Nainen ratissa

Nykyaikaisessa lämpimässä näennäisesti turvallisessa autossa ei vaarantunnetta synny, ja kun on alitajunnassa auton kaikki hienot passiiviset turvallisuushimmelit ja tien liukkaus ei kohtuu nopeuksissa tunnu . Pito tuntuu lähtötilanteessa hyvillä renkailla erinomaiselta.
Mutta kun tullaan äärirajoille ja sattuu jotain odottamatonta, mitään ei olekkaan tehtävissä ja kuljettaja muuttuu matkustajaksi.

Nykyaikainen "turvallisuusauto" ei varoita kuljettajaa riskirajan ylittämisestä ajo-ominaisuuksillaan mitenkään, vaan kun irtoaminen tapahtuu, on auto täysin hallitsematon ja kun kuljettaja ei edes ole ikinä ajanut luistossa..ei turvatyynyt ja muut härvelit auta pikatienopeuksissa jos edessä on rekkaauto.

ja hilpeä meno kirjoitti:

Nykyaikaisessa lämpimässä näennäisesti turvallisessa autossa ei vaarantunnetta synny, ja kun on alitajunnassa auton kaikki hienot passiiviset turvallisuushimmelit ja tien liukkaus ei kohtuu nopeuksissa tunnu . Pito tuntuu lähtötilanteessa hyvillä renkailla erinomaiselta.
Mutta kun tullaan äärirajoille ja sattuu jotain odottamatonta, mitään ei olekkaan tehtävissä ja kuljettaja muuttuu matkustajaksi.

Nykyaikainen "turvallisuusauto" ei varoita kuljettajaa riskirajan ylittämisestä ajo-ominaisuuksillaan mitenkään, vaan kun irtoaminen tapahtuu, on auto täysin hallitsematon ja kun kuljettaja ei edes ole ikinä ajanut luistossa..ei turvatyynyt ja muut härvelit auta pikatienopeuksissa jos edessä on rekkaauto.

Niihän se on, että passiiviset turvalaitteet ovat erinomaisia vain ojaanajossa ja kaupunkikolhuissa.

Kaikissa noissa on ilmeisesti lähtenyt mutkassa pito takarenkailta..

aina... kirjoitti:

Kaikissa noissa on ilmeisesti lähtenyt mutkassa pito takarenkailta..

Ei se pito minnekään yhtäkkiä lähde.Meinaatko että kun se pito lähtee,niin se on ikiajoiksi menetetty?
Kysymys on vain kokemuksen puuttumisesta.Jos ei koskaan aja pidon äärirajoilla ja vähän yli,niin ei tule kokemusta tuollaisista tilanteista.Itse ajan joka päivä niin että lipsuu.Näin teen myös raskaalla yhdistelmällä.En kylällä näyttääkseni muille,vaan ylläpitääkseni tuntumaa.Maantiellä liikkuu vaarallisen paljon kuskeja,joilla ei ole minkäänlaista kokemusta tilanteesta,jossa pito loppuu.
Kun etuvetoisen takapää lähtee luisuun,silloin täytyy vain pitää veto päällä,eikä nostella kaasua.Mutta se ei onnistu keltään todellisessa tilanteessa ilman harjoittelua.

Kaasua_ kirjoitti:

Ei se pito minnekään yhtäkkiä lähde.Meinaatko että kun se pito lähtee,niin se on ikiajoiksi menetetty?
Kysymys on vain kokemuksen puuttumisesta.Jos ei koskaan aja pidon äärirajoilla ja vähän yli,niin ei tule kokemusta tuollaisista tilanteista.Itse ajan joka päivä niin että lipsuu.Näin teen myös raskaalla yhdistelmällä.En kylällä näyttääkseni muille,vaan ylläpitääkseni tuntumaa.Maantiellä liikkuu vaarallisen paljon kuskeja,joilla ei ole minkäänlaista kokemusta tilanteesta,jossa pito loppuu.
Kun etuvetoisen takapää lähtee luisuun,silloin täytyy vain pitää veto päällä,eikä nostella kaasua.Mutta se ei onnistu keltään todellisessa tilanteessa ilman harjoittelua.

Pito löytyy ojasta kun auto pysähtyy.

Yleensähän se pito loppuu kesken huonoilla takarenkailla kaarteessa ja tilanne ei parane sillä että painaa kaasua, sillä silloin pito loppuu myös eturenkailta.

ojaan menee kirjoitti:

Pito löytyy ojasta kun auto pysähtyy.

Yleensähän se pito loppuu kesken huonoilla takarenkailla kaarteessa ja tilanne ei parane sillä että painaa kaasua, sillä silloin pito loppuu myös eturenkailta.

Ei se haittaa yhtään mitään,vaikka takapyörät vähän luistaa.Auton saa hallintaan hyvinkin helposti.
Yleensä vaan käy niin,että kokematon kuski nostaa jalan kaasulta ja yrittää ohjaamalla hallita autoa,jonka etupyörät on moottorijarrutuksessa.Ei onnistu ainakaan minulta.Mutta kun pitää jalan kaasulla,niin silloin riittää kun vähän ohjailee.
Harvalla meistä on niin voimakas auto,että se alkais sutimaan suurimmalla vaihteella maantienopeudessa.
Pienemmillä vaihteilla kaasua voi säänöstellä.

Tämä koskee tietysti vain etuvetoa.Nelivedosta ei ole kokemusta.