Sosiaali- ja terveysministeri Rehula arvioi aamu-TV:ssa Suomessa olevan kymmeniä tuhansia köyhiä, jotka kuuluvat "kurjalistoon". Rehulan mukaan kaikki on tehty ja miljoonia jaettu ja enemmän ei ole voitu tehdä...
Ministeri Rehula ei tiennyt, että kirkon diakoniatyön puoleen on kääntynyt vuosittain noin 150.000 köyhää, jotka on jätetty yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle sekä toimeentulo-ongelmissaan ja terveyspalvelujen puutteessa.
150.000 on enemmän kuin "kymmeniä tuhansia köyhiä".
Tilastojen mukaan Suomessa on 700.000 ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta.
Perusturva on Suomessa puutteellinen. Puutteellista perusturvaa korjataan hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoilla. Esim. Myllypuro leipäjonossa on keskimäärin 3000 ilmaisruuan hakijaa. 500 köyhää lisää hakemassa ilmaisruokaa.
Perusturvan taso on Suomessa vähäinen, noin 500 euroa.
Sosiaaliturva on tarveharkintainen, köyhyys on todistettava tosittein ja tiliottein. Siitä huolimatta apu saatetaan evätä kerran toisensa jälkeen, kun joku tosite saattaa puuttua.
Jos yhteenlasketut sosiaalituet ylittävät perusturvan tason, saatetaan vähentää lapsilisiä tai takuueläkettä, jotka ovat siten köyhillä tarveharkintaisia - eivät rikkailla. Rikkaat saavat takuueläkkensä ja lapsilisänsä muista tuloistaan riippumatta.
Mitään korjauksia Suomeen syntyneen kurjaliston asemaan ei ole tulossa. Rehula ei kertonut, mitä hallitus aikoo tehdä kurjaliston aseman parantamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.
Rehula totesi kuitenkin, että käsiä ei ole nostettu pystyyn.... jos olisi nostettu, mitään ei olisi tehty.
Kysymys kuuluu, mitä siis on tehty, kun uusi kurjalisto luokka on syntynyt...
Mitä hallitus on tehnyt, kun noin 150.000 kääntyy kirkon diakoniatyön puoleen, eivätkä käänny kelan puoleen toimeentulo- ja terveysongelmissaan.
Ministeri Rehula ei tiennyt, että kirkon diakoniatyön puoleen on kääntynyt vuosittain noin 150.000 köyhää, jotka on jätetty yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle sekä toimeentulo-ongelmissaan ja terveyspalvelujen puutteessa.
150.000 on enemmän kuin "kymmeniä tuhansia köyhiä".
Tilastojen mukaan Suomessa on 700.000 ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta.
Perusturva on Suomessa puutteellinen. Puutteellista perusturvaa korjataan hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoilla. Esim. Myllypuro leipäjonossa on keskimäärin 3000 ilmaisruuan hakijaa. 500 köyhää lisää hakemassa ilmaisruokaa.
Perusturvan taso on Suomessa vähäinen, noin 500 euroa.
Sosiaaliturva on tarveharkintainen, köyhyys on todistettava tosittein ja tiliottein. Siitä huolimatta apu saatetaan evätä kerran toisensa jälkeen, kun joku tosite saattaa puuttua.
Jos yhteenlasketut sosiaalituet ylittävät perusturvan tason, saatetaan vähentää lapsilisiä tai takuueläkettä, jotka ovat siten köyhillä tarveharkintaisia - eivät rikkailla. Rikkaat saavat takuueläkkensä ja lapsilisänsä muista tuloistaan riippumatta.
Mitään korjauksia Suomeen syntyneen kurjaliston asemaan ei ole tulossa. Rehula ei kertonut, mitä hallitus aikoo tehdä kurjaliston aseman parantamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.
Rehula totesi kuitenkin, että käsiä ei ole nostettu pystyyn.... jos olisi nostettu, mitään ei olisi tehty.
Kysymys kuuluu, mitä siis on tehty, kun uusi kurjalisto luokka on syntynyt...
Mitä hallitus on tehnyt, kun noin 150.000 kääntyy kirkon diakoniatyön puoleen, eivätkä käänny kelan puoleen toimeentulo- ja terveysongelmissaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt sitten hirveä valitus, kun ei ole palkkatyöstä kertynyttä rahaa.
Höttöä vaan.."ilmaiset matkat "
Ei ole rahapuita. Kuin Tarja Halosella ja Erkki Tuomiojalla ja muilla vast ahneilla.
kahtiajaon aikaan. Onnistuimme heti rahan jaossa.