Perustuslaista tulisi keskustella,

Kolumnit

25.04.2004
Hyviä uutisia Britanniasta

Britanniasta kuuluu hyviä uutisia. Pääministeri Tony Blair on kääntänyt kelkkansa ja ilmoittanut suostuvansa opposition vaatimaan kansanäänestykseen Euroopan perustuslaista.

Kansanäänestys merkitsee sitä, ettei konventin ehdottamaa perustuslakia saada aikaan: brittien enemmistö ei sitä hyväksy. Jonkin pienemmän maan asettuminen poikkiteloin ei ehkä perustuslakia vielä kaataisi, mutta ilman Britanniaa se ei synny. Blairin ilmoituksen jälkeen jäsenmaiden hallitusten on syytä harkita, kannattaako perustuslakia runnata kokoon kesäkuun huippukokouksessa, kun sitä ei kuitenkaan saada ratifioiduksi.

Suomessa perustuslaista on kovin vähän keskusteltu. Tästä syystä jopa maamme valtiollisen johdon piirissä näyttää olevan sellaisia käsityksiä, että kysymyksessä olisi verraten vähäinen perussopimusten muutos.

Perustuslailla on tarkoitus perustaa unioni uudelleen. Sopimuksen nimikin kertoo sen, että unionia ollaan muokkaamassa valtioksi. Nimenomaan valtion oikeudellisena perustana olevia säädöksiä kutsutaan perustuslaki.

Perustuslaki olisi kansallisten perustuslakien yläpuolella. Unioni muuttuisi muutoinkin valtion kaltaiseksi: siitä tulisi oikeushenkilö samalla kun hallitusten välisen yhteistyön pilarit sulautuisivat ylikansalliseen yhteisöpilariin.

Unionille tulisi lisää tehtäviä ja toimivaltaa samalla kun päätöksenteossa siirryttäisiin yhä enemmän ylikansalliseen suuntaan. Unionille tulisi presidentti ja ulkoministeri. Euroopan parlamentin asema vahvistuisi voimakkaasti mm. yhteisessä maatalouspolitiikassa.

Perustuslakiin sisältyvät myös määräykset unionin lipusta, hymnistä, rahasta ja kansallispäivästä, Eurooppa-päivästä.

Perustuslain hyväksyminen merkitsisi syvälle käyvää muutosta, joka kävisi päinvastaiseen suuntaan kuin useimmat suomalaiset toivoisivat. Siksi on vaikea ymmärtää, että keskustajohtoinen hallitus ilmoittaa pitävänsä tärkeänä perustuslain aikaansaamista.

Perustuslaki ei ole tarpeellinen, sillä Nizzan sopimuksessa on otettu huomioon sekä vappuna toteutuva laajentuminen että Bulgarian ja Romanian jäsenyys.

Perustuslaki ei helpottaisi tulevia laajentumisia, vaan se tekisi ne vaikeammin toteutettaviksi: jäsenyyden kynnys kohoaisi. Tämä on unionin syventymistä ajavien federalistien tarkoituskin. Jotta EU voisi kehittyä todelliseksi valtioksi, sen laajentuminen tulisi saada pysäytetyksi.

Laajentumista ei kuitenkaan kyetä pysäyttämään - sen takana ovat valtavat voimat. Siksi perustuslain hyväksyminen johtaisi siihen, että nykyiset jäsenmaat olisivat pian samassa valtiossa ja saman perustuslain alaisuudessa muiden muassa sellaisten maiden kuin Turkin ja Serbian kanssa. Eikö olisi sentään parempi, että jäsenmaat olisivat itsenäisiä ja että ne olisivat vain valtioliitossa keskenään?

Suomen eduskunta ei ole vielä ottanut kantaa siihen, millainen olisi perustuslain synnyttävän sopimuksen käsittelyjärjestys. On outoa, ettei kantaa ole otettu. Suomea ja maamme perustuslakia ei tietenkään voida asettaa Euroopan perustuslain alaisuuteen muutoin kuin perustuslain säätämisen järjestyksessä. Tällöin kansa pääsisi ottamaan kantaa asiaan joko eduskuntavaalien yhteydessä tai kansanäänestyksessä.

Britanniassa järjestettävä kansanäänestys muuttaa nyt kuitenkin kehityksen suuntaa. Kun konventin valmistelema perustuslaki kariutuu, ryhdytään valmistelemaan uutta perussopimusta, jota voitaisiin kutsua Euroopan neuvoston ja YK:n esimerkin mukaan peruskirjaksi. Jos Saksa ja Ranska eivät siihen tyydy, ne voivat ryhtyä rakentamaan keskenään sitä Euroopan "kovaa ydintä", jota ne ovat pitkään havitelleet.

(Julkaistu 25.4.2004 Karjalan Maassa, Pohjolan Sanomissa ja Suomenmaassa)

tämä on?

>Euroopanunionin perustuslaillisessa
>lähetekeskustelussa!