Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on eri mieltä Valtionvarainministeriön kanssa kestävyysvajeesta.
Julkisen talouden kestävyysvaje on vain puolet valtiovarainministeriön esittämästä luvusta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etlan mukaan valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen rahoituksen vajaus on 2,5 prosenttia bkt:sta seuraaan viidenkymmenen vuoden aikana. Valtiovarainministeriö VM) arvioi juolukuussa kestävyysvajeeksi viisi prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. (Helsingin Sanomat 13.1.2011.
Miten ihmeessä Etlan ja VM:n arviot poikkeavat niin paljon toisistaan?
Haluaako VM liioitella kestävyysvajeen suuruutta, perustellakseen sillä tulevia leikkauksia ja perusturvan heikkoutta?
Haluaako Etla puolestaan vähätellä kestävyysvajeen riittämättömyyttä, jotta eläkemaksuja ei korotettisi. Työantajien kela-maksut nollattiin viime vuonna ja näin saatiin miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Mikähän lienee sitten totuus ja kehen voi luottaa.
Samassa artikkelissa HS kysyy kepun, kok:n ja sd:n edustajilta puolueiden taloustavoiteista, jotka ovat auki.
Kepun Hannes Manninen arvioi Suomenmaassa, että leikkaustarve seuravalla hallituskaudella on 1-2 miljardia euroa. Hänen mukaansa leikkauskohteita ovat elinkeinotuet ja kuntien rahat.
Kokoomus ei kerro valtion menojen leikkaukista, mutta kok:n varapuheenjohtaja Sampsa Kataja ei kiistä leikkaustarvetta vaan puhuu valtion tulojen kasvattamisesta. Kokoomus hakisi "miljardeja" välillisten verojen korotuksista ja "kasvua luovalla verouudistuksella" . Tulojen kasvu ei kuitenkaan kokoomuksen mukaankaan riitä.
SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner on arvioinut, että leikkauksia tarvitaan seuraavalla vaalikaudella 0,5-2 miljardia euroa. Jugnerin mukaan muun muassa yritystukia voisi leikata.
...
Kokoomus on tehnyt Kataisen valtiovarainministerikaudella verouudistuksen, joka on EK:n tavoitteiden mukainen (myös Suomen kuvalehti arvioi hallituksen veropolitiikan olevan EK:n mukaista).
Vuoden 2009 verolainsäädännöstä havaittiin 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista verokannoista
(VATT, verotuet Suomessa 2009).
Ainakin verotuet on uudistettu kokoomuksen ja kepun intressiryhmiä suosien.
Lisäksi veropolitiikan linjaus on ollut selkä: tasaveroa kohti mennään.
Ensi vuodelle hallitus on tehnyt budjetin, jonka mukaan välillisiä veroja korotetaan erittäin paljon verrattuna tulojen ja varallisuuden perusteella kerättäviin veroihin. Kataisen hallitus teki vuonna 2008 verouudistuksen tasaveron suuntaan, kun tuloveroja kevennettiin 800 miljoonalla eurolla progressiota purkaen.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli Saksan tilanteesta. Saksan taloustilanne korjaantuu, kun saksalaisten ostovoima paranee ja kotimarkkinat siellä vetävät. Vaikka vienti ei Saksassa vedäkään, saksalaisten ostovoiman paraneminen saa siellä talouskasvun nousuun.
Suomeen on tämän hallituskauden aikana syntynyt nopeaan tahtiin kurjalisto (aamu-TV:ssa haastateltiin ministeri Rehulaa ja köyhien auttajaa). Kurjaliston tulot ovat köyhienkin tuloista vielä pienemmät ja pelastuksensa ovat leipäjonot. Suomessa on 700.000 köyhyysrajalla elävää, joidenkin lukujen mukaan jopa 900.000, joilla ei ole ostovoimaa.
Sen enempää hallitus kuin Etlakaan ei ole huolissaan suomalaisten heikosta ostovoimasta. Kun kotimarkkinat eivät Suomessa vedä, työttömyys ei vähene. Vientiyritysten tukeminen ei ole työttömyyttä vähentänyt. Teollisuuden tukeminen sekä suorina tukina että verohuojennuksina ei ole työttömyyttä vähentynyt. Teollisuus on käyttänyt tukensa ja verohuojennukset osinkoihin ja yritysjohdon miljoonaoptioihin eikä suinkaan henkilöstön työllistämiseen ja koulutukseen, jos tilauskantaa ei ole.
Osinkoverotuksen huojennuksen jälkeen yritykset jatkoivat ennätyssuuret osingot.
Mitähän jos hallitus kokeilisi "Saksan mallia" ja ryhtyisi korjaamaan suomalaisten heikkoa ostovoimaa, EU-maiden kolmanneksi heikointa. Kun kotimarkkinat alkavat vetää, ehkä leikkauksia ei tarvitse niin paljon tehdä. Pitäisikö myös selvittää, miten suuri se kestävyysvaje todellisuudessa onkaan. Onko se VM:n arvio vai Etlan arvio lähempänä totuutta - vai molemmat ihan vääriä?
Julkisen talouden kestävyysvaje on vain puolet valtiovarainministeriön esittämästä luvusta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etlan mukaan valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen rahoituksen vajaus on 2,5 prosenttia bkt:sta seuraaan viidenkymmenen vuoden aikana. Valtiovarainministeriö VM) arvioi juolukuussa kestävyysvajeeksi viisi prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. (Helsingin Sanomat 13.1.2011.
Miten ihmeessä Etlan ja VM:n arviot poikkeavat niin paljon toisistaan?
Haluaako VM liioitella kestävyysvajeen suuruutta, perustellakseen sillä tulevia leikkauksia ja perusturvan heikkoutta?
Haluaako Etla puolestaan vähätellä kestävyysvajeen riittämättömyyttä, jotta eläkemaksuja ei korotettisi. Työantajien kela-maksut nollattiin viime vuonna ja näin saatiin miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Mikähän lienee sitten totuus ja kehen voi luottaa.
Samassa artikkelissa HS kysyy kepun, kok:n ja sd:n edustajilta puolueiden taloustavoiteista, jotka ovat auki.
Kepun Hannes Manninen arvioi Suomenmaassa, että leikkaustarve seuravalla hallituskaudella on 1-2 miljardia euroa. Hänen mukaansa leikkauskohteita ovat elinkeinotuet ja kuntien rahat.
Kokoomus ei kerro valtion menojen leikkaukista, mutta kok:n varapuheenjohtaja Sampsa Kataja ei kiistä leikkaustarvetta vaan puhuu valtion tulojen kasvattamisesta. Kokoomus hakisi "miljardeja" välillisten verojen korotuksista ja "kasvua luovalla verouudistuksella" . Tulojen kasvu ei kuitenkaan kokoomuksen mukaankaan riitä.
SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner on arvioinut, että leikkauksia tarvitaan seuraavalla vaalikaudella 0,5-2 miljardia euroa. Jugnerin mukaan muun muassa yritystukia voisi leikata.
...
Kokoomus on tehnyt Kataisen valtiovarainministerikaudella verouudistuksen, joka on EK:n tavoitteiden mukainen (myös Suomen kuvalehti arvioi hallituksen veropolitiikan olevan EK:n mukaista).
Vuoden 2009 verolainsäädännöstä havaittiin 201 verotukea, joista 40 % löytyi uusista verokannoista
(VATT, verotuet Suomessa 2009).
Ainakin verotuet on uudistettu kokoomuksen ja kepun intressiryhmiä suosien.
Lisäksi veropolitiikan linjaus on ollut selkä: tasaveroa kohti mennään.
Ensi vuodelle hallitus on tehnyt budjetin, jonka mukaan välillisiä veroja korotetaan erittäin paljon verrattuna tulojen ja varallisuuden perusteella kerättäviin veroihin. Kataisen hallitus teki vuonna 2008 verouudistuksen tasaveron suuntaan, kun tuloveroja kevennettiin 800 miljoonalla eurolla progressiota purkaen.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli myös mielenkiintoinen artikkeli Saksan tilanteesta. Saksan taloustilanne korjaantuu, kun saksalaisten ostovoima paranee ja kotimarkkinat siellä vetävät. Vaikka vienti ei Saksassa vedäkään, saksalaisten ostovoiman paraneminen saa siellä talouskasvun nousuun.
Suomeen on tämän hallituskauden aikana syntynyt nopeaan tahtiin kurjalisto (aamu-TV:ssa haastateltiin ministeri Rehulaa ja köyhien auttajaa). Kurjaliston tulot ovat köyhienkin tuloista vielä pienemmät ja pelastuksensa ovat leipäjonot. Suomessa on 700.000 köyhyysrajalla elävää, joidenkin lukujen mukaan jopa 900.000, joilla ei ole ostovoimaa.
Sen enempää hallitus kuin Etlakaan ei ole huolissaan suomalaisten heikosta ostovoimasta. Kun kotimarkkinat eivät Suomessa vedä, työttömyys ei vähene. Vientiyritysten tukeminen ei ole työttömyyttä vähentänyt. Teollisuuden tukeminen sekä suorina tukina että verohuojennuksina ei ole työttömyyttä vähentynyt. Teollisuus on käyttänyt tukensa ja verohuojennukset osinkoihin ja yritysjohdon miljoonaoptioihin eikä suinkaan henkilöstön työllistämiseen ja koulutukseen, jos tilauskantaa ei ole.
Osinkoverotuksen huojennuksen jälkeen yritykset jatkoivat ennätyssuuret osingot.
Mitähän jos hallitus kokeilisi "Saksan mallia" ja ryhtyisi korjaamaan suomalaisten heikkoa ostovoimaa, EU-maiden kolmanneksi heikointa. Kun kotimarkkinat alkavat vetää, ehkä leikkauksia ei tarvitse niin paljon tehdä. Pitäisikö myös selvittää, miten suuri se kestävyysvaje todellisuudessa onkaan. Onko se VM:n arvio vai Etlan arvio lähempänä totuutta - vai molemmat ihan vääriä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.