Toivotaan, että Timo Soini ja perussuomalaiset toisivat maahamme snellmannilaista henkeä, joka on totaalisesti päässyt katoamaan porvareiden antautuessa suuren rahan kumartajiksi.
http://www.suomi-bulgaria-seura.fi/bulgarian_viesti/2001-2/2-01bulv4.html
Ote linkistä: Valkoliljojen maa kirjan johtoajatus on, että sivistyneistön tulee omistautua kansan palvelemiselle, olla sen ydin, äly ja omatunto. Samalla älymystöllä on suuri vastuu maansa kohtalosta ja tulevaisuudesta.
Näiden ja monien muiden henkistä edistystä, lasten kasvatusta, koulutusta, terveydenhoitoa ja elinkeinoelämän kehittämistä ajavien toimien puolestapuhujana teoksessa esiintyy J.W. Snellman, jonka periaatteena on Suomen nostaminen sivistyskansojen joukkoon.
Voisi kuvitella Grigori Petrovin, kirjan kirjoittajan, tunteneen henkistä sukulaisuutta Snellmanin kanssa. Olihan kansallinen herättäjämme joutunut uransa alkuvuosikym-meninä ristiriitoihin poliittisen vallan kanssa eikä päässyt pätevyydestään huolimatta yliopistollisiin virkoihin.
Entä me, tuon kirjan myytin alkulähde? Taidamme nykyisessä elämänmenossamme olla kovin kaukana 1800-luvun ihanteellisesta Suomesta ja sen henkisistä arvoista. Vaikka Suomi on saavuttanut asemansa maailman valtioiden joukossa niin poliittisesti, taloudellisesti kuin koulutuksellisestikin, olisi silti tarpeen palata pohtimaan myös henkistä tilaamme.
Lainaan tähän lopuksi Snellmanin puheeksi puettuja sanoja (hän puhuu ruumillisen ja henkisen harjoituksen tasapainosta): ”Emme halua myöskään, että suomalaisista tulee voimakassäärisiä ja vähä-älyisiä. Alla voimakkaat jalat ja yläpuolella pässinpää, vain tyhjä tai kevyt pääkuori. Me emme kadehdi tällaista päätä. Se ei vastaa sitä vaivaa, mitä me näemme pienen maamme tulevaisuuden puolesta työskennellessämme.”
http://www.suomi-bulgaria-seura.fi/bulgarian_viesti/2001-2/2-01bulv4.html
Ote linkistä: Valkoliljojen maa kirjan johtoajatus on, että sivistyneistön tulee omistautua kansan palvelemiselle, olla sen ydin, äly ja omatunto. Samalla älymystöllä on suuri vastuu maansa kohtalosta ja tulevaisuudesta.
Näiden ja monien muiden henkistä edistystä, lasten kasvatusta, koulutusta, terveydenhoitoa ja elinkeinoelämän kehittämistä ajavien toimien puolestapuhujana teoksessa esiintyy J.W. Snellman, jonka periaatteena on Suomen nostaminen sivistyskansojen joukkoon.
Voisi kuvitella Grigori Petrovin, kirjan kirjoittajan, tunteneen henkistä sukulaisuutta Snellmanin kanssa. Olihan kansallinen herättäjämme joutunut uransa alkuvuosikym-meninä ristiriitoihin poliittisen vallan kanssa eikä päässyt pätevyydestään huolimatta yliopistollisiin virkoihin.
Entä me, tuon kirjan myytin alkulähde? Taidamme nykyisessä elämänmenossamme olla kovin kaukana 1800-luvun ihanteellisesta Suomesta ja sen henkisistä arvoista. Vaikka Suomi on saavuttanut asemansa maailman valtioiden joukossa niin poliittisesti, taloudellisesti kuin koulutuksellisestikin, olisi silti tarpeen palata pohtimaan myös henkistä tilaamme.
Lainaan tähän lopuksi Snellmanin puheeksi puettuja sanoja (hän puhuu ruumillisen ja henkisen harjoituksen tasapainosta): ”Emme halua myöskään, että suomalaisista tulee voimakassäärisiä ja vähä-älyisiä. Alla voimakkaat jalat ja yläpuolella pässinpää, vain tyhjä tai kevyt pääkuori. Me emme kadehdi tällaista päätä. Se ei vastaa sitä vaivaa, mitä me näemme pienen maamme tulevaisuuden puolesta työskennellessämme.”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.