Vasabladet:
"Kiitos, Kenneth Myntti, ...
Torvalds sanoo, että "pakon aika on ohi" ja että ruotsilla on suomenkielisissä kouluissa "vain symbolinen toimitustehtävä, joka ei toimi".
Olen eri mieltä ja Torvadsin väitteet pitäisi ruotia.
Jos ruotisi ja suomi, kuten perustuslaki edellyttää, rinta rinnan olisivat tasavertaisia, on luonnollista ja itsestään selvää, että molemmat kieliryhmät oppivat toistensa kielet. Tätä edellyttää myös molempien kielten pitkä historiallinen ankkuroituminen maassa. Sen saavuttamiseksi pitää vaatia pakko-oppimista molemmille keiliryhmille.
Jos pakko oppia "toinen kotimainen" olisi yksipuolista,eli koskisi vain suomenruotsalaisia, loisi se katastrofaalisen statuksen romahtamisen ruotsin kielelle. Se sopisi huonosti yhteen kielilainsäädännön kanssa ja saisi kohtalokkaita seurauksia koko suomenruotsalaiselle kansanosalle- kuten edesmennyt Ralf Norrman sanoi: "Suomenruotsalaisen kielen statuksen laskiessa vajoavat myös suomenruotsalaiset."
Torvaldsin ja hänen myötäpuoliensa mielissä pakkoruotsi suomenkielisissä kouluissa on kutistunut vain symboliseksi toiminnaksi ilman arvoa ja tehoa. Voi olla, että kieliopetus ontuu huomattavasti, eivätkä tulokset nouse vaaditulle tasolle. Mutta symbolina/symbolitoimituksena on pakkoruotsilla erityisen tärkeä arvo suhteellisesti pienemmälle ja heikommalle kielelle kaksikielisessä Suomessa. Pakkoruotsi vahvistaa kielten yhtäläistä arvoa ja olemassaolon oikeutusta kansan enemmistölle.
"Jos me annamme periksi ja tasavertaisuuden vaatimus psykologisella tasolla poistetaan, tarkoittaa se, että olemme hävinneet, sanoi Ralf Norrman. Ja sitäTorvalds ja muut etelän myhäukot ovat tekemässä. Se voi, kuten sanottua, loppua katastrofiin!
Mikael Broo 11.1.2011 kl 20:30"
"Kiitos, Kenneth Myntti, ...
Torvalds sanoo, että "pakon aika on ohi" ja että ruotsilla on suomenkielisissä kouluissa "vain symbolinen toimitustehtävä, joka ei toimi".
Olen eri mieltä ja Torvadsin väitteet pitäisi ruotia.
Jos ruotisi ja suomi, kuten perustuslaki edellyttää, rinta rinnan olisivat tasavertaisia, on luonnollista ja itsestään selvää, että molemmat kieliryhmät oppivat toistensa kielet. Tätä edellyttää myös molempien kielten pitkä historiallinen ankkuroituminen maassa. Sen saavuttamiseksi pitää vaatia pakko-oppimista molemmille keiliryhmille.
Jos pakko oppia "toinen kotimainen" olisi yksipuolista,eli koskisi vain suomenruotsalaisia, loisi se katastrofaalisen statuksen romahtamisen ruotsin kielelle. Se sopisi huonosti yhteen kielilainsäädännön kanssa ja saisi kohtalokkaita seurauksia koko suomenruotsalaiselle kansanosalle- kuten edesmennyt Ralf Norrman sanoi: "Suomenruotsalaisen kielen statuksen laskiessa vajoavat myös suomenruotsalaiset."
Torvaldsin ja hänen myötäpuoliensa mielissä pakkoruotsi suomenkielisissä kouluissa on kutistunut vain symboliseksi toiminnaksi ilman arvoa ja tehoa. Voi olla, että kieliopetus ontuu huomattavasti, eivätkä tulokset nouse vaaditulle tasolle. Mutta symbolina/symbolitoimituksena on pakkoruotsilla erityisen tärkeä arvo suhteellisesti pienemmälle ja heikommalle kielelle kaksikielisessä Suomessa. Pakkoruotsi vahvistaa kielten yhtäläistä arvoa ja olemassaolon oikeutusta kansan enemmistölle.
"Jos me annamme periksi ja tasavertaisuuden vaatimus psykologisella tasolla poistetaan, tarkoittaa se, että olemme hävinneet, sanoi Ralf Norrman. Ja sitäTorvalds ja muut etelän myhäukot ovat tekemässä. Se voi, kuten sanottua, loppua katastrofiin!
Mikael Broo 11.1.2011 kl 20:30"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kimmo Sasi sanoi tuossa toisessa artikkelissa, että suomenkielisten kaikki mahdollisuudet menevät, jos ei ole pakkoruotsia.
Mikale Broo taas sanoo, että suomenruotsalaisten koko status romahtaa, jos ei ole pakkoruotsia.
On se pakkoruotsi vaan ihmeaine, kun kaikki on Suomessa sen varassa.
Erona on vaan se, että Sasi puhuu paskaa, mutta Broo on osittain oikeassa.
Se status kyllä romahtaa joka tapauksessa, mutta pakkoruotsin poistamiseen suostumalla he voivat säilyttää edes jonkinlaisen kunnioituksen enemmistön taholta..
Broo tunnustaa sentään, että pakkoruotsilla ei ole muuta merkitystä kuin symboliarvo, jolla keinotekoisesti ylläpidetään maan kaksikielisyysunelmaa.
Pakkoruotsin tehtävä on luoda symbolinen mielikuva, jonka varassa kaksikielisyys roikkuu.
Ilman pakkoruotsia ei poksahtaa kaksikielisyyskupla saman tien.
Ruotsin opetuksen tarkoitus ei ole opettaa oppilaille ruotsia, vaan ylläpitää keinotekoista harhakuvaa, että maa olisi kaksikielinen.
Suomen kotimaiset kielet ovat suomi ja saame.
Ruotsi on Suomessa vieras kieli. Vieläpä hyvin vihattu ja inhottu vieras kieli.
PAKKORUOTSI POIS KOULUISTA! PAKKORUOTSI POIS VIRKAMIEHILTÄ!
Perustuslaissa ei missään sanota, että kielten pitäisi olla samanarvoisia! Mainitaan vain, että ruotsi on "kansalliskieli" ja ruotsiksi pitää olla peruspalvelut. Se ei vielä tee pientä vähemmistökieltä samanarvoiseksi selvän pääkielen kanssa.
Kielilaki on eri asia kaikessa naurettavuudessaan. Sen muuttaminen on kuitenkin helppoa ja välttämätöntä.
Sveko sekoittaa asiat tarkoituksella, kuten heikäläisten tapaan kuuluu.
Belgiassa ei ole ollut hallitusta puoleen vuoteen.
Suomessa on krooninen kielipoliittinen skisma.
2-kielisyyden ihanuudet...
Kyllähän kielipolitiikka on ajoitettava ajan vaatimusten mukaan. Nelisen kymmentä vuotta vanha pakkoruotsi on syytä haudata. Kuutisen vuotta vanha kielilaki on TÄYSIN uudistettava, koska sen laati lähinnä rkp enemmistölle kohtalokkain seurauksin. Ja kalliiksi sekin herkku on tullut. Niin kalliiksi ettei valtio uskalla kustannuksia laskea!
Nyt on hyvin vaikea vaatia tarunomaista statusta viidelle prosentille, jonka kielikin on pieni, kun ovelle koputtaa jopa kiina ja muut suuret kielet.
Viisi prosenttia on vähemmistö. Eikö vähemmistön status ole realistinen lähtökohta ruotsinkielisille?
Mikael Broo kirjoittaa Vasabladetissa, että ilman pakkoruotsia suomenruotsalaisten status romahtaa saman tien.
Pakkoruotsilla näyttää olevan erittäin merkittävä asema RKP:n olemassaololle. Pakkoruotsi on Broon mukaan symboli maan kaksikielisyydestä.
Kaksikielisyyttä ei siis oikeasti ole, jos ei ole pakkoruotsia.
Kaksikielisyys on pelkästään sen pakon varassa, joka kohdistetaan suomenkielisiin.
Pakkoruotsi on Broon mukaan tarkoitettu symboliksi ja viestiksi suomenkielisille, koska hänen mukaansa ilman sitä suomenkieliset eivät koe maata kaksikieliseksi.
Suomen kaksikielisyys perustuu siis pakkoon.
Suomessa on pakkokaksikielisyys, ei aito eikä luonteva.