Armeijan käymisellä väitetään olevan eräs sivuhyöty, joka on jonkinlainen vaikeasti määriteltävä muutos tai parannus asenteissa / mielen toiminnassa / taidoissa / henkisessä suorituskyvyssä tms.. Sitä kutsutaan miehistymiseksi. Yksittäisen miehen on vaikea spekuloida olisiko se muutos tullut myös ilman armeijaa ja jos olisi, kuinka paljon armeija aikaisti sitä. 18-25 vuotiaat miehet ja naiset ovat kovassa aikuistumisvauhdissa joka tapauksessa.
Tarvitaan verrokkiryhmiä jotta voitaisiin selvittää miten armeija vaikuttaa ns. miehistymiseen. Mahdollisia sellaisia ovat ainakin jehovan todistajat, pelkästään lievistä fyysisistä syistä vapautetut ja ulkomaalaiset saman ikäiset. Kaikissa on ongelmansa eikä mikään niistä vastaa satunnaisotosta.
Pitää määritellä testi, joka mittaa sitä väitettyä armeijan vaikutusta mieleen, siten että verrokkiryhmälle tulisi erilainen tulos edes 22 vuotiaana.
Jos miehistymistä aiheuttamaan suunnitellun koulutuksen ei tarvitse samalla opettaa sodassa ja konfliktissa toimimista, ties kuinka paljon lyhyemmässä ajassa ja pienemmin kustannuksin voidaan saavuttaa sama tulos. Ensinnäkin, säästyy ammusten kustannus, varsinkin 7,62 kaliperia suurempien osalta.
Luulisi, että monella työllä, harrastuksella ja ehkä jopa sairaudella on vastaava miehistävä vaikutus.
Jos nuorisolle on ilmeistä, että armeijalla oikeasti on joku hyvä vaikutus, se saa lähtemään palkka-armeijaan.
Oudosti palkka-armeijan huonoksi puoleksi spekuloidaan sitä, että etenkin syrjäytyvät hakeutuisivat sinne, mutta samaan aikaan sanotaan että asevelvollisuusarmeija estää syrjäytymistä. Kuinka suuri on se väliin jäävä joukko, jota ei vapauteta henkisistä syistä, mutta syrjäytyisi ilman asevelvollisuutta ja ei menisi palkka-armeijaan?
Sanotaan, että sotahullut menee palkka-armeijaan, tai edes että osa pelkäisi sellaista leimaa ja ei sen takia menisi vaikka olisi hyvä sotilas asevelvollisuusarmeijassa.
Siksi palkka-armeijalla pitää olla runsaasti siviilitehtäviä ja siviilikriiseihin varautumista. Myös kalustoa ja uniformuja joita voi käyttää vain siviilikriiseissä. Myös kokonaisia osastoja joille ei anneta mitään sotakoulutusta (lisäksi sotaa varten voi olla tiedusteluosasto, jolla ei ole mitään aseita koska se voi selvitä vain välttämällä vihollista).
Vähintä mitä nyt voi tehdä, on taata hyvä satunnaisotos arpomalla 5-10% ikäluokasta armeijakieltoon, jotta tulee edustava verrokkiryhmä armeijan vaikutuksen mittaukseen. Muutoin pääsyvaatimuksia on tiukennettava. Lyhimmät ja pisimmät pois ja näin säästyy varusteissakin. Ehkä laktoosi-intolerantit ja allergiset pois, jotta ruokahuolto ja siivous yksinkertaistuu.
Tarvitaan verrokkiryhmiä jotta voitaisiin selvittää miten armeija vaikuttaa ns. miehistymiseen. Mahdollisia sellaisia ovat ainakin jehovan todistajat, pelkästään lievistä fyysisistä syistä vapautetut ja ulkomaalaiset saman ikäiset. Kaikissa on ongelmansa eikä mikään niistä vastaa satunnaisotosta.
Pitää määritellä testi, joka mittaa sitä väitettyä armeijan vaikutusta mieleen, siten että verrokkiryhmälle tulisi erilainen tulos edes 22 vuotiaana.
Jos miehistymistä aiheuttamaan suunnitellun koulutuksen ei tarvitse samalla opettaa sodassa ja konfliktissa toimimista, ties kuinka paljon lyhyemmässä ajassa ja pienemmin kustannuksin voidaan saavuttaa sama tulos. Ensinnäkin, säästyy ammusten kustannus, varsinkin 7,62 kaliperia suurempien osalta.
Luulisi, että monella työllä, harrastuksella ja ehkä jopa sairaudella on vastaava miehistävä vaikutus.
Jos nuorisolle on ilmeistä, että armeijalla oikeasti on joku hyvä vaikutus, se saa lähtemään palkka-armeijaan.
Oudosti palkka-armeijan huonoksi puoleksi spekuloidaan sitä, että etenkin syrjäytyvät hakeutuisivat sinne, mutta samaan aikaan sanotaan että asevelvollisuusarmeija estää syrjäytymistä. Kuinka suuri on se väliin jäävä joukko, jota ei vapauteta henkisistä syistä, mutta syrjäytyisi ilman asevelvollisuutta ja ei menisi palkka-armeijaan?
Sanotaan, että sotahullut menee palkka-armeijaan, tai edes että osa pelkäisi sellaista leimaa ja ei sen takia menisi vaikka olisi hyvä sotilas asevelvollisuusarmeijassa.
Siksi palkka-armeijalla pitää olla runsaasti siviilitehtäviä ja siviilikriiseihin varautumista. Myös kalustoa ja uniformuja joita voi käyttää vain siviilikriiseissä. Myös kokonaisia osastoja joille ei anneta mitään sotakoulutusta (lisäksi sotaa varten voi olla tiedusteluosasto, jolla ei ole mitään aseita koska se voi selvitä vain välttämällä vihollista).
Vähintä mitä nyt voi tehdä, on taata hyvä satunnaisotos arpomalla 5-10% ikäluokasta armeijakieltoon, jotta tulee edustava verrokkiryhmä armeijan vaikutuksen mittaukseen. Muutoin pääsyvaatimuksia on tiukennettava. Lyhimmät ja pisimmät pois ja näin säästyy varusteissakin. Ehkä laktoosi-intolerantit ja allergiset pois, jotta ruokahuolto ja siivous yksinkertaistuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä ihmettä ovat "siviilikriisit"? Keksitkö tuollaisen termin sanasta siviilikriisinhallinta? Siitä voi ottaa pois sanan siviili, mutta ei sanaa hallinta.