Haluaisin merille...........

Mutta se ei käy. Ei ole suomalaisia laivoja. Joku Wälläri kuulema lopetti suomalaisen laivaliikenteen. Kuka tämä näin mahtava herra on? En ole ennen kuulutkaan.
22326
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Arvasin, että olet homopoika.

Äänestä
  • Korpikommunismin isa. Suomalaisten vihollinen no. 1. Hoffan oppilaita. Hoffa ymmarrettiin USA:ssa listia, mutta meilla punikit saa juhlia mielin maarin.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Wälläri

    Äänestä

  • patamusta porvari kirjoitti:

    Korpikommunismin isa. Suomalaisten vihollinen no. 1. Hoffan oppilaita. Hoffa ymmarrettiin USA:ssa listia, mutta meilla punikit saa juhlia mielin maarin.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Wälläri

    Kyllä te homo-narkit tiedätte.

    Äänestä

  • patamusta porvari kirjoitti:

    Korpikommunismin isa. Suomalaisten vihollinen no. 1. Hoffan oppilaita. Hoffa ymmarrettiin USA:ssa listia, mutta meilla punikit saa juhlia mielin maarin.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Wälläri

    Marski oli bi-seksuaali. Ääri oikeistossa on aina ollut paljon homoja ja psykopaatteja.

    Äänestä

  • ,.,.., kirjoitti:

    Marski oli bi-seksuaali. Ääri oikeistossa on aina ollut paljon homoja ja psykopaatteja.

    Taidat olla runkkujen Kunkku. Mita tanne soopaa tuuppaat. Kaveri haluasi merille ja on punikeille katkera, kun lakkoilivat Suomen kauppalaivaston ulkomaille.

    Äänestä

  • Taisto Huuskonen kirjoitti:

    Taidat olla runkkujen Kunkku. Mita tanne soopaa tuuppaat. Kaveri haluasi merille ja on punikeille katkera, kun lakkoilivat Suomen kauppalaivaston ulkomaille.

    Kuikas se puunjalostus-teollisuuskin myydään ulkomaille? Entä NOKIA. Suomalaiset rakentaa, mutta lahtarit myyvät. Wärtsiläkin ujutettiin, aikoinaa norskeille ja niin hiipui laivateollisuus Helsingissä.

    Äänestä

  • Taisto Huuskonen kirjoitti:

    Taidat olla runkkujen Kunkku. Mita tanne soopaa tuuppaat. Kaveri haluasi merille ja on punikeille katkera, kun lakkoilivat Suomen kauppalaivaston ulkomaille.

    Yleislakko
    SAK - 04.04.2008 - 14:44
    SAK oli muiden Pohjoismaiden keskusjärjestöihin verrattuna heikko, mutta se oli pystynyt vaikuttamaan sotien jälkeisinä vuosina talouspolitiikkaan. STK:n ja SAK:n sosialidemokraattien luottamussuhde, jonka olennaisena rakennetekijänä oli yhteinen kommunismin pelko, murtui vuosien 1953 ja 1954 hallitusratkaisuissa. STK:lla oli vahva edustus oikeistolaisessa toimitusministeristössä vuosina 1953-1954 ja SAK:n valtuusto hyväksyi vuonna 1954 muodostetun Kekkosen hallituksen ohjelman. Hallituksen, SAK:n, MTK:n ja STK:n yhdessä muodostama vakautusrintama rapautui. Hallitusratkaisut, eduskuntavaalit 1954 ja valmistautuminen vuoden 1956 presidentinvaaleihin tulehduttivat SDP:n ja maalaisliiton välit.
    Eduskunnan määrävähemmistö äänesti vuoden 1955 lopussa valtalain yli vaalien ja siten esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Yhteiskunta oli hyvin huonosti valmistautunut tähän muutokseen, vaikka SAK ja STK olivat sopineet palkkojen indeksisidonnaisuuden jatkumisesta säännöstelyn purkautuessa vuoden 1956 alussa. SAK:lla oli oikeus pyytää kesäkuussa 1956 tarkistusneuvotteluja, jos elinkustannusindeksi olisi noussut viidellä prosentilla. Elinkustannukset lähtivät nopeaan nousuun, kun maataloustuottajat nostivat hintasäännöstelyn päätyttyä maitotuotteiden hintoja. Myös vuokrat nousivat. Elinkustannukset olivat jo helmikuussa 1956 nousseet seitsemällä prosentilla.
    SAK vaati hintojen alentamista, johon hallituksella ei ollut enää valtuuksia. Hallitus oli presidentinvaalien takia toimintakyvytön eikä kyennyt ohjaamaan kehitystä. SAK esitti tämän jälkeen STK:lle hintojen nousun korvaamiseksi 12 markan erillistä palkankorotusta. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina. SAK:n valtuusto päätti 16.2.1956, että yleislakko alkaisi maaliskuun alussa, jos tyydyttävää ratkaisua ei syntyisi. Tämä oli toisen maailmansodan jälkeen SAK:n viides yleislakkouhkaus. Työnantajat olivat valmiit ottamaan lakon vastaan, sillä Itämeren jäätyminen esti viennin. Työnantajat eivät olleet enää niin huolissaan sisäpoliittisista levottomuuksista kuin 1940-luvulla, koska Neuvostoliitto oli tyhjentänyt Porkkalan sotilastukikohdan. STK:n johto arvioi, että oli oikea hetki heikentää SAK:n vaikutusvaltaa.
    SAK:n yleislakko ja MTK:n vastatoimena julistama maitotuotteiden luovutuslakko alkoivat 1.3.1956. Presidentti Urho Kekkosen virkakausi alkoi samana päivänä. MTK:n luovutuslakko lisäsi työntekijöiden päättäväisyyttä, koska elintarvikkeiden hintojen nousu oli johtanut yleislakkoon. SAK:n julistama yleislakko veti mukaan enemmän työntekijöitä kuin SAK:ssa oli jäseniä. Lakkolaisia oli yli 400 000, kun SAK:ssa oli noin 270 000 jäsentä. Lakko yhdisti SAK:n sosialidemokraatit ja kommunistit.
    Yleislakko pysäytti koko maan ja kesti 19 päivää. Se oli raskas lakkolaisille, koska pieniä avustuksia saatettiin jakaa vain pahimpaan ahdinkoon joutuneille. Yleislakko sujui yleensä melko rauhallisesti. Viranomaisten otteet kovenivat, kun lakkolaiset koettivat väkisin lopettaa bensiinin jakelun ja estää linja-autoliikenteen. Käsirysyä ja autojen kaatamista pahemmilta yhteenotoilta vältyttiin, vaikka eräät viranomaiset olivat valmiita koviin otteisiin ja armeija oli valmiustilassa. SAK:n yleislakon aikana järjestämät suuret mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti.
    Yleislakko päättyi 20.3.1956. Aikuiset saivat 12 markan (eli noin 6-10 prosentin) ja nuoret 8 markan erillisen korotuksen tuntipalkkoihin tai vastaavan korotuksen viikko- ja kuukausipalkkoihin. SAK:n voitto oli vain hetkellinen ellei muodollinen. Yleislakon lopettamissopimuksen nojalla teollisuus sai vero- ja maksuhelpotuksia, jotka rahoitettiin korottamalla työntekijöihin kohdistuvia veroja ja maksuja. Leivän, lihan ja kalan hinnat nousivat keväällä pian lakon jälkeen. SAK vaati kesällä 1956 hintojen nousun täyttä korvaamista, mutta sillä ei ollut enää voimaa vaatimuksensa läpiajamiseen.

    Äänestä

  • v0e v0e.. kirjoitti:

    Yleislakko
    SAK - 04.04.2008 - 14:44
    SAK oli muiden Pohjoismaiden keskusjärjestöihin verrattuna heikko, mutta se oli pystynyt vaikuttamaan sotien jälkeisinä vuosina talouspolitiikkaan. STK:n ja SAK:n sosialidemokraattien luottamussuhde, jonka olennaisena rakennetekijänä oli yhteinen kommunismin pelko, murtui vuosien 1953 ja 1954 hallitusratkaisuissa. STK:lla oli vahva edustus oikeistolaisessa toimitusministeristössä vuosina 1953-1954 ja SAK:n valtuusto hyväksyi vuonna 1954 muodostetun Kekkosen hallituksen ohjelman. Hallituksen, SAK:n, MTK:n ja STK:n yhdessä muodostama vakautusrintama rapautui. Hallitusratkaisut, eduskuntavaalit 1954 ja valmistautuminen vuoden 1956 presidentinvaaleihin tulehduttivat SDP:n ja maalaisliiton välit.
    Eduskunnan määrävähemmistö äänesti vuoden 1955 lopussa valtalain yli vaalien ja siten esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Yhteiskunta oli hyvin huonosti valmistautunut tähän muutokseen, vaikka SAK ja STK olivat sopineet palkkojen indeksisidonnaisuuden jatkumisesta säännöstelyn purkautuessa vuoden 1956 alussa. SAK:lla oli oikeus pyytää kesäkuussa 1956 tarkistusneuvotteluja, jos elinkustannusindeksi olisi noussut viidellä prosentilla. Elinkustannukset lähtivät nopeaan nousuun, kun maataloustuottajat nostivat hintasäännöstelyn päätyttyä maitotuotteiden hintoja. Myös vuokrat nousivat. Elinkustannukset olivat jo helmikuussa 1956 nousseet seitsemällä prosentilla.
    SAK vaati hintojen alentamista, johon hallituksella ei ollut enää valtuuksia. Hallitus oli presidentinvaalien takia toimintakyvytön eikä kyennyt ohjaamaan kehitystä. SAK esitti tämän jälkeen STK:lle hintojen nousun korvaamiseksi 12 markan erillistä palkankorotusta. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina. SAK:n valtuusto päätti 16.2.1956, että yleislakko alkaisi maaliskuun alussa, jos tyydyttävää ratkaisua ei syntyisi. Tämä oli toisen maailmansodan jälkeen SAK:n viides yleislakkouhkaus. Työnantajat olivat valmiit ottamaan lakon vastaan, sillä Itämeren jäätyminen esti viennin. Työnantajat eivät olleet enää niin huolissaan sisäpoliittisista levottomuuksista kuin 1940-luvulla, koska Neuvostoliitto oli tyhjentänyt Porkkalan sotilastukikohdan. STK:n johto arvioi, että oli oikea hetki heikentää SAK:n vaikutusvaltaa.
    SAK:n yleislakko ja MTK:n vastatoimena julistama maitotuotteiden luovutuslakko alkoivat 1.3.1956. Presidentti Urho Kekkosen virkakausi alkoi samana päivänä. MTK:n luovutuslakko lisäsi työntekijöiden päättäväisyyttä, koska elintarvikkeiden hintojen nousu oli johtanut yleislakkoon. SAK:n julistama yleislakko veti mukaan enemmän työntekijöitä kuin SAK:ssa oli jäseniä. Lakkolaisia oli yli 400 000, kun SAK:ssa oli noin 270 000 jäsentä. Lakko yhdisti SAK:n sosialidemokraatit ja kommunistit.
    Yleislakko pysäytti koko maan ja kesti 19 päivää. Se oli raskas lakkolaisille, koska pieniä avustuksia saatettiin jakaa vain pahimpaan ahdinkoon joutuneille. Yleislakko sujui yleensä melko rauhallisesti. Viranomaisten otteet kovenivat, kun lakkolaiset koettivat väkisin lopettaa bensiinin jakelun ja estää linja-autoliikenteen. Käsirysyä ja autojen kaatamista pahemmilta yhteenotoilta vältyttiin, vaikka eräät viranomaiset olivat valmiita koviin otteisiin ja armeija oli valmiustilassa. SAK:n yleislakon aikana järjestämät suuret mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti.
    Yleislakko päättyi 20.3.1956. Aikuiset saivat 12 markan (eli noin 6-10 prosentin) ja nuoret 8 markan erillisen korotuksen tuntipalkkoihin tai vastaavan korotuksen viikko- ja kuukausipalkkoihin. SAK:n voitto oli vain hetkellinen ellei muodollinen. Yleislakon lopettamissopimuksen nojalla teollisuus sai vero- ja maksuhelpotuksia, jotka rahoitettiin korottamalla työntekijöihin kohdistuvia veroja ja maksuja. Leivän, lihan ja kalan hinnat nousivat keväällä pian lakon jälkeen. SAK vaati kesällä 1956 hintojen nousun täyttä korvaamista, mutta sillä ei ollut enää voimaa vaatimuksensa läpiajamiseen.

    Onko kukaan teistä lukenut tai perehtynyt SDP:n aktiivijäsenen ja Eero Heinäluoman avustajan Hannu Jouhkin ajatuksiin tai kirjaan (Demari ajaa Bemaria – punakoneen viritysopas). Hannu Jouki syyttää puoluetta menneisyyteen jämähtämisestä.

    - Jouhkin mukaan SDP ei pidä ääntä keskiluokan puolesta, joka kaikki etuudet maksaa.
    - Jouhkin mukaan SDP:llä on myös vanhentunut käsitys työelämästä.

    Jouhkin mielestä SDP keskittyy liiaksi vain etuuksien jakamiseen eli jakopolitiikkaan ottamatta huomioon sitä, että mistä rahat tulevat ja kuka ne maksaa. Jouhki maalailee SDP:stä sellaista kuvaa, että puolue on keskittynyt liiaksi "elätettäviin".

    Äänestä

  • Entinen Demari kirjoitti:

    Onko kukaan teistä lukenut tai perehtynyt SDP:n aktiivijäsenen ja Eero Heinäluoman avustajan Hannu Jouhkin ajatuksiin tai kirjaan (Demari ajaa Bemaria – punakoneen viritysopas). Hannu Jouki syyttää puoluetta menneisyyteen jämähtämisestä.

    - Jouhkin mukaan SDP ei pidä ääntä keskiluokan puolesta, joka kaikki etuudet maksaa.
    - Jouhkin mukaan SDP:llä on myös vanhentunut käsitys työelämästä.

    Jouhkin mielestä SDP keskittyy liiaksi vain etuuksien jakamiseen eli jakopolitiikkaan ottamatta huomioon sitä, että mistä rahat tulevat ja kuka ne maksaa. Jouhki maalailee SDP:stä sellaista kuvaa, että puolue on keskittynyt liiaksi "elätettäviin".

    Sen laulun osaa Jutta unissaankin. Elvytystä ja elvytystä. Ei kaikki duunarit ole valtion ja kuntien palveluksessa. On meitä vielä oikeissakin toissä. Jutta on jakamassa minun ja perheeni rahoja kuin omiaan. EI SDP:lle meidän perheeltä.

    Äänestä

Rauma-Repola Oceanics oli Rauma-Repola Oy:n vedenalaistekniikkaryhmä, sittemmin tytäryhtiö, joka vuoden 1987 lopussa toimitti Neuvostoliiton tiedeakatemialle MIR-1 ja MIR-2 -sukellusalukset.
1980-luvulla suomalainen Rauma-Repola Oceanics toimitti teknisesti erittäin kehittyneitä Mir-sukellusveneitä Neuvostoliiton tiedeakatemialle tutkimuskäyttöön, eikä saanut myydä niitä länteen. Mirien toimittamisesta Neuvostoliittoon nousi kova häly ja suomalaiset joutuivat selittelemään toimintaansa Pentagonissa saakka. Oceanics-yhtiö purettiin pian toimituksien jälkeen ja vuorineuvos Tauno Matomäen mukaan syynä oli yksinomaan Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n painostus.[1]
MIR-sukellusalukset pystyivät sukeltamaan niin syvälle, että Yhdysvaltain näkökulmasta Neuvostoliitolla oli niiden ansiosta liian hyvä toimintakyky esimerkiksi sukellusveneiden kuunteluun tarkoitettujen poijujen tavoittamisessa sekä syvällä sijaitsevien yhteyskaapelien katkaisemisessa. Suomi oli 1980-luvun lopussa puolueeton maa, eikä se ollut sitoutunut Neuvostoliittoa eikä sen liittolaisia vastaan suunnattuun COCOM-vientikieltoon.
MIR-sukellusalukset valmisti Rauma-Repolan Lokomon tehdas. Alusten painekammiot valmistettiin Lokomon kehittämästä erikoisteräksestä, jolla korvattiin vaikeasti käsiteltävä titaani.
Oceanics-ryhmä kuului alun perin Rauma-Repolan offshore-teollisuuteen, mutta liitettiin vuoden 1988 lopussa yhtiön Kehitysyksiköiden ryhmään.
Oceanics-ryhmässä oli mukana Rauma-Repolan Italiasta ostama sukellusjärjestelmien tuottaja Drass S.p.A, helsinkiläinen suunnittelutoimisto Malmari & Winberg Oy sekä brittiläinen tytäryhtiö Osel Group Ltd. Ryhmä toimi muutaman vuoden MIR-alusten valmistumisen jälkeen ja toimitti mm. sukellusjärjestelmän Koreaan. Ryhmän toiminta lopetettiin vuonna 1994.
Nykyään Suomessa 2007 sukellusveneitä tekee raisiolainen Tarw-Trading. Niillä voi sukeltaa 400 metrin syvyyteen.
[muokkaa]Lähteet

Äänestä

Miksi sen täytyy olla suomalainen laiva? Ulkomaalaiset varustamot maksaakin paremmin ja ei tarvitse maksaa veroja suomeen..

Äänestä
  • Ruotsalaistenkin laivolla on paremmat palkat ja olot muutenkin.

    Äänestä

  • Olen kiinnostunut todella. Olen aina halunnut merille. En ole homo, niin kuin idiootti kuvitteli.

    Äänestä

  • Meripoika Kotka kirjoitti:

    Olen kiinnostunut todella. Olen aina halunnut merille. En ole homo, niin kuin idiootti kuvitteli.

    Ensin koulut käyt ja sitten lähdet merille.
    Jos ei huvita kotkassa käydä niin vaikka tanskassa. Niillä on laivoja.
    Kielen oppii vuodessa. Taikka jossain englanninkielisessä maassa niin ei tarvii opetella kieltäkään.

    Äänestä

  • peräsmieheksi vaikka kirjoitti:

    Ensin koulut käyt ja sitten lähdet merille.
    Jos ei huvita kotkassa käydä niin vaikka tanskassa. Niillä on laivoja.
    Kielen oppii vuodessa. Taikka jossain englanninkielisessä maassa niin ei tarvii opetella kieltäkään.

    Olettaen toki että osaat englantia. Semmonen kasin taso on minimi jotta kantsii suoraan mennä kouluun, muutoin kantsii ensin vuosi opetella. Kela maksaa myös kieliopinntoihin tukea.

    Äänestä

  • peräsmieheksi vaikka kirjoitti:

    Olettaen toki että osaat englantia. Semmonen kasin taso on minimi jotta kantsii suoraan mennä kouluun, muutoin kantsii ensin vuosi opetella. Kela maksaa myös kieliopinntoihin tukea.

    Haluasin tyoharjoitteluun laivaan ensin ja sitten kouluun.

    Äänestä

  • Meripoika Kotka kirjoitti:

    Olen kiinnostunut todella. Olen aina halunnut merille. En ole homo, niin kuin idiootti kuvitteli.

    haukkua tuntematonta idiootiksi, ei sinun vakuuttelusi homoudetakaan ole uskottava.

    Äänestä

  • saatat ollakkin kirjoitti:

    haukkua tuntematonta idiootiksi, ei sinun vakuuttelusi homoudetakaan ole uskottava.

    Katso myos englannin kielinen tarjonta ja ruotsin kielinen. Katso myos Norja, Tanska ja Saksa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Merimies

    Äänestä

  • Meripoika Kotka kirjoitti:

    Haluasin tyoharjoitteluun laivaan ensin ja sitten kouluun.

    käydä ensin merimiesammattikoulu. Esim. laivasähkäreistä on pulaa maailmalla ja konemestareista..

    Äänestä

  • messikallena 1977-78 kirjoitti:

    Katso myos englannin kielinen tarjonta ja ruotsin kielinen. Katso myos Norja, Tanska ja Saksa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Merimies

    Muutosvaiheessa homo ei itsekään tiedä olevansa homo. Näitä alkavia homoja on 16-20 vuotiaiden joukosta n.5 %. Alkavan homouden voi myös peruuttaa, jos 18 vuotiaan tytön keinuva lantio saa aikaan kuumia aaltoja. Minä ainakin peruuttaisin, senverran mukavaa on tytön pyörittely sängyssä, verrattuna karskiin karvaperse kaleviin.

    Äänestä

  • sepäjoo.. kirjoitti:

    Muutosvaiheessa homo ei itsekään tiedä olevansa homo. Näitä alkavia homoja on 16-20 vuotiaiden joukosta n.5 %. Alkavan homouden voi myös peruuttaa, jos 18 vuotiaan tytön keinuva lantio saa aikaan kuumia aaltoja. Minä ainakin peruuttaisin, senverran mukavaa on tytön pyörittely sängyssä, verrattuna karskiin karvaperse kaleviin.

    Merillä voisi olla mielenkiintoista. Mene sinä poika merille, että ei tarvitse vanhana katua.

    Äänestä

  • Vanha gubbe kirjoitti:

    Merillä voisi olla mielenkiintoista. Mene sinä poika merille, että ei tarvitse vanhana katua.

    http://www.cruiselinejobs.com/

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Meripoika Kotka kirjoitti:

Mutta se ei käy. Ei ole suomalaisia laivoja. Joku Wälläri kuulema lopetti suomalaisen laivaliikenteen. Kuka tämä näin mahtava herra on? En ole ennen kuulutkaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu