duuma

Joka syntyi pitkään kyteneestä yhteiskunnallisesta tyytymättömyydestä joihin oli syynä mm. yhteiskunnassa vallitseva räikeä epätasa-arvo sekä hävityt sotaseikkailut Japania vastaan.

Tammikuun 9.1905 suuri mielenosoittajajoukko kulki talvipalatsia kohti pyytämään tsaari Nikolai II:lta apua vaikeuksiinsa. Sotilaat ampuivat väkijoukkoon ja tietojen mukaan kolmatta sataa ihmistä kuoli tulituksessa. Mellakat ja lakot levisivät joka puolelle valtakuntaa. Kansa ei luottanut enää keisariinsa.

Kapinoitsevat maatyöläiset ryhtyivät ryöstelemään ja tuhoamaan viljavarastoja sekä jakamaan maita keskenään. Armeija oli siihen asti ollut uskollisena tsaarille mutta vähitellen useissa joukko-osastoissa alettiin myös kapinoida etunenässä panssarilaiva Potemkinin laivaväki jotka ryhtyivät kapinaan syömäkelvottoman laivamuonan vuoksi. Vihdoin tsaari Nikolain oli suostuttava duuman eli neuvoa-antavan edustajakokouksen koollekutsumiseen mutta se ei riittänyt rauhoittamaan tilannetta. Moskovan kirjanpainajat ryhtyivät lakkoon syyskuussa. Rautateiltä ja kirjanpainajilta alkanut lakko levisi lopulta yleislakoksi. Tällöin saivat alkunsa neuvostot jotka ryhtyivät johtamaan työläisten toimintaa.

Tämä painostus tsaaria kohtaan tuotti tulosta ja lokakuussa 1905 tsaari joutui lupaamaan, että duuma saisi osallistua lainsäädäntä-työhön ja myös kansalaisvapauksista annettiin erillinen julistus.
Ulkopolitiikka ja sotilasasiat sekä ministerien sekä virkamiesten nimitykset jäivät keisarin hallintaan. Näin alkoi Venäjällä lyhyeksi käynyt perustuslaillinen monarkia. Kansalaisvapauksien julistus kuitenkin rauhoitti tilannnetta.