Keskustapuolue ja sen alajärjestö antavat täyden tukensa maitten sosialisoinnille.
Tässä tmänpäiväinen Maaseudun Tulevaisuus s. 5
********************************
Moottorikelkkailun reittihanke
ajautuu umpisolmuun Koillis-Savossa
Nilsiän Murtolahdessa 22 maanomistajaa
vastustaa ja yksi kannattaa, mutta reitin suunnittelu etenee silti hallinnossa.
NILSIÄ (MT)
Moottorikelkkareittien laajentaminen on johtanut pattitilanteisiin Koillis-Savossa, jossa suuri joukko maanomistajia on kieltäytynyt hyväksymästä reittiä omalle maalleen. Ongelmia on sekä Nilsiässä että Juankoskella.
Hanketta vetää Kuopion kaupunki, joka otti vetovastuun Pohjois-Savon ympäristökeskukselta valtionhallinnon myllerryksen yhteydessä. Koillis-Savon matkailukuntien päättäjät kannattavat reittejä, mutta kentällä reitit kohtaavat ankaraa vastustusta.
Pohjois-Savo haluaa
siivun Lapin markkinoista
Nilsiän Murtolahden kylän lävistävällä reitillä vain yksi maanomistaja on antanut suostumuksen, ja 22 vastustaa. Reitin suunnittelu etenee silti hallinnossa.
”Voi vain kysyä, miten suurta vastustuksen pitää olla, että se riittää, jos tämä ei riitä”, murtolahtelainen Jorma Miettinen sanoo.
Lappilaismallista kelkkaturismia alueelleen havitteleva Pohjois-Savo haluaa lisätä kelkkareittejä Kuopion lentoasemalta Tahkovuoren suuntaan. Murtolahden reitti olisi vaihtoehtoinen yhteys.
Nilsiän kaupunginhallituksen jäsen Sakari Pentikäinen (kd.) esitti tammikuun ensimmäisessä kokouksessa, että kaupunki ei hyväksyisi Kuopion vetämää hanketta, koska epäonnistuneet maanomistajakontaktit ovat johtaneet valitus- ja kantelutulvaan. Kaupunginhallituksessa Pentikäisen ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta.
Uudet reitit vaativat
kuuden metrin uran
Nilsiän Murtolahdessa seurataan pelonsekaisella mielenkiinnolla uuden maastoliikennelain käsittelyä, joka alkoi eduskunnassa tiistaina. Laki vie kyläläisten mielestä maanomistajilta lopunkin itsemääräämisoikeuden ja nostaa moottorikelkkareitit entistä vahvempaan asemaan.
Murtolahtelainen Markku Väänänen on lukenut kelkkareittien rakennusohjeista, että niitä varten on tehtävä kaivurin kanssa kuuden metrin väylä.
”Monet maantiet eivät täällä päin ole niin leveitä. Aikaisemmin urat olivat 1–2-metrisiä, ja niiden käytöstä pystyttiin sopimaan.”
Jouko Lappalainen sanoo, että kuusi metriä leveä reitti tarkoittaa maanomistajalle pysyvää rasitetta, joka estää esimerkiksi rakentamisen.
”Eikä riitä, että maata annetaan pilkkahintaan kelkkailun käyttöön. Veroina maksamme myös reittien ylläpidon”, Anja Lappalainen lisää.
Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon reittihankkeen perustamiskustannukset ovat kolmen vuoden aikana 1,45 miljoonaa euroa.
Maanomistajille maksettaviin korvauksiin on Koillis-Savossa varattu 115 000 euroa. Reittien varrella on tuhatkunta maanomistajaa, joten keskimääräinen korvaus jää pieneksi.
Ympäristökeskus veti hanketta vuodesta 2006, ja suunnitteluun käytettiin 900 000 euroa.
”Herrasmiessäännöt
katoavat kelkkailusta”
Reittihankkeista on valitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle asti. Alemmalla tasolla maanomistajien vetoomukset on poikkeuksetta sivuutettu, koska reittien ei ole katsottu aiheuttavan lain tarkoittamaa ”huomattavaa haittaa”. Murtolahtelaisten mielestä huomattavaa haittaa ei ole määritelty selvästi.
”Tarpeeksi sen sijaan riittää yksityinen bisnes tai vapaa-ajan harrastus”, Anja Lappalainen ihmettelee.
Murtolahtelaiset eivät vastusta moottorikelkkailua sinänsä. Jorma Miettinen sanoo, että yhteistyö Lumi-Savon Moottorikelkkailijoiden kanssa on toiminut. Kelkkaharrastajat tietävät, että reitit säilyvät niin kauan, kun maastossa käyttäydytään hyvin. Tämä herrasmieskäytäntö on nyt poistumassa.
”Kun reiteistä nyt halutaan tehdä yleisiä, se tarkoittaa, että niitä ei voi ottaa pois, vaikka ajettaisiin taimikoissa.”
Alueen kunnista Maaninka vetäytyi kelkkareittihankkeesta maanomistajien vastustuksen vuoksi. Etelä-Karjalassa Rautjärven kunta on tehnyt päätöksen olla osallistumatta lakimuutoksen taustalla olevan valtakunnallisen reittiverkoston rahoittamiseen.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Tässä tmänpäiväinen Maaseudun Tulevaisuus s. 5
********************************
Moottorikelkkailun reittihanke
ajautuu umpisolmuun Koillis-Savossa
Nilsiän Murtolahdessa 22 maanomistajaa
vastustaa ja yksi kannattaa, mutta reitin suunnittelu etenee silti hallinnossa.
NILSIÄ (MT)
Moottorikelkkareittien laajentaminen on johtanut pattitilanteisiin Koillis-Savossa, jossa suuri joukko maanomistajia on kieltäytynyt hyväksymästä reittiä omalle maalleen. Ongelmia on sekä Nilsiässä että Juankoskella.
Hanketta vetää Kuopion kaupunki, joka otti vetovastuun Pohjois-Savon ympäristökeskukselta valtionhallinnon myllerryksen yhteydessä. Koillis-Savon matkailukuntien päättäjät kannattavat reittejä, mutta kentällä reitit kohtaavat ankaraa vastustusta.
Pohjois-Savo haluaa
siivun Lapin markkinoista
Nilsiän Murtolahden kylän lävistävällä reitillä vain yksi maanomistaja on antanut suostumuksen, ja 22 vastustaa. Reitin suunnittelu etenee silti hallinnossa.
”Voi vain kysyä, miten suurta vastustuksen pitää olla, että se riittää, jos tämä ei riitä”, murtolahtelainen Jorma Miettinen sanoo.
Lappilaismallista kelkkaturismia alueelleen havitteleva Pohjois-Savo haluaa lisätä kelkkareittejä Kuopion lentoasemalta Tahkovuoren suuntaan. Murtolahden reitti olisi vaihtoehtoinen yhteys.
Nilsiän kaupunginhallituksen jäsen Sakari Pentikäinen (kd.) esitti tammikuun ensimmäisessä kokouksessa, että kaupunki ei hyväksyisi Kuopion vetämää hanketta, koska epäonnistuneet maanomistajakontaktit ovat johtaneet valitus- ja kantelutulvaan. Kaupunginhallituksessa Pentikäisen ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta.
Uudet reitit vaativat
kuuden metrin uran
Nilsiän Murtolahdessa seurataan pelonsekaisella mielenkiinnolla uuden maastoliikennelain käsittelyä, joka alkoi eduskunnassa tiistaina. Laki vie kyläläisten mielestä maanomistajilta lopunkin itsemääräämisoikeuden ja nostaa moottorikelkkareitit entistä vahvempaan asemaan.
Murtolahtelainen Markku Väänänen on lukenut kelkkareittien rakennusohjeista, että niitä varten on tehtävä kaivurin kanssa kuuden metrin väylä.
”Monet maantiet eivät täällä päin ole niin leveitä. Aikaisemmin urat olivat 1–2-metrisiä, ja niiden käytöstä pystyttiin sopimaan.”
Jouko Lappalainen sanoo, että kuusi metriä leveä reitti tarkoittaa maanomistajalle pysyvää rasitetta, joka estää esimerkiksi rakentamisen.
”Eikä riitä, että maata annetaan pilkkahintaan kelkkailun käyttöön. Veroina maksamme myös reittien ylläpidon”, Anja Lappalainen lisää.
Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon reittihankkeen perustamiskustannukset ovat kolmen vuoden aikana 1,45 miljoonaa euroa.
Maanomistajille maksettaviin korvauksiin on Koillis-Savossa varattu 115 000 euroa. Reittien varrella on tuhatkunta maanomistajaa, joten keskimääräinen korvaus jää pieneksi.
Ympäristökeskus veti hanketta vuodesta 2006, ja suunnitteluun käytettiin 900 000 euroa.
”Herrasmiessäännöt
katoavat kelkkailusta”
Reittihankkeista on valitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle asti. Alemmalla tasolla maanomistajien vetoomukset on poikkeuksetta sivuutettu, koska reittien ei ole katsottu aiheuttavan lain tarkoittamaa ”huomattavaa haittaa”. Murtolahtelaisten mielestä huomattavaa haittaa ei ole määritelty selvästi.
”Tarpeeksi sen sijaan riittää yksityinen bisnes tai vapaa-ajan harrastus”, Anja Lappalainen ihmettelee.
Murtolahtelaiset eivät vastusta moottorikelkkailua sinänsä. Jorma Miettinen sanoo, että yhteistyö Lumi-Savon Moottorikelkkailijoiden kanssa on toiminut. Kelkkaharrastajat tietävät, että reitit säilyvät niin kauan, kun maastossa käyttäydytään hyvin. Tämä herrasmieskäytäntö on nyt poistumassa.
”Kun reiteistä nyt halutaan tehdä yleisiä, se tarkoittaa, että niitä ei voi ottaa pois, vaikka ajettaisiin taimikoissa.”
Alueen kunnista Maaninka vetäytyi kelkkareittihankkeesta maanomistajien vastustuksen vuoksi. Etelä-Karjalassa Rautjärven kunta on tehnyt päätöksen olla osallistumatta lakimuutoksen taustalla olevan valtakunnallisen reittiverkoston rahoittamiseen.
PETRI P. PENTIKÄINEN
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei mitään uutte, kepulit ovat aina toisten taskuilla
agraarikommareiksi.