko varaajaa kuumana vaan yläpää riittää hyvin esim kesäaikaan useammaksi päiväksi.
Mieti rakennusvaiheessa myös kattilan ja polttoainevaraston paikat siten että voit tulevaisuudessa muuttaa varaston vaikka hakkeelle, pelletille, turpeelle tms ja laittaa kattilaan stokerin/ pellettipolttimen mikäli tulee mieleen polttoaineen vaihto joskus.
Sinänsä käänteispaloisen kattilan saat alle 2000€ vaikka paikasta http://www.hemeltron.fi/fi/component/virtuemart/?page=shop.browse&category_id=3- Kokematon kolli
Pitääkö kattila, varaaja, ja muut tarvittavat laitteet hankkia itse, vai saako ne edullisemmin putkiliikkeen kautta?
Kannattaako laittaa tarjouspyynnöt useammalle putkiliikkeelle? onko työtunnin hinnoissa eroja paljonkin saman alueen putkiliikkeillä? Miten putkiliikkeet suhtautuvat, jos asiakas on itse hommannut esim. kattilan ja varaajan? Minulla kun ei juuri ole kokemusta putkiliikkeiden kanssa asioimnisesta. - ehtotttomasti pittää
Kokematon kolli kirjoitti:
Pitääkö kattila, varaaja, ja muut tarvittavat laitteet hankkia itse, vai saako ne edullisemmin putkiliikkeen kautta?
Kannattaako laittaa tarjouspyynnöt useammalle putkiliikkeelle? onko työtunnin hinnoissa eroja paljonkin saman alueen putkiliikkeillä? Miten putkiliikkeet suhtautuvat, jos asiakas on itse hommannut esim. kattilan ja varaajan? Minulla kun ei juuri ole kokemusta putkiliikkeiden kanssa asioimnisesta.laittoo, mie laitoin kaheksalle likkeelle ja varmuuveks alkoon, oko pankkiin ja kiäriäisen leipommoon
no kun sain tarjoukset laitoin vehkeet ite
ol jiänä yks sauna kiusa ylmääränen laitettiin se makkuuhuoneeseen ja laateilla ruvettiin nukkummaan
no myö piettään nuotioo olohuonneessa ja tilleyllä lämmitettään lastenhuone
tuohan ois hyvä lämmite jos elukat laitta saman katon alle paskasta irtovvaa lämpöö
- mieti nyt oikeasti
Kuten tästäkin ketjusta huomataan niin puulämitys lienee se kaikista kallein lämmitysmuoto. Tuossa kun ynnätään laitteiden ja niiden viemän tilan hinta niin 60x80cm tilaa vievällä maalämpöpumpulla lämmittää ensimmäiset 5-10 vuotta ilmaiseksi.
Kun pykäät talon johonkin taajaman ulkopuolelle niin jos saat keruuputkiston upotettua lähipeltoon niin tilanne kääntyy vielä enemmän maalämmön eduksi. Takkaahan voi poltella maalämpötalossakin ja kuitata siitä sen 50snt vuorokausihyödyn.
Missä vietät iäisyytesi - pannuhuoneessa.- pökköä pesään
Ensimmäiset 5-10 vuotta, sinulla sitten on aurinkopaneelit katolla jolla pumput pyörii. Kesällä kun aurinko paistaa niin se on ilmaista jos makaat auringossa mutta muut menetelmät tuskin on.
- Kyrmyniska
Jos se maalämpö on niin helvetin erínomainen systeemi, niin miksi ihmeessä kaikki maalämmittäjät sitten puhuu vielä takan lämmittämisestä?
Kun sitä takaa nyt ei vaan ole, sehän se vasta erinomaista olisikin, että vielä pitäisi takka hommata kalliin maalämpösysteemin päälle, tämä kummastuttaa, ei taida sittenkään se maalämpö olla niin hyvä systeemi, kun vielä kuitenikin takan vaati avuksi. - sadfgds
Kyrmyniska kirjoitti:
Jos se maalämpö on niin helvetin erínomainen systeemi, niin miksi ihmeessä kaikki maalämmittäjät sitten puhuu vielä takan lämmittämisestä?
Kun sitä takaa nyt ei vaan ole, sehän se vasta erinomaista olisikin, että vielä pitäisi takka hommata kalliin maalämpösysteemin päälle, tämä kummastuttaa, ei taida sittenkään se maalämpö olla niin hyvä systeemi, kun vielä kuitenikin takan vaati avuksi."Jos se maalämpö on niin helvetin erínomainen systeemi, niin miksi ihmeessä kaikki maalämmittäjät sitten puhuu vielä takan lämmittämisestä?"
Siksi että maalämmittäjä tykkää köyriä takan edessä emäntänsä kanssa kun puulämmittäjä nuohoaa pannuaan. - totta meisselissä
Kyrmyniska kirjoitti:
Jos se maalämpö on niin helvetin erínomainen systeemi, niin miksi ihmeessä kaikki maalämmittäjät sitten puhuu vielä takan lämmittämisestä?
Kun sitä takaa nyt ei vaan ole, sehän se vasta erinomaista olisikin, että vielä pitäisi takka hommata kalliin maalämpösysteemin päälle, tämä kummastuttaa, ei taida sittenkään se maalämpö olla niin hyvä systeemi, kun vielä kuitenikin takan vaati avuksi.On se takka minullakin mutta se se ei liity lämmitämiseen juuri lainkaan. Olisikin mielenkiintoista tietä milloin se pääoma (9250 e) alkaa tuottamaan kun siinnä polttelee kuution koivuhalkoa talvessa.
- AM
Muut ovat jo kertoneet, mitä muita kustannuksia tulee. Pannuhuone kannattaa ehdottomasti olla talossa esim. kellarissa. On paljon mukavampi käydä virittämässä tuli sisäkautta kuin kävellä pannuhuoneeseen ulkokautta. Puuvaraston on hyvä olla niin suuri, että sen täyttäminen esim. kerran kuukaudessa riittää. Koska puut kannattaa kuivata kahden kesän yli, tulisi jossain olla tilaa kahden vuoden puille.
Varaaja mitoitetaan talon mukaan, eli ylisuurta ei kannata pistää. Siinä vain häviöt lisääntyvät. Kaikkein parasta olisi se, että yhdellä pesällisellä saisi varaajan kuumaksi. Silloin pannuhuoneessa riittää vain yksi käynti, kun puuta ei tarvitse lisätä välillä.
Kattilaksi suosittelen Effecta Lambdaa. Meillä oli vanhassa talossa Arimax 35, joka vaihdettiin Lambdaan. Lämmittäminen on paljon miellyttävämpää ja tehokkaampaa lambda-anturin avulla. Kattila säätää paloilmapeltejä puun ja palotapahtuman mukaan, joten hyötysuhde on aina paras mahdollinen. Lisäksi palaminen on varmasti puhdasta, joten et saastuta ympäristöä ylimääräisillä päästöillä. Lambda maksanee tällä hetkellä n. 6000 €, eli on vähän kalliimpi kuin kattila ilman lambda-anturia. - maalämpöuskova
Jos puulämmitystä ajattelet niin asenna maalämpö.
- .......
Varaaja mitoitetaan talon mukaan, eli ylisuurta ei kannata pistää. Siinä vain häviöt lisääntyvät. Kaikkein parasta olisi se, että yhdellä pesällisellä saisi varaajan kuumaksi. Silloin pannuhuoneessa riittää vain yksi käynti, kun puuta ei tarvitse lisätä välillä.
Tuo on ihan totta, ylisuuresta varaajasta ei ole mitään hyötyä. Esim. Veda 35:lla vetää puolentoista kuution varaajan täyteen yhdellä pesällisellä ja kun puut ovat palaneet, puhallin sammuu. Ei tarvitse päätään vaivata, milloin sitä on lisättävä puita. Kesällä, kun käytetään varaajaa vain kuuman käyttöveden lämmittäiseen, niin ylisuuresta varaajasta ei ole kuin haittaa. Ehkä talokohtasesti oikea mitoitus on kuutio/ 100 neliötä. Tulet kerran päivässä ei liene kovin suuri työ ja pannussa on vielä hieman vanhaa lämpöä jäljellä, kun tuli tehdään Talvella, jos ison varaajan kanssa pääsee 2 vuorokautta, niin lämmityksen saa aloittaa kylmällä pannulla ja alkuun siis hyötysuhde on huonompi. - pöllilämpö
maalämpö=SÄHKÖLÄMPÖ
- 6+2
....... kirjoitti:
Varaaja mitoitetaan talon mukaan, eli ylisuurta ei kannata pistää. Siinä vain häviöt lisääntyvät. Kaikkein parasta olisi se, että yhdellä pesällisellä saisi varaajan kuumaksi. Silloin pannuhuoneessa riittää vain yksi käynti, kun puuta ei tarvitse lisätä välillä.
Tuo on ihan totta, ylisuuresta varaajasta ei ole mitään hyötyä. Esim. Veda 35:lla vetää puolentoista kuution varaajan täyteen yhdellä pesällisellä ja kun puut ovat palaneet, puhallin sammuu. Ei tarvitse päätään vaivata, milloin sitä on lisättävä puita. Kesällä, kun käytetään varaajaa vain kuuman käyttöveden lämmittäiseen, niin ylisuuresta varaajasta ei ole kuin haittaa. Ehkä talokohtasesti oikea mitoitus on kuutio/ 100 neliötä. Tulet kerran päivässä ei liene kovin suuri työ ja pannussa on vielä hieman vanhaa lämpöä jäljellä, kun tuli tehdään Talvella, jos ison varaajan kanssa pääsee 2 vuorokautta, niin lämmityksen saa aloittaa kylmällä pannulla ja alkuun siis hyötysuhde on huonompi.Huonosti on systeemisi rakennettu jos pitää kattilasi pitää lämpimänä tai se on pitkään kylmä kun alat lämmittää. Normikattilassa päästään termarin rajan yli parissa minuutissa sytyttämisestä ja sen jälkeen on pannu kuuma koko lämmityksen ajan.
Kerro minne se lämpö häviää kellarista suuressa eristetyssä varaajassa? Myöskään suurempaa varaajaa ei tarvitse lämmittää kuumaksi ellei huvita, lämpö kerrostuu yläosaan ja esim puolivälissä voi olla huoleti vaikka 40c niin silti yläpää on riittävän kuuma - mutta kun koko varaajan lämmittä kuumaksi voi seuraavan päivän jättää välistä eikä vastukset lähde päälle ja pannuhuoneeseen ei tarvitse joka päivä mennä. Mutta pienen varaajan kanssa alkaa Ladodmatit rajoittaa lämmitystä loppuvaiheessa hyötysuhteen kärsiessä.
Myös puita ei tarvitse kuivattaa kahta vuotta, sillä keväällä tehdyt kuivavat huhti-touko-kesäkuussa sen mitä kuivavat ja syksyllä ulkoilman kosteus iskee yhtä paljon puoli tai puolitoista vuotta kuivaneisiin puihin joten sillä ei ole eroa onkos tammikuussa liiteristä haetut puut vuoden tai kahden ikäisiä. (Toki vanhan liiton miehet tekevät ensin halot metrisiksi ja pinoavat - sitten seuraavana kesänä sahaavat kahtia, halkovat kerran ja pinoavat uudestaan...)
Mutta käänteispalokattilasta ei tarvitse yli kahta tonnia maksaa edes Suomessa. - 20+8
pöllilämpö kirjoitti:
maalämpö=SÄHKÖLÄMPÖ
systeemit jos pesällisellä puuta selviää talvella vuorokauden, etteikö jo lämpö
ole laskenut turhan alas.Kokemusta ei itsellä ole,mutta isäukko kyllä oli
pannuhuoneessa vähän useammin.Vai onko ne pesätkin suurentuneet
vuosien saatossa.Isäukolla oli öljy kautta puukattila ja varmaan parin kuution
varaaja.Puita kuitenkin näyttää kaikilla menevän jos kerran kuukaudessa pitää
varasto täyttää. - Isopesä
20+8 kirjoitti:
systeemit jos pesällisellä puuta selviää talvella vuorokauden, etteikö jo lämpö
ole laskenut turhan alas.Kokemusta ei itsellä ole,mutta isäukko kyllä oli
pannuhuoneessa vähän useammin.Vai onko ne pesätkin suurentuneet
vuosien saatossa.Isäukolla oli öljy kautta puukattila ja varmaan parin kuution
varaaja.Puita kuitenkin näyttää kaikilla menevän jos kerran kuukaudessa pitää
varasto täyttää.minkalaisia kattiloita nykyään valmistetaan pesällinen kerran päivässä ja kovemmilla pakkasilla pari pesää. Jos pitää paikkansa ei varmaan halvempaa lämmitysmuotoa ole. Mutta kertokaa ihmeesssä meillekkin mitenkä on mahollista.
- Juustöhöylöä
Isopesä kirjoitti:
minkalaisia kattiloita nykyään valmistetaan pesällinen kerran päivässä ja kovemmilla pakkasilla pari pesää. Jos pitää paikkansa ei varmaan halvempaa lämmitysmuotoa ole. Mutta kertokaa ihmeesssä meillekkin mitenkä on mahollista.
Ehkö sulla on joku läpeensä pikeentynyt 30 vuotias yläpalokattila, jossa hyötysuhde on 30 %, kattilat on kehittyneet, ja parhaimmat käänteispalot ottavat puusta hyötyö irti 90 porosenttia
- Oi niitä aikoja
20+8 kirjoitti:
systeemit jos pesällisellä puuta selviää talvella vuorokauden, etteikö jo lämpö
ole laskenut turhan alas.Kokemusta ei itsellä ole,mutta isäukko kyllä oli
pannuhuoneessa vähän useammin.Vai onko ne pesätkin suurentuneet
vuosien saatossa.Isäukolla oli öljy kautta puukattila ja varmaan parin kuution
varaaja.Puita kuitenkin näyttää kaikilla menevän jos kerran kuukaudessa pitää
varasto täyttää.Sillä keinolla mentiin pannuhuoneeseen ottamaan huikkaa piilopullosta useita kertoja päivässä ja muija ei tajunnut mitään. Vuosia vuosia sitten jemmailtiin pulloja halkopinon väliin yms., mikään ei ole kuin ennen.
- 20+8
Juustöhöylöä kirjoitti:
Ehkö sulla on joku läpeensä pikeentynyt 30 vuotias yläpalokattila, jossa hyötysuhde on 30 %, kattilat on kehittyneet, ja parhaimmat käänteispalot ottavat puusta hyötyö irti 90 porosenttia
tänäpäivänä hyötysuhde paljon parempi sen kyllä uskon.Mutta
kuitenkin tuntuu ettei tarvi kuin sytyttää niin heti on lämpö
tapissa ja vielä kestääkin se pesällisen tuottama lämpö niin
kauan.Jos se tosiaan ois nuin ei muuta lämmitysmuotoa tarvis
edes miettiä.Joku varmaan osaa laskea pesällisen energiantuoton. - .........
20+8 kirjoitti:
systeemit jos pesällisellä puuta selviää talvella vuorokauden, etteikö jo lämpö
ole laskenut turhan alas.Kokemusta ei itsellä ole,mutta isäukko kyllä oli
pannuhuoneessa vähän useammin.Vai onko ne pesätkin suurentuneet
vuosien saatossa.Isäukolla oli öljy kautta puukattila ja varmaan parin kuution
varaaja.Puita kuitenkin näyttää kaikilla menevän jos kerran kuukaudessa pitää
varasto täyttää.Kun pesään menee täyspitkänä(60 cm) 0,14 pinokuutiota koivua, niin siinä on energiasisältöä noin 240 kWh. Jos oletetaan että hyötysuhde on 80%, niin ulos tulee energiaa 192 kWh. No vuorokaudessa on 24 h eli siitä siis tulee 8 kW/h. 120 neliöisessä talossa on kuutioita 300. Kovalla pakksella se ottaa 25 W/kuutio eli 7,5 kW.
Ja voin kertoa Veda 35:n omistajana, että se toteutuu myös käytännössä ei yksin teoriassa. Vanhat yläpalokattilat on tehty puun polttamiseen, nämä käänteipalo- ja alapalokattilat lämmittämiseen, siinä on suuri ero. - on hyvä
Isopesä kirjoitti:
minkalaisia kattiloita nykyään valmistetaan pesällinen kerran päivässä ja kovemmilla pakkasilla pari pesää. Jos pitää paikkansa ei varmaan halvempaa lämmitysmuotoa ole. Mutta kertokaa ihmeesssä meillekkin mitenkä on mahollista.
No joo, kattiloita valmistetaan tietysti monenlaisia, mutta nykyaikainen käänteis- tai alapalokattila ei ole vertailukelpoinen vanhempien kattiloiden kanssa. Ennen käytettiin paljon kaksoispesäkattiloita yhdessä öljyn kanssa sekä yläpalokattilota. Niissä on kyllä huomattavasti huonommat hyötysuhteet johtuen palotapahtuman ohjattavuudesta ja kattiloiden rakenteesta.
Nykyisten normaali (30 -60 kW) kattiloiden pesät ovat yleensä hiukan yli 100 litraisia. Esim. Ariterm 35 120 l, Atmos 40 GS 140 l, Effecta Lambda 35 135 lja Jäspi Econature vähän alle 100 l. Energiasisätöhän sitten riippuu puusta. Koivussa tilavuusmitoissa on hiukan enemmän energiaa kuin havupuissa.
Yhden tärkeän seikan puunkulutukseen ja energian saantiin haluan tuoda esiin. Normaali yläpaloisessa koko puumassa osallistuu polttoprosessiin ja sitä kautta se hukkaa energiaa, koska pannu ei sitä kykene ottamaan vastaan ja siirtämään veteen. Savukaasujen lämmöt ovat korkeammat kuin ala- ja käänteispaloisissa. Uusissa kattiloissa paloajat ovat pitemmät ja poltossa on vain osa puusta (varastopesän puut hiiltyvät ja laskeutuvat arinaa kohti hiljalleen). Ja niissä lopullinen poltto ja suurimmat lämmöt toteutuvat vasta tehokkaassa toisiopalossa, joka ei enään ole puun polttoa vaan puukaasun polttoa.
Omassa kattilassa yhden pesän paloaika koivulla on noin 5 tuntia. Samalla se nostaa varaajan lämpöä kelistä riippuen 50-65 astetta. Eli pakkasillakin polton lopussa varaaja on noin 80 asteinen. Sytytysväli sitten riippuu pakkasista. Meillä yksi lämmityskerta vuorokaudessa riittää normaalilla talvikelillä.
Kattila vaatii sytytyksen ja pesän täytön. Lopun se hoitaa itse. - pölkky
on hyvä kirjoitti:
No joo, kattiloita valmistetaan tietysti monenlaisia, mutta nykyaikainen käänteis- tai alapalokattila ei ole vertailukelpoinen vanhempien kattiloiden kanssa. Ennen käytettiin paljon kaksoispesäkattiloita yhdessä öljyn kanssa sekä yläpalokattilota. Niissä on kyllä huomattavasti huonommat hyötysuhteet johtuen palotapahtuman ohjattavuudesta ja kattiloiden rakenteesta.
Nykyisten normaali (30 -60 kW) kattiloiden pesät ovat yleensä hiukan yli 100 litraisia. Esim. Ariterm 35 120 l, Atmos 40 GS 140 l, Effecta Lambda 35 135 lja Jäspi Econature vähän alle 100 l. Energiasisätöhän sitten riippuu puusta. Koivussa tilavuusmitoissa on hiukan enemmän energiaa kuin havupuissa.
Yhden tärkeän seikan puunkulutukseen ja energian saantiin haluan tuoda esiin. Normaali yläpaloisessa koko puumassa osallistuu polttoprosessiin ja sitä kautta se hukkaa energiaa, koska pannu ei sitä kykene ottamaan vastaan ja siirtämään veteen. Savukaasujen lämmöt ovat korkeammat kuin ala- ja käänteispaloisissa. Uusissa kattiloissa paloajat ovat pitemmät ja poltossa on vain osa puusta (varastopesän puut hiiltyvät ja laskeutuvat arinaa kohti hiljalleen). Ja niissä lopullinen poltto ja suurimmat lämmöt toteutuvat vasta tehokkaassa toisiopalossa, joka ei enään ole puun polttoa vaan puukaasun polttoa.
Omassa kattilassa yhden pesän paloaika koivulla on noin 5 tuntia. Samalla se nostaa varaajan lämpöä kelistä riippuen 50-65 astetta. Eli pakkasillakin polton lopussa varaaja on noin 80 asteinen. Sytytysväli sitten riippuu pakkasista. Meillä yksi lämmityskerta vuorokaudessa riittää normaalilla talvikelillä.
Kattila vaatii sytytyksen ja pesän täytön. Lopun se hoitaa itse.Minkä merkkinen ja mallinen kattila sulla on?
- 3+20
6+2 kirjoitti:
Huonosti on systeemisi rakennettu jos pitää kattilasi pitää lämpimänä tai se on pitkään kylmä kun alat lämmittää. Normikattilassa päästään termarin rajan yli parissa minuutissa sytyttämisestä ja sen jälkeen on pannu kuuma koko lämmityksen ajan.
Kerro minne se lämpö häviää kellarista suuressa eristetyssä varaajassa? Myöskään suurempaa varaajaa ei tarvitse lämmittää kuumaksi ellei huvita, lämpö kerrostuu yläosaan ja esim puolivälissä voi olla huoleti vaikka 40c niin silti yläpää on riittävän kuuma - mutta kun koko varaajan lämmittä kuumaksi voi seuraavan päivän jättää välistä eikä vastukset lähde päälle ja pannuhuoneeseen ei tarvitse joka päivä mennä. Mutta pienen varaajan kanssa alkaa Ladodmatit rajoittaa lämmitystä loppuvaiheessa hyötysuhteen kärsiessä.
Myös puita ei tarvitse kuivattaa kahta vuotta, sillä keväällä tehdyt kuivavat huhti-touko-kesäkuussa sen mitä kuivavat ja syksyllä ulkoilman kosteus iskee yhtä paljon puoli tai puolitoista vuotta kuivaneisiin puihin joten sillä ei ole eroa onkos tammikuussa liiteristä haetut puut vuoden tai kahden ikäisiä. (Toki vanhan liiton miehet tekevät ensin halot metrisiksi ja pinoavat - sitten seuraavana kesänä sahaavat kahtia, halkovat kerran ja pinoavat uudestaan...)
Mutta käänteispalokattilasta ei tarvitse yli kahta tonnia maksaa edes Suomessa.Yksi asia mikä monesti unohtuu varaajakoon kasvaessa on varaajan pinnan suhteellinen pieneneminen, kun kuution varaajassa on 6 m2 pintaa, 2 m3 varaajassa 10 m3 ja 3 m3=14 m2 joten lämpövuotokin pienenee suhteessa. Toisaalta mikäli pannuhuone on kellarikerroksessa lämpö lämmittää enemmän kattoa => seuraavan kerroksen lattiaa jolloin ko huoneessa vastaavasti lämmityksen määrä vähenee.
Yläpaloisten kattiloiden pitäisi poistua markkinoilta tämän vuoden lopussa kun eivät selviä en303-5 testistä hyötysuhteen osalta. Valitettavasti meillä riittää pitkälle tulevaisuuteen noita pannuja joilla puuta palaa jopa 1/3-1/2 enemmän kun keraamisella tulipesällä varustetulla pannulla jossa puu kaasutetaan ensin ennen polttoa. - 7+9
on hyvä kirjoitti:
No joo, kattiloita valmistetaan tietysti monenlaisia, mutta nykyaikainen käänteis- tai alapalokattila ei ole vertailukelpoinen vanhempien kattiloiden kanssa. Ennen käytettiin paljon kaksoispesäkattiloita yhdessä öljyn kanssa sekä yläpalokattilota. Niissä on kyllä huomattavasti huonommat hyötysuhteet johtuen palotapahtuman ohjattavuudesta ja kattiloiden rakenteesta.
Nykyisten normaali (30 -60 kW) kattiloiden pesät ovat yleensä hiukan yli 100 litraisia. Esim. Ariterm 35 120 l, Atmos 40 GS 140 l, Effecta Lambda 35 135 lja Jäspi Econature vähän alle 100 l. Energiasisätöhän sitten riippuu puusta. Koivussa tilavuusmitoissa on hiukan enemmän energiaa kuin havupuissa.
Yhden tärkeän seikan puunkulutukseen ja energian saantiin haluan tuoda esiin. Normaali yläpaloisessa koko puumassa osallistuu polttoprosessiin ja sitä kautta se hukkaa energiaa, koska pannu ei sitä kykene ottamaan vastaan ja siirtämään veteen. Savukaasujen lämmöt ovat korkeammat kuin ala- ja käänteispaloisissa. Uusissa kattiloissa paloajat ovat pitemmät ja poltossa on vain osa puusta (varastopesän puut hiiltyvät ja laskeutuvat arinaa kohti hiljalleen). Ja niissä lopullinen poltto ja suurimmat lämmöt toteutuvat vasta tehokkaassa toisiopalossa, joka ei enään ole puun polttoa vaan puukaasun polttoa.
Omassa kattilassa yhden pesän paloaika koivulla on noin 5 tuntia. Samalla se nostaa varaajan lämpöä kelistä riippuen 50-65 astetta. Eli pakkasillakin polton lopussa varaaja on noin 80 asteinen. Sytytysväli sitten riippuu pakkasista. Meillä yksi lämmityskerta vuorokaudessa riittää normaalilla talvikelillä.
Kattila vaatii sytytyksen ja pesän täytön. Lopun se hoitaa itse.On myös kattiloita jotka voi täyttää ensin ja sytyttää sitten eli kerralla selviää
http://www.youtube.com/watch?v=-Rp1yBpP3xE - polttopuupää
6+2 kirjoitti:
Huonosti on systeemisi rakennettu jos pitää kattilasi pitää lämpimänä tai se on pitkään kylmä kun alat lämmittää. Normikattilassa päästään termarin rajan yli parissa minuutissa sytyttämisestä ja sen jälkeen on pannu kuuma koko lämmityksen ajan.
Kerro minne se lämpö häviää kellarista suuressa eristetyssä varaajassa? Myöskään suurempaa varaajaa ei tarvitse lämmittää kuumaksi ellei huvita, lämpö kerrostuu yläosaan ja esim puolivälissä voi olla huoleti vaikka 40c niin silti yläpää on riittävän kuuma - mutta kun koko varaajan lämmittä kuumaksi voi seuraavan päivän jättää välistä eikä vastukset lähde päälle ja pannuhuoneeseen ei tarvitse joka päivä mennä. Mutta pienen varaajan kanssa alkaa Ladodmatit rajoittaa lämmitystä loppuvaiheessa hyötysuhteen kärsiessä.
Myös puita ei tarvitse kuivattaa kahta vuotta, sillä keväällä tehdyt kuivavat huhti-touko-kesäkuussa sen mitä kuivavat ja syksyllä ulkoilman kosteus iskee yhtä paljon puoli tai puolitoista vuotta kuivaneisiin puihin joten sillä ei ole eroa onkos tammikuussa liiteristä haetut puut vuoden tai kahden ikäisiä. (Toki vanhan liiton miehet tekevät ensin halot metrisiksi ja pinoavat - sitten seuraavana kesänä sahaavat kahtia, halkovat kerran ja pinoavat uudestaan...)
Mutta käänteispalokattilasta ei tarvitse yli kahta tonnia maksaa edes Suomessa.Mikä käänteispalokattila irtoaa alle kahden tonnin? Kuvittelin että ovat melkein kaksinverroin tuon.
- 5+2
polttopuupää kirjoitti:
Mikä käänteispalokattila irtoaa alle kahden tonnin? Kuvittelin että ovat melkein kaksinverroin tuon.
http://www.hemeltron.fi/index.php?page=shop.browse&category_id=3&vmcchk=1&option=com_virtuemart&Itemid=1
Ainakin Atmoksen (täällä myydään myös Rica Atmoksena) ja Attackin kattiloita saa alle 2 tonnin.
Sigma on pikkusen päälle 2 tonnia
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=1
Nuo ovat markkinoille jossa kireämmät polttovaatimukset ovat 12 vuotta meitä edellä. on hyvä kirjoitti:
No joo, kattiloita valmistetaan tietysti monenlaisia, mutta nykyaikainen käänteis- tai alapalokattila ei ole vertailukelpoinen vanhempien kattiloiden kanssa. Ennen käytettiin paljon kaksoispesäkattiloita yhdessä öljyn kanssa sekä yläpalokattilota. Niissä on kyllä huomattavasti huonommat hyötysuhteet johtuen palotapahtuman ohjattavuudesta ja kattiloiden rakenteesta.
Nykyisten normaali (30 -60 kW) kattiloiden pesät ovat yleensä hiukan yli 100 litraisia. Esim. Ariterm 35 120 l, Atmos 40 GS 140 l, Effecta Lambda 35 135 lja Jäspi Econature vähän alle 100 l. Energiasisätöhän sitten riippuu puusta. Koivussa tilavuusmitoissa on hiukan enemmän energiaa kuin havupuissa.
Yhden tärkeän seikan puunkulutukseen ja energian saantiin haluan tuoda esiin. Normaali yläpaloisessa koko puumassa osallistuu polttoprosessiin ja sitä kautta se hukkaa energiaa, koska pannu ei sitä kykene ottamaan vastaan ja siirtämään veteen. Savukaasujen lämmöt ovat korkeammat kuin ala- ja käänteispaloisissa. Uusissa kattiloissa paloajat ovat pitemmät ja poltossa on vain osa puusta (varastopesän puut hiiltyvät ja laskeutuvat arinaa kohti hiljalleen). Ja niissä lopullinen poltto ja suurimmat lämmöt toteutuvat vasta tehokkaassa toisiopalossa, joka ei enään ole puun polttoa vaan puukaasun polttoa.
Omassa kattilassa yhden pesän paloaika koivulla on noin 5 tuntia. Samalla se nostaa varaajan lämpöä kelistä riippuen 50-65 astetta. Eli pakkasillakin polton lopussa varaaja on noin 80 asteinen. Sytytysväli sitten riippuu pakkasista. Meillä yksi lämmityskerta vuorokaudessa riittää normaalilla talvikelillä.
Kattila vaatii sytytyksen ja pesän täytön. Lopun se hoitaa itse.> kattiloiden pesät ovat yleensä hiukan yli 100 litraisia.
jossain näillä palstoilla linkitetystä sivusta ilmeni lämpösisällöksi koivulla 1,7 kWh/litra, muuten 1,3 kWh/litra
mitoituspakkasilla normaalikokoisen modernin talon lämmönkulutus on alle 10 kW, ehkä siis jotain 200 kWh/vrk. Tuntuisi että tilastollisina muutamina huippupakkaspäiviänä vuodessa yksi pesällinen ei riitä. Lämpimän käyttöveden kulutuksella on tietysti tässäkin merkitystä....... kirjoitti:
Varaaja mitoitetaan talon mukaan, eli ylisuurta ei kannata pistää. Siinä vain häviöt lisääntyvät. Kaikkein parasta olisi se, että yhdellä pesällisellä saisi varaajan kuumaksi. Silloin pannuhuoneessa riittää vain yksi käynti, kun puuta ei tarvitse lisätä välillä.
Tuo on ihan totta, ylisuuresta varaajasta ei ole mitään hyötyä. Esim. Veda 35:lla vetää puolentoista kuution varaajan täyteen yhdellä pesällisellä ja kun puut ovat palaneet, puhallin sammuu. Ei tarvitse päätään vaivata, milloin sitä on lisättävä puita. Kesällä, kun käytetään varaajaa vain kuuman käyttöveden lämmittäiseen, niin ylisuuresta varaajasta ei ole kuin haittaa. Ehkä talokohtasesti oikea mitoitus on kuutio/ 100 neliötä. Tulet kerran päivässä ei liene kovin suuri työ ja pannussa on vielä hieman vanhaa lämpöä jäljellä, kun tuli tehdään Talvella, jos ison varaajan kanssa pääsee 2 vuorokautta, niin lämmityksen saa aloittaa kylmällä pannulla ja alkuun siis hyötysuhde on huonompi.> yhdellä pesällisellä ja kun puut ovat palaneet, puhallin sammuu.
juuri noin. Joku täällä suositteli pannuhuonetta _kellariin_ jotta saadaan hyvä veto :-(
Kattilan seisontahäviöiden vähentämiseksi tiettäväst pyritään päinvastoin siihen että polttojaksojen ulkopuolella ilma savuhormissa ei liiku ollenkaan? Ja polttojaksolla puhallin hoitaa ilmansaannin. Hoitunee kellarisijoituksellakin, joka kuitenkaan ei ole ertyinen etu- mitä ne ovat
3+20 kirjoitti:
Yksi asia mikä monesti unohtuu varaajakoon kasvaessa on varaajan pinnan suhteellinen pieneneminen, kun kuution varaajassa on 6 m2 pintaa, 2 m3 varaajassa 10 m3 ja 3 m3=14 m2 joten lämpövuotokin pienenee suhteessa. Toisaalta mikäli pannuhuone on kellarikerroksessa lämpö lämmittää enemmän kattoa => seuraavan kerroksen lattiaa jolloin ko huoneessa vastaavasti lämmityksen määrä vähenee.
Yläpaloisten kattiloiden pitäisi poistua markkinoilta tämän vuoden lopussa kun eivät selviä en303-5 testistä hyötysuhteen osalta. Valitettavasti meillä riittää pitkälle tulevaisuuteen noita pannuja joilla puuta palaa jopa 1/3-1/2 enemmän kun keraamisella tulipesällä varustetulla pannulla jossa puu kaasutetaan ensin ennen polttoa.Mutta suuressa varaajassa on silti enemmän pinta-alaa ja enemmän lämmpöhukkaa kuin pienessä.
- Melkoiset pesät
20+8 kirjoitti:
tänäpäivänä hyötysuhde paljon parempi sen kyllä uskon.Mutta
kuitenkin tuntuu ettei tarvi kuin sytyttää niin heti on lämpö
tapissa ja vielä kestääkin se pesällisen tuottama lämpö niin
kauan.Jos se tosiaan ois nuin ei muuta lämmitysmuotoa tarvis
edes miettiä.Joku varmaan osaa laskea pesällisen energiantuoton.Takaa lämmittäessä olen laskeskellut että yksi kantokorillinen (25 "pinolitraa") sekaklapia sisältää 30kWh energiaa. Se on meikäläisen takassa sopiva tuliannos, noin kolme pesällistä.
Todettu talon kulutus kovalla pakkasilla on noin 200kWh vuorokaudessa, eli puuta pitäisi polttaa noin 7 kantokorillista (175 "pinolitraa") puuta jotta saisi vuorokauden lämmöt talvella.
- Kenties Veda
Hyvä lukea muiden kokemuksia ja vinkkejä. Maalämpömiehille ja -naisille vielä, kyllä se pumppu sähköäkin vie... Jos on kiinnostusta ja viitseliäisyyttä niin uskon että puulämmitys voi olla loistava ratkaisu. Jos lapsiperheen nettotulot ovat alle kolmen tonnin niin jokainen säästetty euro otetaan visusti talteen. Puu on Suomelle vihreää kultaa.
- 20+8
kiitos asiallisista vastauksista epäilijälle.Asia kiinnosti minuakin vaikka olen sähkölämmittäjä.
Tutkittuani myös vanhoja juttuja puukattiloista ja silmäilyt tehtaiden sivuilla ,näyttivät tukevan
sitä että pesällisellä selviää vuorokauden.Kylläkin se pesä oli reippaasti isompi kuin ennen,joten
sitä puuta kuitenkin menee jo laskennallisesti.Oma huusholli 550m3,ja lämmitykseen ja veteen
kuluu n.1300e vuodessa.Eli näillä hinnoilla ei rahallista hyötyä juuri olisi puulämmityksellä,vaikka
miten ynnää.Vai olenko hakoteillä.
- realistimie
Oletko jo selvittänyt paljonko se puulämmitys maksaa? Kiinnostaisi varmaan monia.
Minä mietin 3 vuotta sitten lämmitystratkaisua ja puulämmityksen rakentaminen olisi ollut yli 2000 kalliimpi kuin maalämpö. Ei siis tullut puukattilaa. Asennustyö, ja lämmönjako ovat saman hintaiset kummassakin.
Pannuhuoneen sijainnista minulla oli kaksi vaihtoehtoa, kellari tai erillinen rakennus. Erillisessä rakennuksessa hinta ampaisi tietenkin aivan kauheaksi, mutta kyllä se kellariratkaisukin oli liian kallis. Liiterin (20 neliötä) kuluiksi laitoin minimaalisen 3000 euroa eli ainoastaan harkkojen, kattopeltien ja kattotuolien hinnan lisättynä joka tapauksessa tulevaan ulkorakennukseen. Rehellinen kustannus olisi ollut noin 4000.
Onneksi otin maalämmön. On tässä aika kulunut näinkin vaikka ei ole niitä halkohommia.- Kenties Veda
Puuladon teen itse, kulut n. 300 euroa. Pannuhuoneen ja talon tekoonkin laitan omaa työtä joten ei kustannukset ihan överiksi mene. Saakos udella että paljonko sinulla on sähkönkulutus? Vai onko maalämpöpumpun kulutuskin tiedossa? Onnittelut että olet tyytyväinen valintaasi. Sehän se on loppujen lopuksi tärkeämpää kuin faktat :)
- realistimie
Kenties Veda kirjoitti:
Puuladon teen itse, kulut n. 300 euroa. Pannuhuoneen ja talon tekoonkin laitan omaa työtä joten ei kustannukset ihan överiksi mene. Saakos udella että paljonko sinulla on sähkönkulutus? Vai onko maalämpöpumpun kulutuskin tiedossa? Onnittelut että olet tyytyväinen valintaasi. Sehän se on loppujen lopuksi tärkeämpää kuin faktat :)
Keskiarvo kolmelta täydeltä vuodelta 13 300 kWh/vuosi. 210m2. Lämmityksen osuutta en voi eritellä varmaan puolet tuosta.
- halpa on
Kenties Veda kirjoitti:
Puuladon teen itse, kulut n. 300 euroa. Pannuhuoneen ja talon tekoonkin laitan omaa työtä joten ei kustannukset ihan överiksi mene. Saakos udella että paljonko sinulla on sähkönkulutus? Vai onko maalämpöpumpun kulutuskin tiedossa? Onnittelut että olet tyytyväinen valintaasi. Sehän se on loppujen lopuksi tärkeämpää kuin faktat :)
300 eurolla saa pellit ja ruuvit noin 15 neliön alalle. Taitaa siitä jotain muitakin kuluja olla?
-betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-runkotolpat
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-nauloja
-kulmarautoja
-ruuveja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
rappuun kyllästettyä
Tommoisille pitäis kans keksii joku hinta. - .......
realistimie kirjoitti:
Keskiarvo kolmelta täydeltä vuodelta 13 300 kWh/vuosi. 210m2. Lämmityksen osuutta en voi eritellä varmaan puolet tuosta.
Muistettava, että maalämpö on riippuvainen sähkövirrasta ja tarvitsee myös varajärjestelmän, sen kustannus halvimmillaankin on 2-3000 euroa. Puulämmitys tarvitsee ehkä inventterin, jolla saa kierovesipummpua käytettyä katkojen ajan. Omassa talossa kierto pelaa joten kuten lunoononkierrolla, kun talo on kaksikeroksinen pannu kellarissa.
Mikä sitten on polttopunn hinta, itselläni polttopuun raaka-aine maksaa 0(pystyynkuivaneet tukkipuut)- 12 eur(koivukuitu) /kiintomotti. Kiintomotista saa puolitoisa pinomottia klapeja. Minulla siis polttopuun hinta muodostuu käytännössä omasta työstä. Pinomotin hinnaksi tulee keskimäärin ehkä 25 eur, jos laskee itselleen palkan. Pinomotteja menee 20 eli 500 eur/v. Jos öljyllä lämmittäsin, niin kulu olisi nyt noin 2400 euroa ja sähköllä samaa luokkaa. Maaämmöllä siis sähkö/3 eli 800 eur.
Palkkavaatimus polttopuun teosta sitten on luku sinäsnsä, loppujen lopuksi aika pieni työ ja ainakin omasta mielestä ihan mukava hyötyliikuntaa. Moni lojuu sen ajan kaljaa kitaten ja sohvalla lojuen, tiedä sitten kummassa enemmän järkeä. - 16+3
halpa on kirjoitti:
300 eurolla saa pellit ja ruuvit noin 15 neliön alalle. Taitaa siitä jotain muitakin kuluja olla?
-betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-runkotolpat
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-nauloja
-kulmarautoja
-ruuveja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
rappuun kyllästettyä
Tommoisille pitäis kans keksii joku hinta.300 eurolla saa siirrettyä tyhjillään olevia hirsilatoja paikasta toiseen. Meilläpäin ainakin on vielä paljonkin hyvärunkoisia latoja jäljellä ja niissä on yleensä "wanhan ajan alumiinipellit" katolla jotka ei ole menneet mikskään.
Mitäs sitä puulatoon tekemään routaeristeitä jne... sähkötkin on turhaan kun käy päiväsaikaan tai otsalampun valossa. - ressun alta
16+3 kirjoitti:
300 eurolla saa siirrettyä tyhjillään olevia hirsilatoja paikasta toiseen. Meilläpäin ainakin on vielä paljonkin hyvärunkoisia latoja jäljellä ja niissä on yleensä "wanhan ajan alumiinipellit" katolla jotka ei ole menneet mikskään.
Mitäs sitä puulatoon tekemään routaeristeitä jne... sähkötkin on turhaan kun käy päiväsaikaan tai otsalampun valossa.Ketjun aihe oli puulämmityksen perustamisen kulut ja huomioitavat seikat. Jos puulämmitykseen ryhtyy niin tottakai tuo halkovarasto on huomioitava ja kuluja aiheuttava osa sitä lämmitystä.
- 20+8
....... kirjoitti:
Muistettava, että maalämpö on riippuvainen sähkövirrasta ja tarvitsee myös varajärjestelmän, sen kustannus halvimmillaankin on 2-3000 euroa. Puulämmitys tarvitsee ehkä inventterin, jolla saa kierovesipummpua käytettyä katkojen ajan. Omassa talossa kierto pelaa joten kuten lunoononkierrolla, kun talo on kaksikeroksinen pannu kellarissa.
Mikä sitten on polttopunn hinta, itselläni polttopuun raaka-aine maksaa 0(pystyynkuivaneet tukkipuut)- 12 eur(koivukuitu) /kiintomotti. Kiintomotista saa puolitoisa pinomottia klapeja. Minulla siis polttopuun hinta muodostuu käytännössä omasta työstä. Pinomotin hinnaksi tulee keskimäärin ehkä 25 eur, jos laskee itselleen palkan. Pinomotteja menee 20 eli 500 eur/v. Jos öljyllä lämmittäsin, niin kulu olisi nyt noin 2400 euroa ja sähköllä samaa luokkaa. Maaämmöllä siis sähkö/3 eli 800 eur.
Palkkavaatimus polttopuun teosta sitten on luku sinäsnsä, loppujen lopuksi aika pieni työ ja ainakin omasta mielestä ihan mukava hyötyliikuntaa. Moni lojuu sen ajan kaljaa kitaten ja sohvalla lojuen, tiedä sitten kummassa enemmän järkeä.hinnoista tuli kyllä taikurin hatusta.Vai kuinka iso talosi on jos siinä esim.
lämmitykseen menisi 2400e?Puita on tullut itsekkin pienittyä ja se on nimenomaan
sitä hyötyliikuntaa,mutta monenkymmenen motin teko käy työstäkin.Joku saattaa
tykätä, ettei tarvi tehdä mitään lämmityksen vuoksi. - ..........
20+8 kirjoitti:
hinnoista tuli kyllä taikurin hatusta.Vai kuinka iso talosi on jos siinä esim.
lämmitykseen menisi 2400e?Puita on tullut itsekkin pienittyä ja se on nimenomaan
sitä hyötyliikuntaa,mutta monenkymmenen motin teko käy työstäkin.Joku saattaa
tykätä, ettei tarvi tehdä mitään lämmityksen vuoksi.Öljy maksaa tällä hetkellä 0,95 eur/litra. Jos 2500 litraa polttaa, niin eikös siitä tule silloin 2375 eur.Talo on rakennettu 60-luvun alussa ja purueristeinen eli K-arvo ei ihan nykyaikaa. Ehkä nykyeristein pääsisi tällä talolla 2000 litralla. Öljyn hinta on Agrimarketin sivuta ja MOPÖ:n hinta, taitaa lämmityslöpö nyt jo maksaa päälle euron/litra
Puun hintaluvut ei sitten ole hatusta vedettyjä, kyllä koivu tuon verran suunnilleen kannolla seisoessaan maksaa. Jos OK-talon omistaja tekee pystykaupan koivuleimikosta ja hoitelee omatoimisesti ne klapeiksi, niin yllättävän iso on arvonnousu. Jos 10-15 senttistä koivikkoa on, niin sekä metsätyö että klapien teko on aika joutuisaa. Tällä hetkellä koivukuidun hinta on lähinnä pilkaamista, joten ne aina kannattaa tehdä polttopuuksi.
Kyllä ainakin minä saan mielestäni ihan kohtuullisen korvauksen klapien kanssa puuhastelusta. Toisaalta minulla myös sattuu olemaan ehkä paremmat välineet, mm. kimppaomisteinen klapikone ja traktori juontokouran kera. - Juwer
halpa on kirjoitti:
300 eurolla saa pellit ja ruuvit noin 15 neliön alalle. Taitaa siitä jotain muitakin kuluja olla?
-betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-runkotolpat
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-nauloja
-kulmarautoja
-ruuveja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
rappuun kyllästettyä
Tommoisille pitäis kans keksii joku hinta.20 litran öljypönikät valaa täyteen betonika ja upottaa niihin teräslevyitä tehdyt kiinnikkeet. Upotetaan kuivuneet pöntöt maahan pinta 10 -15 senttiä maasta koholle, isketään nurkkatolöpiksi 4 x4 tuuman lankut, ne siis pultataan niihin kiinnikkeisiin kiinni, nurkkien väleihin kanssa muutama betonipönikkä, sitten vain ristilaudoituksella, (32 mm) tuetaan tolpat, lyödään kattovasat, ja kakkosnelosista tehdään simppelit kattotuolit,. voi ne ostaakin, jos ei itse osaa, sitten BETONIverkoista eteläseinä, harva laudoitus pohjoisseinään ja päätyihin, ei tarvi sähköjä, kattoon tietyswti pellit, purkupellitkin vanhasta rakennuksesta käy, ja hoplaa, siinä meillä on erittäin halpa kalapiensäilytys- jA kuivauslato.
- eli viritys
Juwer kirjoitti:
20 litran öljypönikät valaa täyteen betonika ja upottaa niihin teräslevyitä tehdyt kiinnikkeet. Upotetaan kuivuneet pöntöt maahan pinta 10 -15 senttiä maasta koholle, isketään nurkkatolöpiksi 4 x4 tuuman lankut, ne siis pultataan niihin kiinnikkeisiin kiinni, nurkkien väleihin kanssa muutama betonipönikkä, sitten vain ristilaudoituksella, (32 mm) tuetaan tolpat, lyödään kattovasat, ja kakkosnelosista tehdään simppelit kattotuolit,. voi ne ostaakin, jos ei itse osaa, sitten BETONIverkoista eteläseinä, harva laudoitus pohjoisseinään ja päätyihin, ei tarvi sähköjä, kattoon tietyswti pellit, purkupellitkin vanhasta rakennuksesta käy, ja hoplaa, siinä meillä on erittäin halpa kalapiensäilytys- jA kuivauslato.
Pysytäämpäs asialinjalla. Aloittajalla ei varmaankaan ole mielessä tuollainen ratkaisu uuden talon pihaan. Jos noilla virityksillä aletaan kilpailemaan, niin joka lähiöstä löytyy niitä ehdokkaita. 15 kuormalavaa jätelankuilla ja kevytpeitteellä katettuna on jonkun mielestä halkovaja.
Puhutaan nyt oikeasta luvallisesta rakennuksesta. - tietää.
Juwer kirjoitti:
20 litran öljypönikät valaa täyteen betonika ja upottaa niihin teräslevyitä tehdyt kiinnikkeet. Upotetaan kuivuneet pöntöt maahan pinta 10 -15 senttiä maasta koholle, isketään nurkkatolöpiksi 4 x4 tuuman lankut, ne siis pultataan niihin kiinnikkeisiin kiinni, nurkkien väleihin kanssa muutama betonipönikkä, sitten vain ristilaudoituksella, (32 mm) tuetaan tolpat, lyödään kattovasat, ja kakkosnelosista tehdään simppelit kattotuolit,. voi ne ostaakin, jos ei itse osaa, sitten BETONIverkoista eteläseinä, harva laudoitus pohjoisseinään ja päätyihin, ei tarvi sähköjä, kattoon tietyswti pellit, purkupellitkin vanhasta rakennuksesta käy, ja hoplaa, siinä meillä on erittäin halpa kalapiensäilytys- jA kuivauslato.
Tein kunnollisen pikkuliiterin 2x5-lankuista salvostamalla. 2,8x3 m. Tasakertaan sisäkorkeus 2,1 m.
Kuivatusmielessä tein alapuun ja siis lattian 0,6 m maasta pilarien varaan. 9 pilaria harkoista. Lattia on 4" lautaa syrjällään. Eli lauta-välipalikat-lauta-välipalikat. Tein 40-senttisiä tralleja, niin olivat mukava tehdä penkissä ja kantaa paikalleen. Päissä ja keskellä kannatukset. Puolet lattiasta on siis tyhjää. Ilma kiertää. - Kenties Veda
halpa on kirjoitti:
300 eurolla saa pellit ja ruuvit noin 15 neliön alalle. Taitaa siitä jotain muitakin kuluja olla?
-betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-runkotolpat
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-nauloja
-kulmarautoja
-ruuveja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
rappuun kyllästettyä
Tommoisille pitäis kans keksii joku hinta.Viimeksi tekemälleni ladolle tuli hintaa 8 euroa (saranat) sahabensat. Männystä kuorimalla saa kauniin ja tuulettuvan hirsiladon puille. Kattopellit tuli ylijäämäpaloista, mutta siitä tuo 300e varaus. Harkot tai kivet kulmiin. Mikäli routa vääntää niin tunkilla voi oikaista. Ikkunaa tai sähköä ei tällainen kaipaa.
- 20+8
.......... kirjoitti:
Öljy maksaa tällä hetkellä 0,95 eur/litra. Jos 2500 litraa polttaa, niin eikös siitä tule silloin 2375 eur.Talo on rakennettu 60-luvun alussa ja purueristeinen eli K-arvo ei ihan nykyaikaa. Ehkä nykyeristein pääsisi tällä talolla 2000 litralla. Öljyn hinta on Agrimarketin sivuta ja MOPÖ:n hinta, taitaa lämmityslöpö nyt jo maksaa päälle euron/litra
Puun hintaluvut ei sitten ole hatusta vedettyjä, kyllä koivu tuon verran suunnilleen kannolla seisoessaan maksaa. Jos OK-talon omistaja tekee pystykaupan koivuleimikosta ja hoitelee omatoimisesti ne klapeiksi, niin yllättävän iso on arvonnousu. Jos 10-15 senttistä koivikkoa on, niin sekä metsätyö että klapien teko on aika joutuisaa. Tällä hetkellä koivukuidun hinta on lähinnä pilkaamista, joten ne aina kannattaa tehdä polttopuuksi.
Kyllä ainakin minä saan mielestäni ihan kohtuullisen korvauksen klapien kanssa puuhastelusta. Toisaalta minulla myös sattuu olemaan ehkä paremmat välineet, mm. kimppaomisteinen klapikone ja traktori juontokouran kera.puun hinta on miten sen haluaa laskea,hyvä koivukapi taitaa ostosena olla n. 50e kiintokuutio.
Traktorit ja klapikoneet myös maksaa aika paljon,vaikka kimpassakin.
Öljystä en tiedä,mutta sähköllä lämpiää taloni 550m3,n.1300e vuosi.
Klapeja teen itsekki takkatarpeiksi moottorisahalla ja kirveellä hyötyliikuntana. - .........
20+8 kirjoitti:
puun hinta on miten sen haluaa laskea,hyvä koivukapi taitaa ostosena olla n. 50e kiintokuutio.
Traktorit ja klapikoneet myös maksaa aika paljon,vaikka kimpassakin.
Öljystä en tiedä,mutta sähköllä lämpiää taloni 550m3,n.1300e vuosi.
Klapeja teen itsekki takkatarpeiksi moottorisahalla ja kirveellä hyötyliikuntana.on varsin edullista sähköä. Jos olettaa talosi olevan hyvin eristetty(tehontarve 20 W/kuutio), niin sähköä menee noin 22000 kWh/v lämmitykseen, siis saat sähkön siirtoineen hintaan 6 c/kWh. Minulle maksaa nyt noin 9 c/kWh.
- 20+8
......... kirjoitti:
on varsin edullista sähköä. Jos olettaa talosi olevan hyvin eristetty(tehontarve 20 W/kuutio), niin sähköä menee noin 22000 kWh/v lämmitykseen, siis saat sähkön siirtoineen hintaan 6 c/kWh. Minulle maksaa nyt noin 9 c/kWh.
taloni kokonaiskulutus vähän alle 22000kwh vuodessa siis kaikki sähkö.
Kesällä kulutus n.900-1000kwh kuukaudessa,arvioni lämmön ja veden
tuottamiseen n.13000kwh vuodessa.Sähkön hinta melko tarkkaan 10c/kwh.
Nämä toteutuneita kulutuksia yli neljältä vuodelta.Etämittari, joten kulutuksen
seuraaminen reaaliaikaista ja taulukkomuodossa vielä sähköntuottajan sivuilla. - .......
20+8 kirjoitti:
taloni kokonaiskulutus vähän alle 22000kwh vuodessa siis kaikki sähkö.
Kesällä kulutus n.900-1000kwh kuukaudessa,arvioni lämmön ja veden
tuottamiseen n.13000kwh vuodessa.Sähkön hinta melko tarkkaan 10c/kwh.
Nämä toteutuneita kulutuksia yli neljältä vuodelta.Etämittari, joten kulutuksen
seuraaminen reaaliaikaista ja taulukkomuodossa vielä sähköntuottajan sivuilla.En tuota arviotani lämmityssähkön määrästä(22000 kWh/v) ihan hatusta vetänyt. Aika hyvä tapa tehdä arvio koko vuoden lämmöntarpeesta on kertoa tarvittava huipputeho(siis kovan pakkasen) 2000 tunilla, aika lähelle silloin päästään vuotuista lämmitystarvetta.
Tuossa lähellä on uusi ehkä 120 neliöinen kastellitalo, siellä Lämmitysähköön menee noin 1000 euroa/v. Yllättävän paljon lämmitystarpeeseen vaikutavat myös erilaiset elektroniset laiteet eli niiden hukkalämpö.Eli ei se ole lainkaan niin helppoa eritellä lämmitysähköä muusta sähkökäytöstä. Jos polttaa pinokuution puita takassa, se tekee noin 1200 kWh. Puiden polttaminen paukkupakkasilla varaavassa takassa todella kannattaa sähkölämmittesessä talossa ja sen antama lämpö on todella mielyttävää. Samalla lähtevät ilmat pölyt korsteenin kautta ulos.
Minulla, kun on kahden hengen talous, niin sähköä menee vuodessa noin 3100 kWh. Sähköllä pelaa valaistus, yksi jäkaappi, yksi pakastearkku, televisio, tietokone, pyykinpesukone ja lämmityspuolella kaksi pumppua ja kattilan puhallin. - löytyy täältä
20+8 kirjoitti:
puun hinta on miten sen haluaa laskea,hyvä koivukapi taitaa ostosena olla n. 50e kiintokuutio.
Traktorit ja klapikoneet myös maksaa aika paljon,vaikka kimpassakin.
Öljystä en tiedä,mutta sähköllä lämpiää taloni 550m3,n.1300e vuosi.
Klapeja teen itsekki takkatarpeiksi moottorisahalla ja kirveellä hyötyliikuntana. - realistimie
Kenties Veda kirjoitti:
Viimeksi tekemälleni ladolle tuli hintaa 8 euroa (saranat) sahabensat. Männystä kuorimalla saa kauniin ja tuulettuvan hirsiladon puille. Kattopellit tuli ylijäämäpaloista, mutta siitä tuo 300e varaus. Harkot tai kivet kulmiin. Mikäli routa vääntää niin tunkilla voi oikaista. Ikkunaa tai sähköä ei tällainen kaipaa.
Ootko jo löytäny tästä ketjusta totuuden?
900 euroa tulee sinun lämmitys maksamaan vuodessa sähkökattilalla. Satoja euroja siitä voi säästää jollain muulla systeemillä. Kunhan et kaapeleihin ja pattereihin haksahda. Grynderit kyllä huutaa niidenkin puolesta.
Joko on puukattila-systeemin hinta selvillä? - Kenties Veda
realistimie kirjoitti:
Ootko jo löytäny tästä ketjusta totuuden?
900 euroa tulee sinun lämmitys maksamaan vuodessa sähkökattilalla. Satoja euroja siitä voi säästää jollain muulla systeemillä. Kunhan et kaapeleihin ja pattereihin haksahda. Grynderit kyllä huutaa niidenkin puolesta.
Joko on puukattila-systeemin hinta selvillä?900 euroa on alakattiin siinä mielessä, että käyttöveden lämmityksellä on iso osuus lapsiperheessä, vaikka itse lämmitys tuolla hoituisikin suht. vaatimattomassa lämpötilassa.
Hintaa systeemille ei ole tarkasti, kun ei ole tarjouksiakaan kysyttynä. Viitteitähän on nähtävillä tässä ketjussa. Ja totuudesta, se löytyy Isosta Kirjasta. - halkovaja
Juwer kirjoitti:
20 litran öljypönikät valaa täyteen betonika ja upottaa niihin teräslevyitä tehdyt kiinnikkeet. Upotetaan kuivuneet pöntöt maahan pinta 10 -15 senttiä maasta koholle, isketään nurkkatolöpiksi 4 x4 tuuman lankut, ne siis pultataan niihin kiinnikkeisiin kiinni, nurkkien väleihin kanssa muutama betonipönikkä, sitten vain ristilaudoituksella, (32 mm) tuetaan tolpat, lyödään kattovasat, ja kakkosnelosista tehdään simppelit kattotuolit,. voi ne ostaakin, jos ei itse osaa, sitten BETONIverkoista eteläseinä, harva laudoitus pohjoisseinään ja päätyihin, ei tarvi sähköjä, kattoon tietyswti pellit, purkupellitkin vanhasta rakennuksesta käy, ja hoplaa, siinä meillä on erittäin halpa kalapiensäilytys- jA kuivauslato.
Ihan konstalematon rakennus lapissa kattelin niitä mikä on tärkeintä ilma vaihtuu tästä elämästä on vaan tehty niin vaikiaa että yksinkertaisia asioita ei enää ymmärretä Ps meennään joku aika etiäpäin joku ehdottaa halkovaan lämmityksen.
- 18+7
halpa on kirjoitti:
300 eurolla saa pellit ja ruuvit noin 15 neliön alalle. Taitaa siitä jotain muitakin kuluja olla?
-betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-runkotolpat
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-nauloja
-kulmarautoja
-ruuveja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
rappuun kyllästettyä
Tommoisille pitäis kans keksii joku hinta.http://www.metsalehti.fi/fi-FI/lukijoidenkuvat/galleria/?id=ffcccb99-a4e5-4b69-a930-c2d5e56572ec#
tuossa on mallia halkokuurille jonne voi tehdä puut suoraan sisälle kun katto on siirrettävissä pois kuljettimen tieltä. Rakennuksesta puuttuu
betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-kulmarautoja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
-rappuun kyllästettyä
silti toimiva ratkaisu... - ja edullinenkin
18+7 kirjoitti:
http://www.metsalehti.fi/fi-FI/lukijoidenkuvat/galleria/?id=ffcccb99-a4e5-4b69-a930-c2d5e56572ec#
tuossa on mallia halkokuurille jonne voi tehdä puut suoraan sisälle kun katto on siirrettävissä pois kuljettimen tieltä. Rakennuksesta puuttuu
betoni
-harkot
-laasti
-raudat
-routa eristeet
-salaoja
-alalankku kyllästettynä
-ulkovuoraus
-ikkuna
-ovi
-nurkkalaudat ja ikkuna listat
-maalia
-kulmarautoja
-kattotuolit
-aluskate
-niittejä
-räystään alle laudat
-rännit ja kourut
-peltilistat katolle
-ryhmäkeskus
-pistorasioita
-johtoja
-valaisimet ja liiketunnistimet
-katkaisijat
-rappuun kyllästettyä
silti toimiva ratkaisu...Tuommoiset pitäis laittaa kaikkien uusien talojen pihalle. Jos se jo rakennuslupavaiheessa lisättäisiin kaikille hakijoille ihan viran puolesta kunnissa. Ja valvottaisiin myös että kaikki sen myös tekevät!
- 3+20
ja edullinenkin kirjoitti:
Tuommoiset pitäis laittaa kaikkien uusien talojen pihalle. Jos se jo rakennuslupavaiheessa lisättäisiin kaikille hakijoille ihan viran puolesta kunnissa. Ja valvottaisiin myös että kaikki sen myös tekevät!
Tokihan takapihalle tuollanen mahtuu. Yleensäkin tonttia pitää olla sen verran että on missä kulmassa pihaa tahansa niin ei tarttee sisälle lähteä jos kusettaa.
- Aaamukusella
3+20 kirjoitti:
Tokihan takapihalle tuollanen mahtuu. Yleensäkin tonttia pitää olla sen verran että on missä kulmassa pihaa tahansa niin ei tarttee sisälle lähteä jos kusettaa.
niin ettei naapuri näe eli tommonen hehtaarin tontti on minimi.
- Näin meillä suunnite
Puulla kannattaa varata kunnon tilat ja lepotuli lämmittäjälle ja tuo pikkupullo halkopinoon niin pääset alkuun ja sitten kun kyllästyt niin mieti seuraavaa. Vesikierrätteisen pellettitakan saat n 4.000 euron hintaan ja n 300 litraa varaajan alle 2000 euroa ja siinä tärkeimmät.
Kannat sitten pelletin jostakin nurkasta tai pihalta takan säiliöön ja termostaatti hoitaa ohjauksen. Yhdellä tankkauksella pääset pari, ehkä kolmekin päivää kerralla. Sanovat vielä ostohalkoon verrattuna pelletti tulee halvemmaksi, eli noin 5 centtiä KWh. Näin minulle opetettiin ja kysy lisää vaikka www.takkatohtori.fi - on puulämmitys
Itselläni noin 7 vuoden kokemus puulämmityksestä. Entisessä torpassa oli sähkölämmitys ja jotenkin olin itsekin silloin perinteinen sähkölämmittäjä. Eli kaapelit lattiassa lämmitti talon ja sähkömittari lauloi Hoosiannaa koko talven. Kesäksi sekin laulu sitten hiljeni. Siksipä tein polttopuita leivinuunia varten, jotta mittarin saisi edes hetkeksi rauhoittumaan. puita kului vuodessa noin 5 pinokuutioita. En sitten tiedä paljonko se vaikutti sähkönkulutukseen tai rahanmenoon. Mukavaahan se oli kuitenkin nauttia leivinuunin lämmöstä ja puunroskien siivoamisesta. Talossa oli 115 asuinneliötä ja sähköä kului noin 19000 Kw vuodessa. Väkeä oli neljä henkilöä. Aikansa kutakin.
Vaihdettiin tilojen tarpeen vuoksi isompaan taloon. 300 neliötä lämpimänä, huonekorkeus alakerrassa 3 m ja yläkerrassa 2,5 m. Eli kuutiota ihan kivasti lämmitettäväksi. Mutta onneksi talossa on puukeskuslämmitys. Edelleen SAAN tehdä niitä puita ja polttaa niitä. Sähköä kuluu 8000 Kw vuodessa ja puita poltan kattilassa 25-30 pinokuutiota vuodessa riippuen pakkasista. Pannuhuone eri rakennuksessa ja siinä yhteydessä puuvarasto. Mielestäni hyvä systeemi.
Puut teen ostetusta rangasta moottorisahan ja pienen pilkekoneen kanssa. Hyvää puuhaa keväällä. Maaliskuun auringonpaisteessa aloittelen. Teen silloin kun huvittaa ja lopetan heti jos alkaa tympimään. Toukokuussa ne on sitten olleet joka vuosi pinossa. Vielä ei aianakaan tunnu siltä että työllistäisi liikaa.Teen toki normaali työtunnit vieraan palveluksessa.
Saattaisin toki saada aikani kulumaan maa- tai sähkölämmönkin kanssa. Mutta nautin kyllä tuosta hyöty työn tuomasta kuntoilusta ja ulkoilmasta.- Kenties Veda
Paljonko maksat vuoden rangoista? Kulutuslukemasi vaikuttaa rohkaisevalta. Hyvä että olet systeemiin tyytyväinen.
- on puulämmitys
Kenties Veda kirjoitti:
Paljonko maksat vuoden rangoista? Kulutuslukemasi vaikuttaa rohkaisevalta. Hyvä että olet systeemiin tyytyväinen.
Rankaahan on monen hintaista tarjolla. Riippuu siitä, että ostaako harvennuspuuta yksityisiltä hommaten itse kuljetuksen vai yhtiöiltä kotiin tuotuna. Munulla ei ole metsää, enkä ehtisi puitani sieltä hommaamaankaan. Eräänä vuonna kaverin apuna olin metsätöissä puupalkalla, eli lupasi harvennuspuut itselleni. Ne oli työläitä puita ennenkuin olivat pinossa. Olen ostanut kaikki puuni kotiin tuotuna. Joskus sekapuuta ja pari viime vuotta vain koivua. Saa tehä niitä milloin haluaa ja itelle parriiten sopii.
Koivusta on helppo tehdä, tuovat pihaan 3 metristä. Teen 0,5 metrisiksi. Hintaa tulee vähän alle 30 euroa pinokuutio, eli maksan lämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä noin 900 euroa. En laske palkkaa itselleni. Enhän sitä saa juoksulenkiltäkään. Mielestäni tuo 900 euroa rahana vuodessa noista asioista ei ole paljon.
Tiedän edellisen omistajan sähkönkulutuksen. Hän ei halunnut poltta puita vaan käytti varaajan vastuksia. Heillä kokonaiskultus oli 44 000 Kwh/vuosi. Meillä kaksinkertainen määrä asukkeja. Eli kulutus olisi vielä isompi. Tuollakin kulutuksella koko sähkä vuodessa maksaisi noin 4000 euroa. Nyt käyttösähkö noin 800 ja puut 900. Lapsiperheen arjessa kohtuullisen säästön saa hyötytyöllä aikaan. Ja oppivatåahan lapsetlkin puuntelkoon. Innokkana ovat mukana kantamassa ja pinoamassa. - ei edes euroa
Kenties Veda kirjoitti:
Paljonko maksat vuoden rangoista? Kulutuslukemasi vaikuttaa rohkaisevalta. Hyvä että olet systeemiin tyytyväinen.
Sinun systeemi ei kestä yhtään maksullista palvelua eikä euroakaan rangoista. Muuten tulee SUPERkallis lämpö. Kalliimpi kuin suorasähkö.
- puu ilo
Kenties Veda kirjoitti:
Paljonko maksat vuoden rangoista? Kulutuslukemasi vaikuttaa rohkaisevalta. Hyvä että olet systeemiin tyytyväinen.
minä ostan kaupungilta puut 14e KIINTOkuutio tienvieressä 3metrisinä nytkin ostin 19 kiintoo sain myös kaupanpäälle 5kiintoo isoja kuusipöllejä kun kukaan ei voinut tehdä niille mitään halkaisija 80-110 cm kyllä menee mun koneella että naukuu
- Ei aivan pyromaani
Kannattaa nyt ehkä miettiä kuitenkin hetkonen vielä.
Tätä ketjua kun lueskelee, niin niin menevät tehot ja tarpeet sekaisin kirjoittajilla. Osaa vertaa nykytaloja 60- luvun taloihin jne.
Nykyisten normien mukaan tehty talo vie n. 60kWh/m2 lämmitykseen. Jos talosi koko on esim. 150m2, niin lämmitykseen tulee menemään n. 900€ vuodessa. Jos lämmitysjärjestelmään tehty investointi on 9000€, niin nollan prosentin korolla teet puita ilmaiseksi ensimmäiset 10 vuotta ennen kuin alat säästämään. Jos lasketaan esim. 5% korolla, niin säästöä syntyykin enään 450€ vuodessa, jolloin tulet tekemään puita hyötyliikunnan nimissä, mutta mitään taloudellista hyötyä et tuosta saa. Maailma voi kyllä pelastua.
Itse olin puulämmittämistä ajatellut, mutta jotain taloudellista hyötyä tuosta olisin halunnut. Jos talosi on huomattavan iso esim. 300m2 ja autotalli päälle, niin tilanne saattaa muuttua.
Todettakoon nyt vielä työn vieroksumisesta kirjoittajille se, että kahdella mökilläni teen vuosittain 15 motin edesta puita, joten aivan tuttua hommaa tuo puiden teko on.- ja raktori
Jossain jättikohteessa puulämmitys voisi tosiaan olla järkevä. Yli 300 m2 ja uima-allas ja verstaat..
Ja raktori ja klapikoneet ja lyhyt kuljetusmatka. Sit semmoinen kalusto et kertakäynti päivässä pannuhuoneelle riittää.
Siis rahallisesti vois olla järkevää.
Tommoiseen 150 neliön normitaloon ei mitään järkee. - Kenties Veda
Lapsiperheen käyttöveden lämmitys vielä päälle laskuihisi. Se tekee melko paljon eikä siihen eristeet vaikuta. Ja se on huomioitava, että me ei ainakaan nyt sähkölämmityksellä pidetä mitenkään erityisen mukavaa lämpöä yllä huoneissa, sen verran ollaan nuukia. Puulämmityksellä vois säätää just sen minkä haluaa riippumatta siitä, onko pakkasta reilusti vai ei. Nyt meillä takka kuumentaa olkkarin ja keittiön ja huoneissa on lattiat kylmät. Mutta eipä mene niin paljon lämmityssähköä.
Puulämmitys toisi varmasti mielenrauhaa pihille ja muutenkin tykkään puu-puuhastelusta. Eikä tarvitsisi käydä pikaisella suihkulla kylmässä kylppärissä.
- Koivuklapi
Kattilan hinta 4000e. Kuulostaa todella kalliilta. Hyvän kattilan saa paljon halvemmalla,kun viitsii kilpailuttaa. Itselläni Arimax 240. Varaaja 1800 L. Talon koko 149m2
Pannuhuoneessa ei tarvi käydä sytyttämisen jälkeen, paitsi jos on todella kovat pakkaset niin yksi pesällinen ei tahdo riittää. Meillä pannuhuone erillisessä rakennuksessa 5metrin päässä, josta kanaaliputki taloon sisälle. Meillä järjestelmä toimii ainakin hienosti, enkä vaihtas mihinkään muuhun.- riidelläänkö?
Sulla on mieleinen systeemi ja minä taas en missään tapauksessa rakentaisi tuollaista enkä ostaisi tuollaista taloa. Tai jos ostaisin niin ekana purettais kattila veke.
Siis oikeesti sä käyt joka päivä siellä lämpöhuoneessa vaan lämmityksen takia?!
Nää on NIIN makuasioita. - 2+6
Miksi otit Arimax 240 kattilan kun samalla hintaa tai jopa halvemmalla oisit saanut myös hyvänkin kattilan jossa palaa kolmannksen vähemmän puuta saman lämpömäärän tuottoon?
Onneksi tän vuoden jälkeen ei tuotakaan kattilaa enää saa uutena myydä meillä jos asiasta jotain posiitivistä hakee.
Sinänsä Ariter, alkaa pikkuhiljaa olla konkurssikypsä yritys muutenkin
http://www.finder.fi/Lämmitysjärjestelmiä ja -laitteita /Ariterm Oy /SAARIJÄRVI/taloustiedot/180073 - ja hyvin pelaa
2+6 kirjoitti:
Miksi otit Arimax 240 kattilan kun samalla hintaa tai jopa halvemmalla oisit saanut myös hyvänkin kattilan jossa palaa kolmannksen vähemmän puuta saman lämpömäärän tuottoon?
Onneksi tän vuoden jälkeen ei tuotakaan kattilaa enää saa uutena myydä meillä jos asiasta jotain posiitivistä hakee.
Sinänsä Ariter, alkaa pikkuhiljaa olla konkurssikypsä yritys muutenkin
http://www.finder.fi/Lämmitysjärjestelmiä ja -laitteita /Ariterm Oy /SAARIJÄRVI/taloustiedot/180073Se on suomen paras kattila. Iskä sano niin. Ja se tietää koska sillä on aina ollu semmonen. Ja setällä kans.
Kaikki uutuudet on surkeita. - ..........
Pannuhuoneessa ei tarvi käydä sytyttämisen jälkeen, paitsi jos on todella kovat pakkaset niin yksi pesällinen ei tahdo riittää. Meillä pannuhuone erillisessä rakennuksessa 5metrin päässä, josta kanaaliputki taloon sisälle. Meillä järjestelmä toimii ainakin hienosti, enkä vaihtas mihinkään muuhun
Jos tosiaan täyteen pesän pistää, niin yläpalokattilan hyötysuhde on haarukassa 50-55%. Jos yläpaokttilalla haluaa taloudellisesti polttaa, niin korkeintaan 2/3 pesällinen, niin saa edes kohtuullisen hyötysuhteen, joka voi ola jopa 65%.
Käänteispalolla tuo hyötysuhde on 80% ylöspäin eikä ole tarkka puun määrälle pesässä. Vaikka käänteispalo on huomattavasti kallimpi, se hyvinkin tienaa käyttöiässä pelkällä puunsäästöllä. Ja kyllä siinä lämmitystyön määrässäkin on eroa, sen verran on tullut yläpalokattilan kanssa pelailtua. - myös Amax 240K
"Itselläni Arimax 240. Varaaja 1800 L. Talon koko 149m2
Pannuhuoneessa ei tarvi käydä sytyttämisen jälkeen, paitsi jos on todella kovat pakkaset niin yksi pesällinen ei tahdo riittää. Meillä pannuhuone erillisessä rakennuksessa 5metrin päässä, josta kanaaliputki taloon sisälle"
Arimax mies puhuu palturia, kyllä se varmaan noin menee alle 5 asteen pakkasella mutta kun on 20-25 astetta niin kyllä arimaxmies hilppaa pannuhuoneen väliä useasti täyttämässä pesää. Mutta et kertonut monta sytytystä vuorokaudessa? Minä tiedän että 2 sytytystä kovemmilla pakkasilla.Täällä se näkyy olevan jokaisella se ainut oikea lämmitysjärjestelmä!. - Metsämökin tonttu
myös Amax 240K kirjoitti:
"Itselläni Arimax 240. Varaaja 1800 L. Talon koko 149m2
Pannuhuoneessa ei tarvi käydä sytyttämisen jälkeen, paitsi jos on todella kovat pakkaset niin yksi pesällinen ei tahdo riittää. Meillä pannuhuone erillisessä rakennuksessa 5metrin päässä, josta kanaaliputki taloon sisälle"
Arimax mies puhuu palturia, kyllä se varmaan noin menee alle 5 asteen pakkasella mutta kun on 20-25 astetta niin kyllä arimaxmies hilppaa pannuhuoneen väliä useasti täyttämässä pesää. Mutta et kertonut monta sytytystä vuorokaudessa? Minä tiedän että 2 sytytystä kovemmilla pakkasilla.Täällä se näkyy olevan jokaisella se ainut oikea lämmitysjärjestelmä!.Arimax 240 ja 2000litraa varaaja lämmitettävää alaa noin220neliöä. josta autotallin osuus on 80neliöä Puuta nenee noin25-30mottia vuojessa Puut kyllä otan omasta metsästä Minusta se on kyllä aika halpaa.siihen kun lisää vielä että ostin traktorin 9500e japilkekoneen ja vielä metsäkärrynkuormaimineen,elinoin 20000tuhattaekeä. Suosittelen!!!!!!!!!!!!!
- melkein heti
Metsämökin tonttu kirjoitti:
Arimax 240 ja 2000litraa varaaja lämmitettävää alaa noin220neliöä. josta autotallin osuus on 80neliöä Puuta nenee noin25-30mottia vuojessa Puut kyllä otan omasta metsästä Minusta se on kyllä aika halpaa.siihen kun lisää vielä että ostin traktorin 9500e japilkekoneen ja vielä metsäkärrynkuormaimineen,elinoin 20000tuhattaekeä. Suosittelen!!!!!!!!!!!!!
No sullahan se on melko halpaa lämpöö. Piakkoin alkaa tienaamaan.
- 5+2
Metsämökin tonttu kirjoitti:
Arimax 240 ja 2000litraa varaaja lämmitettävää alaa noin220neliöä. josta autotallin osuus on 80neliöä Puuta nenee noin25-30mottia vuojessa Puut kyllä otan omasta metsästä Minusta se on kyllä aika halpaa.siihen kun lisää vielä että ostin traktorin 9500e japilkekoneen ja vielä metsäkärrynkuormaimineen,elinoin 20000tuhattaekeä. Suosittelen!!!!!!!!!!!!!
Arimaxiin menee kerralla noin 50 pinolitraa = 1 motti = 20 kertaa 10 mottia 200 kertaa ja 30 mottia sitten 600 kertaa. Kun keväästä syksyyn tarttee lämmintä käyttövettä tehdä kerta tai kaks viikkoon (26 viikkoa = noin 50 kertaa) niin 180 päivän aikana sitten 550 kertaa = 3 uunillista päivään ku 30 pinomottia puuta polttaa...
- Kenties Veda
tulikiven vesikiertotakalla voisi lämmittää varaajaa myöskin. Mietinnässä oli mutta, mutta... Kyllä sillekin hintaa tulisi klapishow tulisi olkkariin lämpimillä keleillä ei paljoa tee mieli takkaa hehkuttaa.
Edelleen sillä kannalla että lämmityskattila ja varaaja on käypä vaihtoehto.- so not
Oikias olet, veda ja varaaja on varmasti käypä vaihtoehto. Se on sinun valinta ja varmaan toimii.
Sinulla vaan on vähän ajatukset sekaisin kun olet ton systeemin valinnut ja toisekseen puhut edullisimmasta ratkaisusta ja valinnan vaikeudesta.
Veda ja varaaja ei ole edullisin ratkaisu 150 neliön mökin lämmitykseen. Jos haluat muuttaa sen edullisimmaksi niin sinun täytyy vähän tuunata sitä laskukaavaa haluamaasi suuntaan. Vaikkapa sillä lapsiperheen suurella vedenkulutuksella. Tai laita poreamme että saa sitä vettä kulumaan kunnolla. Jossainhan se kulkee se lämpimän veden kuutioiden raja, millä vedasta saa edullisimman.
Nykytalon energian tarpeella ei tosiaankaan kannata hoitaa lämmitystä olkkarista käsin vesitakalla. Tai no, kyllä joku senkin saa varmaan jollain kaavalla järkevimmäksi?
- G
Toteuta ihmeessä suunnitelmasi. Saatat olla niitä aniharvoja fiksuja jotka on lämpimässä pakkasella jos jotain isompia sähkökatkoksia tulee vastaisuudessa kun ilmastonmuutokset vaihtelevine ääriolosuhteineen saattaa niitä aiheuttaa ja muutenkin sähkön kulutus ja koko yhteiskunnan täydellinen riippuvuus siitä on äärimmäistä. Jos saisin itse suunnitella taloa niin hommaisin sinne takan, puusaunan ja yhden puuhellan normaalin kaveriksi. Kaikista kolmesta edelisestä tulee lämpöä taloon ja ei ole täysin riippuvainen sähköstä ja pärjää ruuanlaitonkin kanssa jos jotain pidempiä sähkökatkoja tulee.
- talteenottoa:
Ja energiaa säästyy:
http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelupalsta/posts/list/0/24708.htm#251483 - 45+45
Teitpä minkälaisen puulämmityksen tahansa, niin ota hyvälaatuinen käänteipalokattila.
Polttaa puuta tehokkaast, puun kulutus pientä ,vain 30 % yläpalokatilan kulutuksesta, hyötysuhde peräti 90% joten ei palöjon tuhkaakan jää. ota tällainen:
http://www.rica.fi/index.php?article_id=688
40 kilowattinen maksaa 4,5 tonnia, mutta on todella hintansa väärti.- 45+45
On myös helppohoitoinen, alkutulen jälkeen kun lataa uunin täyteen, niin ei tarvi vahtia, vaan savukaasuimuri sammuu ja tuli sammuu, kun varaaja on ladattu, ja itse voi tehdä ihan muita asioita, todellista klapilämmityksen helppoutta tuolla kattilalla, enpä olisi uskonut aiemmin itsekään, kuinka helppoa voi klapilämmitys olla tuolla kattilatyypillä
- 0,50 cm polttopuu
45+45 kirjoitti:
On myös helppohoitoinen, alkutulen jälkeen kun lataa uunin täyteen, niin ei tarvi vahtia, vaan savukaasuimuri sammuu ja tuli sammuu, kun varaaja on ladattu, ja itse voi tehdä ihan muita asioita, todellista klapilämmityksen helppoutta tuolla kattilalla, enpä olisi uskonut aiemmin itsekään, kuinka helppoa voi klapilämmitys olla tuolla kattilatyypillä
mikä on KLAPI ? Käykö ne polttopuun tilalle esm. Arimaxsiin ja onko ne halavempia kuin polttopuut.
- 6+14
http://kotly.com/index.php?cPath=169_208
kalliiksi tulee kirjoittaa Rica tuohon Atmoksen kattilan kupeeseen, hinta tuplaantuu samantien... - hkjlAHSLKhÖJDL
6+14 kirjoitti:
http://kotly.com/index.php?cPath=169_208
kalliiksi tulee kirjoittaa Rica tuohon Atmoksen kattilan kupeeseen, hinta tuplaantuu samantien...Tuohan on ohjehinta. Mä sain ainakin oman kattilani paljon halvemmalla. Putki ja lämpö puolen tarvikkeissa on pirusti ilmaa josta jotkut hullut maksaa aina liikaa. Jos sopivaa hintaa ei löydy niin sitten vaan seuraavaan kauppaan. Rican omilta sivuiltakin voi kokeilla tarjousta netin kautta.
- haki6669
Edellisessä talossani 185m2 lämmitys varaavalla sähköllä. Kulutus oli n. 22 000 kWh n. 4 m2 halkoja varaavassa takassa. Sauna oli sähkölämmitteinen.
Nykyisessä talossani (185 m2) minulla on Ecopuu 40 1800 l varaaja. Sähkönkultus on n. 5000 kWh. Varaajan lämmittäminen kestää iltaisin n. 3 tuntia 20 C-pakkasella. Perustamiskustannukset olivat (sain ostettua kaikki työpaikkani kautta): Kattila Ecopuu 40 n. 2400 €, varaaja 1800 l Jäspi ovaali n. 1800 €, lisäksi työt ja putket, siirtopumput yms. n. 2000 €, eli yhteensä:n. 6200 €. Minä joudun käymään pannuhuoneessa kahdesti, sytyttämässä ja lisäämässä puita n. 1.5 tunnin kuluttua. Kattila sammuu itsestään n. 3:n tunnin kuluttua. Perheenjäseniä on 6, joista 3 on teini-ikäisiä tyttöjä. Sauna on myös puulämmitteinen. Puhdistan kattilan talvella n. viikon välein kesällä n. kuukauden välein. Aikaa kuluu 15-30 minuuttia. Pannuhuone voi olla missä tahansa, mutta seinät pitää olla muurattuja. Itselläni pannuhuoneessa on kaikki muukin LV-tekniikka. Kesällä tarvitsee lämmittä joka viides päivä.- Kenties Veda
Kiitos hintatiedoista ja kokemuksesta. Tällä hetkellä pakkasta riittää ja patterit laulaa. Puukattila se olla pitää.
- Putkimies2
...tekisin näin:
- varaaja 2-3 m3. Varaajan vastaisuuden varalta myös ylimääräinen kierukka esim aurinkopaneeleita varten. Pieni kustannus tässä vaiheessa mutta antaa isot mahdollisuudet.
- sijoitus jos mahdollista samaan taloon. Silloin sitä hoitaa pienemmällä vaivalla. Palo-osastoinnin tuo vaatii joka tapauksessa.
- kustannuksista kannattaa pyytää ihan tarjoukset. Ensin on päätettävä minkälainen on laitekokoonpano.
- joissain kattiloissa saattaa olla myös itsestään sulkevat pellit. Tärkeää on myös oikeanmallinen latauspumppu joka sallii a) kattilan nopeasti saavuttaa hyvä käyttölämpötila ja b) estää varaajaan siirretyn lämmön karkaamisen takaisin kattilaan.
Huomioisin myös mahdollisuuden liittää kattilaan esim pellettipolttimen jos eteen tulee tilanne ettei halua/pysty enää puilla jatkamaan. Käytännössä kattila pitää valita tätä silmälläpitäen ja tilankäyttö suunnitella siten että polttimelle on tilaa. Myös mahdollinen pa-varasto pitää ottaa huomioon.
Puulogistiikka kannattaa myös miettiä. Kun kerta uudisrakennuksesta on kyse on mahdllisuus tehdä asiat oikein :) Kylmää klapia ei kannata polttaa, siksi jonkunlainen lämmin välivarasto on tarpeen. Millä puut kulkee? Käsin kantamalla, traktorilla vai jollain välimuodolla?- oli pakko
Kummassa ne klapit kannattaa lämmittää, yön yli sisällä vai takan pesässä pari tuntia ennen poolttoa?
Entä paljonko enemmän lämpöä saa tonnista sisätoloissa lämmitetyä halkoa verrattuna ulkokylmiin? - .........
oli pakko kirjoitti:
Kummassa ne klapit kannattaa lämmittää, yön yli sisällä vai takan pesässä pari tuntia ennen poolttoa?
Entä paljonko enemmän lämpöä saa tonnista sisätoloissa lämmitetyä halkoa verrattuna ulkokylmiin?Niissä ulkokylmissä puissa on se ominasuus, että lämpimään tilaan tuotaesa se vetävät pintaansa kosteutta. Kosteus vähitellen poistuu, kun puut lämpiävät. Siksi kannttaa kyllä ne puut raijata lämpimään pari kolme vuorokautta ennen polttoa.
- puutavaanpesään
......... kirjoitti:
Niissä ulkokylmissä puissa on se ominasuus, että lämpimään tilaan tuotaesa se vetävät pintaansa kosteutta. Kosteus vähitellen poistuu, kun puut lämpiävät. Siksi kannttaa kyllä ne puut raijata lämpimään pari kolme vuorokautta ennen polttoa.
Tuolla on Atmoksia ainakin myynnissä. Ja muitakin puukattiloita. http://www.hemeltron.fi/fi/component/virtuemart/?page=shop.browse&category_id=21
- Kenties Veda
Ajattelin aluksi että pannuhuone kellariin, mutta kyllä se taitaakin tulla yhteen tasoon koko rakennus ja pannuhuoneeseen kulku sisäkautta. Ehdottomasti uudiskohteeseen kannattaa laittaa järkevästi se puun välivarastointi. Pannuhuoneesta mielummin reilun kokoinen kuin nafti, antaa pelivaraa muullekin tekniikalle tarvittaessa.
- ........
Kenties Veda kirjoitti:
Ajattelin aluksi että pannuhuone kellariin, mutta kyllä se taitaakin tulla yhteen tasoon koko rakennus ja pannuhuoneeseen kulku sisäkautta. Ehdottomasti uudiskohteeseen kannattaa laittaa järkevästi se puun välivarastointi. Pannuhuoneesta mielummin reilun kokoinen kuin nafti, antaa pelivaraa muullekin tekniikalle tarvittaessa.
Pannuhuoneeseen pitää periaatteessa sopia ainoastaan kattila, kalvopaisuntastia ja latauspumput. Tärkeää on, että pannun ympärillä on tilaa, jotta tuhkat saa pois ja helppo nuohota. Varaajan voi kyllä sijoittaa myös lähelle johonkin muuhun tilaan, muuta kuin läpiviennit putkille pannuhuoneen seinään. Tärkeää on, että tilassa, jossa varaajat ovat, on lattiakaivo.
Kellaritilaa taas puoltaa se, että polttopuiden sisääntuonti on helppoa, itsekin heittelen aina kuukauden polttopuusatsin(siis kestää kuukauden pakkaskaudellakin) ikkunan kautta ja tila on niin suuri, että ei tarvitse edes pinota, siis jää yksi työvaihe pois, alaspäin on siis helppo heitellä.
Myös piipulle tulee lisää pituutta kellaritilasta, mikä ei ole pahitteeksi alapalotyyppisillä kattiloilla. - DKNYr
........ kirjoitti:
Pannuhuoneeseen pitää periaatteessa sopia ainoastaan kattila, kalvopaisuntastia ja latauspumput. Tärkeää on, että pannun ympärillä on tilaa, jotta tuhkat saa pois ja helppo nuohota. Varaajan voi kyllä sijoittaa myös lähelle johonkin muuhun tilaan, muuta kuin läpiviennit putkille pannuhuoneen seinään. Tärkeää on, että tilassa, jossa varaajat ovat, on lattiakaivo.
Kellaritilaa taas puoltaa se, että polttopuiden sisääntuonti on helppoa, itsekin heittelen aina kuukauden polttopuusatsin(siis kestää kuukauden pakkaskaudellakin) ikkunan kautta ja tila on niin suuri, että ei tarvitse edes pinota, siis jää yksi työvaihe pois, alaspäin on siis helppo heitellä.
Myös piipulle tulee lisää pituutta kellaritilasta, mikä ei ole pahitteeksi alapalotyyppisillä kattiloilla.Itsellä kanssa kattilaremontti edssä, japannuhuoneeseen ei sovi kuin kattila, varaaja tulis noin 4 m pähän kattilasta, tuleeko tällä matkalla lämpöhäviöitä? tietysti putket tulee varmaankin suojata eristeellä?
- haki6669
Kenties Veda kirjoitti:
Ajattelin aluksi että pannuhuone kellariin, mutta kyllä se taitaakin tulla yhteen tasoon koko rakennus ja pannuhuoneeseen kulku sisäkautta. Ehdottomasti uudiskohteeseen kannattaa laittaa järkevästi se puun välivarastointi. Pannuhuoneesta mielummin reilun kokoinen kuin nafti, antaa pelivaraa muullekin tekniikalle tarvittaessa.
Järkevintä puunkuljetuksen kannalta on sijoittaa pannuhuoneen ovi ulkopuolelle. Puun kuljetuksesta syntyy aina myös hieman roskia.
Muista myös palomääräykset, jos laitat kulun sisäkautta: vähintään paloluokka 30. Jos pannu on yli 30 kW, niin paloluokka pitää olla 60. Paloluokan ovien hinnat ovat hyvin lähellä puuovien hintoja, mutta ne ovat rumia ja ne täytyy pystyä asentamaan suoraan muurattuun seinään. Ulkopuolella olevan oven paloluokka saa olla puolet paloluokasta. esim. 15.Silloin voit asentaa ulko-oveksi samannäköisen oven, kun talon muut ulko-oven.
Puu kannattaa aina tuoda vähintään vuorokautta ennen polttoa lämpimään tilaan. Kokemuksesta voin sanoa, että nihkeitä puita saa polttaa n. 30 % enemmän.
Pannuhuoneeseen kannattaa varata tila, johon pystyt varastoimaan n. 2:n vuorokauden polttevat puut. - 16+17
DKNYr kirjoitti:
Itsellä kanssa kattilaremontti edssä, japannuhuoneeseen ei sovi kuin kattila, varaaja tulis noin 4 m pähän kattilasta, tuleeko tällä matkalla lämpöhäviöitä? tietysti putket tulee varmaankin suojata eristeellä?
Lämpöhäviöitä tulee kuten patterissa konsanaan. Siinä huoneessa missä putket kulkevat tarvitaan muuta lämmitystehoa vähemmän.
Sinänsä patterista tulee eniten lämpöhäviöitä :) - .........
DKNYr kirjoitti:
Itsellä kanssa kattilaremontti edssä, japannuhuoneeseen ei sovi kuin kattila, varaaja tulis noin 4 m pähän kattilasta, tuleeko tällä matkalla lämpöhäviöitä? tietysti putket tulee varmaankin suojata eristeellä?
Itsellä kanssa kattilaremontti edssä, japannuhuoneeseen ei sovi kuin kattila, varaaja tulis noin 4 m pähän kattilasta, tuleeko tällä matkalla lämpöhäviöitä? tietysti putket tulee varmaankin suojata eristeellä?
Yleensä suositellaan mahdollisimman pientä etäsyyttä, mieluummin luokkaa 2 m. Mutta tuskin tuo 4 metriä paljon ongelmia aiheuttaa. Pääasia, että vetää putket suoraan, eikä linjassa turhia mutkia, jotka aiheuttavat virtausvastusta. Kaaviokuvia oikeanlaisesta kattilan liittämisestä varaajaan löytyy täältä netistäkin, ainakin Laddomaatin sivuilla noita kytkentäkuvia näyttää olevan. Omassa syteemissäni verkostosta palaava vesi menee suoraan kattilaan ja vasta sieltä varaajaan, kun laddomaatin termostaatti on auki(lämpötila yli 78 astetta). Kun kattilan puhallin on sammunut ja jäännöshiilos vielä lämmittää kattilaa, niin talo lämpiää tuolla jälkilämmöllä vielä pari tuntia, joten varraajan lämpöä ei vielä tarvita. - _Julle_
Kenties Veda kirjoitti:
Ajattelin aluksi että pannuhuone kellariin, mutta kyllä se taitaakin tulla yhteen tasoon koko rakennus ja pannuhuoneeseen kulku sisäkautta. Ehdottomasti uudiskohteeseen kannattaa laittaa järkevästi se puun välivarastointi. Pannuhuoneesta mielummin reilun kokoinen kuin nafti, antaa pelivaraa muullekin tekniikalle tarvittaessa.
On niin monenlaista tietäjää ja "oikeassa olijaa" täällä kirjoitellu, että ollut ihan mukava seurata tätä juupas-eipäs väittelyä. Toki muutamilta tullut ihan asiallistakin tietoa ja kokemuksia.
Meillä suunnilleen sama tilanne kuin teillä, että lapsiperheelle taloa suunnitellaan. Meillä myös ollaan suuntautumassa alapalokattilaan ja isohkoon varaajaan. Omistamme muutaman hehtaarin metsää, ja tuntuu mukavammalta polttaa puuta kattilassa kuin leivinuunissa ja nauttia lämpimistä lattioista. - ku ei toimi
_Julle_ kirjoitti:
On niin monenlaista tietäjää ja "oikeassa olijaa" täällä kirjoitellu, että ollut ihan mukava seurata tätä juupas-eipäs väittelyä. Toki muutamilta tullut ihan asiallistakin tietoa ja kokemuksia.
Meillä suunnilleen sama tilanne kuin teillä, että lapsiperheelle taloa suunnitellaan. Meillä myös ollaan suuntautumassa alapalokattilaan ja isohkoon varaajaan. Omistamme muutaman hehtaarin metsää, ja tuntuu mukavammalta polttaa puuta kattilassa kuin leivinuunissa ja nauttia lämpimistä lattioista.Uudessa lattialämmitys-talossa ei leivin uunia lämmitellä.
Laatan varaus, anturit, lämpöeristys, automatiikka, - _Julle_
ku ei toimi kirjoitti:
Uudessa lattialämmitys-talossa ei leivin uunia lämmitellä.
Laatan varaus, anturit, lämpöeristys, automatiikka,Varsinkin siinä tilassa, missä tulisija sijaitsee, niin lattia on väkisin kylmä.
- Anonyymi
Noniin. Herranvuosi 2022. Sähkö siirtoineen voi olla 25 centtiä kwh. Joko alan tekemään puukattilalle tilaa.
- Anonyymi
Halpaa on jos saat 25 sentillä, nyt kohta 60....
- Anonyymi
Niin se maailman mieli vaihtelee. 70-luvun energiakriisin jälkeen suora sähkölämmitys julistettiin jo kerran sinne alimpaan paikkaa . Nyt ollaan taas samassa tilanteessa. Viime vuonna vielä innokkaasti kehotettiin hävittämään kattilat ja hankkimaan puhtaita lämmönlähteitä. Onneksi en lähtenyt viherhörhöpeliin mukaan ja Jäspi pysyy pannuhuoneessa, samoin varaava takka ja puukiuas paikoillaan. Vähän se moottorisahan käytön alotus tuntuu eläkeläisestä vuosi vuodelta vastenmielisemmältä mutta kun alkuun pääsee ja ensimmäiset lihaskankeudet on ohitettu, niin hyvin se sujuu ja siihen jotenkin jopa innostuu. Lopputulos palkitsee. Voisihan ne klapit teettääkin mutta...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt4289347- 592446
- 441855
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että271659IS Viikonloppu 29.-30.6.2024
Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio891428- 1221349
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel3661240- 1411179
- 191139
Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen
Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin541042