Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist sanoo, että ennakoinnit siitä, onko euroa olemassa kahden vuoden kuluttua vaihtelevat kovasti jopa heidän pankkinsa sisällä. Hän puhuu 20–80-suhteesta.
– Oletan itse, että 80 prosentin todennäköisyydellä euro hajoaa, mutta asiantuntijamme on sitä mieltä, että 80 prosentin todennäköisyydellä euro säilyy, Törnqvist kuvaa.
Ålandsbankenin aamuseminaarissa Helsingissä puhunut Törnqvist huomautti, että historiassa on mielenkiintoisia tapahtumia, ja edessämme on yksi sellainen.
Euron kohtalon arvioinnin tekee Törnqvistin mukaan vaikeaksi se, että poliitikot ja heitä äänestävät kansalaiset viime kädessä tekevät ratkaisun.
Yritystietopalvelu
* Ålandsbanken Abp
Jos olemme fiksuja,
seuraamme Saksaa
Olennaisessa asemassa ovat saksalaiset, joilla on rahaa ja valtaa. Saksan liittokansleri Angela Merker on kritisoinut sitä, että EU-maat pelastavat velkaongelmiin ajautuvia maita yksi toisensa jälkeen. Törnqvist viittaa kyselyyn, jonka mukaan jo 60 prosenttia saksalaisista kaipaa D-markkaa takaisin.
Suomen kannattaisi Törnqvistin mielestä katsoa Saksan tekemisiä tarkasti.
– Jos olemme fiksuja, seuraamme Saksaa.
Hän toivoo, että Suomi ei ajaudu tilanteeseen, jossa se ensin syytää rahojaan monen maan tukemiseen ja sen jälkeen huomaa olevansa eri valuutoissa olevien velkojen keskellä tilanteessa, jossa euro vaihtuu markaksi. Tuolloin voisimme havaita elävämme uudelleen 90-luvun alun lamaa, jossa korot ovat korkealla ja asuntojen arvot romahtaneet.
Törnqvist ei usko, että velkoihin ajautuneiden maiden tukeminen on päättynyt Irlannin ja Kreikan apupaketteihin.
– Portugali, Espanja, Italia, Belgia, Kypros, Slovakia, Slovenia ja Ranska ovat seuraavia avunpyytäjiä, hän listaa.
Kukaan ei halua
hallitsematonta muutosta
Jos euro hajoaa, kaikki euroalueen maat eivät välttämättä ala käyttää vanhoja kansallisia valuuttojaan. Törnqvistin mukaan pystyyn voitaisiin polkaista vaikkapa jonkinlainen Pohjois-Euroopan hansavaluutta tai Pohjoismaat voisivat siirtyä käyttämään yhteistä kruunua. Tosin Norja tuskin innostuisi moisesta.
– Yksi vaihtoehto voi olla, että heitetään joku tai joitakin maita euroalueesta ulos, hän hahmottelee.
Nobelin palkinnon saanut taloustutkija Christopher Pissarides arvioi eilen, että Euroopan unioni ei välttämättä pelasta Espanjaa, jos se romahtaa. Hän arvioi, että päättäjät saattaisivat tuolloin miettiä esimerkiksi Espanjan palauttamista väliaikaisesti pesetan käyttäjäksi.
Törnqvist uskoo, että euron kohtaloa mietitään ankarasti suljetuissa piireissä ja nyt ostetaan aikaa. Tapahtuipa mitä tahansa, olennaista on, että muutos on hallittu.
– Kukaan ei halua hallitsematonta muutosta, hän korostaa.
Katainen ja muut puhuu paskaa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/01/13/kahden-vuoden-paasta-euroa-ei-ehka-enaa-ole/2011539/12
– Oletan itse, että 80 prosentin todennäköisyydellä euro hajoaa, mutta asiantuntijamme on sitä mieltä, että 80 prosentin todennäköisyydellä euro säilyy, Törnqvist kuvaa.
Ålandsbankenin aamuseminaarissa Helsingissä puhunut Törnqvist huomautti, että historiassa on mielenkiintoisia tapahtumia, ja edessämme on yksi sellainen.
Euron kohtalon arvioinnin tekee Törnqvistin mukaan vaikeaksi se, että poliitikot ja heitä äänestävät kansalaiset viime kädessä tekevät ratkaisun.
Yritystietopalvelu
* Ålandsbanken Abp
Jos olemme fiksuja,
seuraamme Saksaa
Olennaisessa asemassa ovat saksalaiset, joilla on rahaa ja valtaa. Saksan liittokansleri Angela Merker on kritisoinut sitä, että EU-maat pelastavat velkaongelmiin ajautuvia maita yksi toisensa jälkeen. Törnqvist viittaa kyselyyn, jonka mukaan jo 60 prosenttia saksalaisista kaipaa D-markkaa takaisin.
Suomen kannattaisi Törnqvistin mielestä katsoa Saksan tekemisiä tarkasti.
– Jos olemme fiksuja, seuraamme Saksaa.
Hän toivoo, että Suomi ei ajaudu tilanteeseen, jossa se ensin syytää rahojaan monen maan tukemiseen ja sen jälkeen huomaa olevansa eri valuutoissa olevien velkojen keskellä tilanteessa, jossa euro vaihtuu markaksi. Tuolloin voisimme havaita elävämme uudelleen 90-luvun alun lamaa, jossa korot ovat korkealla ja asuntojen arvot romahtaneet.
Törnqvist ei usko, että velkoihin ajautuneiden maiden tukeminen on päättynyt Irlannin ja Kreikan apupaketteihin.
– Portugali, Espanja, Italia, Belgia, Kypros, Slovakia, Slovenia ja Ranska ovat seuraavia avunpyytäjiä, hän listaa.
Kukaan ei halua
hallitsematonta muutosta
Jos euro hajoaa, kaikki euroalueen maat eivät välttämättä ala käyttää vanhoja kansallisia valuuttojaan. Törnqvistin mukaan pystyyn voitaisiin polkaista vaikkapa jonkinlainen Pohjois-Euroopan hansavaluutta tai Pohjoismaat voisivat siirtyä käyttämään yhteistä kruunua. Tosin Norja tuskin innostuisi moisesta.
– Yksi vaihtoehto voi olla, että heitetään joku tai joitakin maita euroalueesta ulos, hän hahmottelee.
Nobelin palkinnon saanut taloustutkija Christopher Pissarides arvioi eilen, että Euroopan unioni ei välttämättä pelasta Espanjaa, jos se romahtaa. Hän arvioi, että päättäjät saattaisivat tuolloin miettiä esimerkiksi Espanjan palauttamista väliaikaisesti pesetan käyttäjäksi.
Törnqvist uskoo, että euron kohtaloa mietitään ankarasti suljetuissa piireissä ja nyt ostetaan aikaa. Tapahtuipa mitä tahansa, olennaista on, että muutos on hallittu.
– Kukaan ei halua hallitsematonta muutosta, hän korostaa.
Katainen ja muut puhuu paskaa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/01/13/kahden-vuoden-paasta-euroa-ei-ehka-enaa-ole/2011539/12
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.