TÄYSTYÖLLISYYS SUOMEEN - TIMO KOIVISTOINEN TOTEUTTAA



Helsingin Sanomat uutisoi:

HS - Talous - 7.9.2006 - 2805 merkkiä - 1. painos

KHO vei kiistan Soneran vahvasta asemasta EY:n tuomioistuimeen

JYRKI ALKIO

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hakee EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua
TeliaSoneran huomattavaa markkinavoimaa koskevassa kiistassa.

KHO vie asian Luxemburgiin, koska se haluaa oman päätöksensä perustaksi
selvyyden EU:n direktiivin kattavuudesta.

Kiista juontaa juurensa reilun kahden vuoden taakse. Suomen telealan
sääntelystä vastaava Viestintävirasto oli sitä mieltä, että TeliaSoneralla
oli kännykkäverkoissa niin sanottu hallitseva markkinavoima. Se
tarkoittaa, että yhtiöllä oli niin vahva asema, että sen toimintaa olisi
viraston mielestä pitänyt säännellä kilpailijoita tiukemmin.

Viestintävirasto joutui kuitenkin luopumaan kannastaan sen jälkeen, kun
EU:n komissio katsoi, ettei TeliaSonera ole näin vahvassa asemassa.

Viestintävirasto ei lähtenyt kiistelemään komission kanssa vaan ilmoitti
lokakuussa 2004, ettei TeliaSoneralla ole hallitsevaa markkinavoimaa.

Päätös hermostutti TeliaSoneran kilpailijan, maakuntien puhelinyhtiöiden
omistaman Finnetin. Finnet Verkot vaati Korkeinta hallinto-oikeutta
kumoamaan Viestintäviraston ratkaisun.

Ennakkoratkaisun hakeminen kiistassa ei sinänsä ole yllättävä. Alemmilla
oikeusistuimilla on oikeus ja ylemmillä oikeusistuimilla eli korkeimmalla
oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella myös velvollisuus pyytää
ennakkoratkaisua asioissa, joissa on epäselvyyttä EY-oikeuden tulkinnasta
eikä asioita voida ratkoa jo olemassa olevien EY-tuomioistuimen
oikeuskäytäntöjen perusteella, sanoo Turun yliopiston eurooppaoikeuden
professori Tuomas Ojanen.

KHO hakee EY-toimioistuimelta ennakkoratkaisua, koska se haluaa selvittää,
onko Finnet Verkoilla direktiivin perusteella ylipäätään oikeutta hakea
päätökseen muutosta. Mikäli vastaus on myönteinen, KHO pyytää
EY-tuomioistuimelta vielä kantaa siihen, voiko kansallinen tuomioistuin
ohittaa aiemman komission kannan asiasta päättäessään.

Oikeusprosessi kestää vielä pitkään, mutta telekilpailun kannalta kiistan
aihe on jo menettänyt merkityksensä. Finnet valitti aikoinaan päätöksestä,
koska TeliaSonera haali verkkoonsa lähes kaikki niin sanotut
palveluoperaattorit.

Saunalahdella, ACN:llä, Tele2:lla ja muilla palveluoperaattoreilla oli
enimmillään lähes 15 prosentin osuus Suomen kännykkämarkkinoilla. Tätä
nykyä osuus on painunut prosentin seutuville.

Mikäli TeliaSonera oli määritelty hallitsevan markkinavoiman yritykseksi,
se olisi joutunut tarjoamaan verkkoaan kaikille palveluoperaattoreille
tasapuolisin ehdoin. Haastajan asemassa ollut Finnet katsoi
valituksessaan, että TeliaSoneran hintojen epäselvyys ja läpinäkymättömyys
estivät yhtiötä saamasta palveluoperaattoreita verkkoonsa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TÄYSTYÖLLISYYS SUOMEEN - Yksityiskohdat

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9585721



Timo Koivistoinen
http://www.vaalit2011.fi/?cat=16

Http://www.vapauspuolue.fi

1107
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat



Täystyöllisyys Suomeen uusilla perustettavilla valtionyhtiöillä, joista
mainitsen esimerkiksi suoramarkkinointi- ja suoramyyntiyhtiön, joka
toimisi telekommunikaatioalalla, matkapuhelinliittymissä,
internetyhteyssopimuksissa, sähkösopimuksissa, kaasusopimuksissa yms.
Suomessa vuosina 2003-2006 toimineella ACN:llä ja muilla
palveluoperaattoreilla oli enimmillään lähes 15 prosentin osuus Suomen
kännykkämarkkinoilla. Tätä nykyä osuus on painunut prosentin seutuville.
KHO vei kiistan Soneran vahvasta asemasta EY:n tuomioistuimeen. Korkein
hallinto-oikeus (KHO) hakee EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua
TeliaSoneran huomattavaa markkinavoimaa koskevassa kiistassa.
TeliaSoneran lakimiehet estivät noin 12.000 elinkeinonharjoittajan
elinkeinotoiminnan harjoittamisen.

Alla esimerkki millainen uudesta perustettavasta valtionyhtiöstä tulee pääpiirteissään

http://www.acneuro.com/FI/ (suomeksi)

Lisäksi video samasta aiheesta esimerkkinä millainen liiketoiminta on kyseessä

http://reps.acneuro.com/ACN-Europe_files/presentation/businessPressGB_EN_002.html

Toinen esimerkki perustettavasta valtionyhtiöstä on funktionaalisiin
elintarvikkeisiin keskittyvä, joiden maailmanlaajuinen markkina-arvo on
vuonna 2013 jo 128 biljoonaa dollaria, PricewaterhouseCoopersin laskelmien
mukaan. Suomi voi kasvattaa esimerkiksi pellavansiemenöljyntuotantoa, joka
on kasvikunnan paras omega 3 ALA rasvahapon lähde ja jota ihmisen maksa
muuttaa elintärkeiksi EPA ja DHA rasvahapoiksi. Lohi kalasta saa samoja
suoraan. Lisäksi uusi lääketehdas, jonka ideana on käänteinen
tuotekehityspolku. Uusi valtionyhtiö, lääketehdas selvittää, miksi
tuhansia vuosia käytetyt luonnonlääkkeet tehoavat sairauksiin. Kun
lääkkeen kehittäminen normaalipolkua pitkin maksaa 700 - 800 miljoonaa
euroa, niin käänteisen tuotekehityspolun hinta on siitä kahdeskymmenesosa
eli 35 - 40 miljoonaa euroa. Tuotteiden myyntiä suoramarkkinointi- ja
suoramyyntiyhtiöllä. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin Kustannus Oy on
julkaissut uuden Ravitsemushoito-oppaan, joka on tarkoitettu lääkäreille,
sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja muille terveydenhuollon
ammattihenkilöille käytännön ravitsemusneuvonnan tueksi. Tähän asti
Duodecim on mollannut ravintolisien käyttöä "uskomushoidoksi", mutta nyt
se on otettu mukaan oppaan suosituksiin.

Kansainvälisen finanssi arkkitehtuurin luominen kaikkien
kansallisvaltioiden kanssa, jotta muun muassa epäterve verokilpailu
saadaan pois ja pankkikriisit sekä valtioiden ylivelkaantuminen
ennaltaehkäistyä. Julkisen talouden tasapaino, pankkien rahoitusvalvonta,
kaikkien tulee ottaa oikea määrä vastuuta ja valtaa kaikkien muiden
taloudenpidosta nykyisessä vapaassa kansainvälisessä taloudessa, pankkien
valvonnan ja niiden aiheuttamien ongelmien kysymys on edelleen
ratkaisematta eurosta riippumatta, rahoituslaitokset toimivat nykyisin
kuin olisi valtion takaus ja silloin se ei ole yksityistä liiketoimintaa.

Harmaan talouden kuriin laittaminen, jolloin valtiolle kertyy useita miljardeja verotuloja.

Rehellisesti toimivia yrittäjiä korpeaa se, että harmaa talous vaikeuttaa niiden kilpailutilannetta.

Järjestöjen mielestä myös verohallinnon on uudistettava toimintatapojaan siten, että se pystyy täysimääräisesti hyödyntämään tietoja, jotta toimenpiteillä päästään toivottuun tulokseen.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110154163

Suomen valtio menettää harmaan talouden takia verotuloja suunnilleen saman määrän, jonka se nyt tänäkin vuonna 2011 joutuu ottamaan uutena velkana valtiolle. Velan takaisinmaksuaika on pitkä.

Talousrikosten tutkinta on viivästynyt poliisissa, koska heillä ei ole riittävästi henkilökuntaa ja resursseja.
Juttujen tutkinta on viivästynyt niin paljon, että osaa jutuista uhkaa jopa vanheneminen, eivätkä todistajat muista juttuja enää hyvin vuosien jälkeen. EU on toistuvasti huomauttanut Suomea pitkittyneistä oikeudenkäynneistä.

Harmaan talouden saa kitkettyä pois Suomesta kokonaan.

Rehellisen yrittäjyyden ja työnteon tulee olla aina kannattavampaa kaikille kuin rikollisen toiminnan.


Suomen oman edun määrittely. Muiden maiden oman edun määrittely. Yhteisen
edun määrittely. Päätöksentekomallit. Poliittinen ilmapiiri. Suomi
tunnetaan rauhanvälityksen maana, myös jatkossa. Turvallisuus
arkkitehtuuri.



Timo Koivistoinen
http://www.vaalit2011.fi/?cat=16

Http://www.vapauspuolue.fi

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KOIVISTOINEN TIMO kirjoitti:



Helsingin Sanomat uutisoi:

HS - Talous - 7.9.2006 - 2805 merkkiä - 1. painos

KHO vei kiistan Soneran vahvasta asemasta EY:n tuomioistuimeen

JYRKI ALKIO

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hakee EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua
TeliaSoneran huomattavaa markkinavoimaa koskevassa kiistassa.

KHO vie asian Luxemburgiin, koska se haluaa oman päätöksensä perustaksi
selvyyden EU:n direktiivin kattavuudesta.

Kiista juontaa juurensa reilun kahden vuoden taakse. Suomen telealan
sääntelystä vastaava Viestintävirasto oli sitä mieltä, että TeliaSoneralla
oli kännykkäverkoissa niin sanottu hallitseva markkinavoima. Se
tarkoittaa, että yhtiöllä oli niin vahva asema, että sen toimintaa olisi
viraston mielestä pitänyt säännellä kilpailijoita tiukemmin.

Viestintävirasto joutui kuitenkin luopumaan kannastaan sen jälkeen, kun
EU:n komissio katsoi, ettei TeliaSonera ole näin vahvassa asemassa.

Viestintävirasto ei lähtenyt kiistelemään komission kanssa vaan ilmoitti
lokakuussa 2004, ettei TeliaSoneralla ole hallitsevaa markkinavoimaa.

Päätös hermostutti TeliaSoneran kilpailijan, maakuntien puhelinyhtiöiden
omistaman Finnetin. Finnet Verkot vaati Korkeinta hallinto-oikeutta
kumoamaan Viestintäviraston ratkaisun.

Ennakkoratkaisun hakeminen kiistassa ei sinänsä ole yllättävä. Alemmilla
oikeusistuimilla on oikeus ja ylemmillä oikeusistuimilla eli korkeimmalla
oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella myös velvollisuus pyytää
ennakkoratkaisua asioissa, joissa on epäselvyyttä EY-oikeuden tulkinnasta
eikä asioita voida ratkoa jo olemassa olevien EY-tuomioistuimen
oikeuskäytäntöjen perusteella, sanoo Turun yliopiston eurooppaoikeuden
professori Tuomas Ojanen.

KHO hakee EY-toimioistuimelta ennakkoratkaisua, koska se haluaa selvittää,
onko Finnet Verkoilla direktiivin perusteella ylipäätään oikeutta hakea
päätökseen muutosta. Mikäli vastaus on myönteinen, KHO pyytää
EY-tuomioistuimelta vielä kantaa siihen, voiko kansallinen tuomioistuin
ohittaa aiemman komission kannan asiasta päättäessään.

Oikeusprosessi kestää vielä pitkään, mutta telekilpailun kannalta kiistan
aihe on jo menettänyt merkityksensä. Finnet valitti aikoinaan päätöksestä,
koska TeliaSonera haali verkkoonsa lähes kaikki niin sanotut
palveluoperaattorit.

Saunalahdella, ACN:llä, Tele2:lla ja muilla palveluoperaattoreilla oli
enimmillään lähes 15 prosentin osuus Suomen kännykkämarkkinoilla. Tätä
nykyä osuus on painunut prosentin seutuville.

Mikäli TeliaSonera oli määritelty hallitsevan markkinavoiman yritykseksi,
se olisi joutunut tarjoamaan verkkoaan kaikille palveluoperaattoreille
tasapuolisin ehdoin. Haastajan asemassa ollut Finnet katsoi
valituksessaan, että TeliaSoneran hintojen epäselvyys ja läpinäkymättömyys
estivät yhtiötä saamasta palveluoperaattoreita verkkoonsa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TÄYSTYÖLLISYYS SUOMEEN - Yksityiskohdat

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9585721



Timo Koivistoinen
http://www.vaalit2011.fi/?cat=16

Http://www.vapauspuolue.fi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu