Uudestisyntynyt voi tehdä myös tietoista syntiä, olet itse näin kirjoittanut. Kunka hän voi tällöin olla synnitön kun kerran rikkoo tietoisesti Jumalaa vastaan?
Olet verrannut itseäsi puhtaudessasi ja viattomuudessasi Jeesukseen vaikka opetuksesi mukaan uudestisyntynyt tekee sekä tietoista, että tiedostamatonta syntiä. Oletko todellakin Jeesuksen veroinen synnittömyydessä, puhtaudessa ja viattomuudessa?
Mikä on suhteesi menestysteologiaan? Keitä ovat ne helluntaisaarnaajat joiden opetukseen oppisi ainakin osittain nojaa?
Vastaatko selkeästi, kiertelemättä ja kaartelematta kysymyksiin, se on kyllä mahdollista.
Olet verrannut itseäsi puhtaudessasi ja viattomuudessasi Jeesukseen vaikka opetuksesi mukaan uudestisyntynyt tekee sekä tietoista, että tiedostamatonta syntiä. Oletko todellakin Jeesuksen veroinen synnittömyydessä, puhtaudessa ja viattomuudessa?
Mikä on suhteesi menestysteologiaan? Keitä ovat ne helluntaisaarnaajat joiden opetukseen oppisi ainakin osittain nojaa?
Vastaatko selkeästi, kiertelemättä ja kaartelematta kysymyksiin, se on kyllä mahdollista.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lue Room.6-luka ja jos on kysyttävää, ja epäselvää sen perusteella, - kysy vaan reilusti.
Jakeet 1-10: Kristitty on pyhitetty sen aseman nojalla, joka hänellä on Kristuksessa.
Se, että Jumala pelastaa ihmisen vanhurskauttavalla armollaan, herättää kysymyksen, johon annetaan
vastaus jakeissa 2-11. Samanlaisia ongelmia mainitaan jakeissa 6:15, 7:7 ja 7:13.
Jotkut väittävät, että yksin armosta saatava pelastus innostaa ihmistä jatkamaan synnissä elämistä ja
että hän käyttää hyväkseen ilman ehtoja annettavaa ja alati riittävää armoa samoin kuin huikentelevainen
poika isänsä anteliaisuutta.
Jakeessa 2 esitettyyn vastaukseen sisältyy se periaate, että "kuolema" on erottanut meidät synnistä.
Syntymässään Kristus tuli yhdeksi meistä, jotta me voisimme olla yhtä Hänen kanssaan Hänen
kuolemassaan. Meidät liitetään ruumiiseen, jonka pää on Kristus. Tämä on vanhurskautetun uskovan
asema ja tälläisenä Jumala hänet näkee.
Meidät liitetään Kristukseen ruumiissa, joka on käynyt kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemuksen kautta
uuteen elämään. Me emme siis enää ole Aadamissa vaan Kristuksessa"..Hänen kanssaan yhteenkasvaneita"
(sananmukaisesti: yhteen istutettuja) viittaa ajatukseen oksastettuna olemisesta ja siinä yhdessä
kasvamisesta ; oksastettu ja runko ovat osallisia samasta elämästä ja luonnosta.
"Meidän vanha ihmisemme" tarkoittaa sitä, mitä me olimme Aadamissa.
"Synnin ruumiin", jonka sanotaan tulleen voimattomaksi, voidaan ajatella viittaavan joko synnin
orjuuttamaan ihmisruumiiseen sellaisena kuin se oli Aadamissa, vanhurskautumattomana, tai ihmisen
syntiseen luontoon, jonka vaikutus näkyy ruumiissa ja sen välityksellä.
Jokatapauksessa jakeessa 7 sanotaan:.."sillä joka on kuollut, on vanhurskautunut pois synnistä"
Koska tämä on vanhurskautetun uskovan asema Kristuksessa, hänet on vapautettu synnin ylivallasta
ja hän on saanut kyvyn elää pyhää elämää ylösnousemusvoimassa. Hän on yhtä ylösnousseen Kristuksen
kanssa, joka hankki hänelle voiton synnistä lihassa. (vrt. 8:3)
Jae 11:Pyhityksen kokeminen tiedon ja uskon kautta.
Meidän asemamme Kristuksessa (se, mitä olemme Jumalan silmissä) muuttuu omistamiseksi, kun meille
selviää, mitä asemamme Kristuksessa merkitsee ja kun uskon varassa toimimme sen perusteella, mitä
tiedämme.
Meidän on jatkuvasti "pidettävä itsemme synnille kuolleina", toisinsanoen elettävä tietämiseen perustuvan
uskon varassa. Asemamme muuttuu koetuksi todellisuudeksi, kun pidämme totena toisaalta sitä että olemme kuolleet synnille ja toisaalta sitä, että elämme Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.
Vanhurskautettu uskova on todella kuollut synnille ja elävä Jumalalle; tämä on hänen muuttumaton
asemansa. Koetuksi todellisuudeksi tämä tosiasia muuttuu aina silloin, kun ihminen uskon varassa pitää
asemaansa todellisena. Se puolestaan edellyttää Jumalan tahtoon myöntymistä.
Pyhitys poistaa lainalaisuuden.
Paavalin julistama armon evankeliumi ei anna lupaa synnissä elämiseen. "Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla"
Laki sanoo: "Tee, niin saat elää"
Armo sanoo:" Elä, niin saat tehdä"
Armosta elävällä on siunattu voimanlähde, jonka varassa hän tekee Jumalalle mieluisia tekoja ja
kantaa hyvää hedelmää.
Jumala on siis ilmoittanut, ettei uskova ole enää lain alla. Tämän ajatuksen vääristelijöille Paavali vastaa,
että armosta pyhittyminen ei suinkaan anna lupaa synnin tekemiseen, vaan itseasiassa se vapauttaa
synnin vallasta.
Paavali asettaa vastakkain orjuuden, josta armosta saatava pyhitys vapauttaa, ja vapauden, jonka se
antaa; hän puhuu ensin palvelijoista ja isännistä ja sitten kahden eri elämäntavan seurauksista.
Vastakkain on kaksi isäntää: henkilöitynyt synti, sekä Jumala Kristuksessa.
Orjuus johtaa kuolemaan, vapaus sitävastoin vie elämään. Ihmiset ovat joko synnin orjia tai sitten
vanhurskauden palvelijoita. Seuraus tästä asiaintilasta on joko "kuolema" ja hedelmättömyys tai
"pyhitys" ja iankaikkinen elämä. Synnin palkan, kuoleman, vastakohta on Jumalan lahja, ikuinen elämä.
Luvussa 6 synti on isäntä, jota syntinen orjana palvelee. Tämän siteen katkaisee orjan kuolema.
Uskovan suhdetta lakiin verrataan avioliiton siteeseen. Pyhityksessä tapahtuu vapautuminen laista,
sekä uskovan kuoleman, että uuden avioliiton kautta.
Viittaamalla avioliittoon Paavali haluaa muistuttaa, että vain jomman kumman puolison kuolema
katkaisee avioliiton siteet.
Mutta kuka kuolee tässä tapauksessa ?
Lakiko ? Kristusko ? Vai uskova ?
Kristus tosin kuoli, mutta Hänen kuolemansa vain teki mahdolliseksi uskovan kuoleman yhdessä Hänen
kanssaan. Uskova vapautuu siis lain alaisuudesta "kuoleman" ja Kristuksen ruumiiseen liittämisen
kautta.
Mutta uskovan vapautuminen lain alaisuudesta kuoleman kautta on vain toinen puoli vertauskuvan
sisällöstä. Uskova on näet nyt vapaa tulemaan toisen, nimittäin kuolleista nousseen, Uuden Ihmisen.
Kristuksen, omaksi. Mutta miten tälläinen liitto on mahdollinen, jos me olemme kuolleet ?
On muistettava, että olemme yhtä ylösnousseen Herran kanssa, joka on hankkinut itselleen
kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan itsensä kaltaisen morsiamen (Efes. 5:25-32) Ylösnousseen
Kristuksen morsiamena me olemme päässeet osallisiksi Hänen saavuttamastaan voitosta.
Hänen elämästään ja tulevasta kunniastaan. Isä on tarttunut Poikaansa ja lastaan kädestä ja
liittänyt heidät yhteen ikuisiksi ajoiksi.
Ja lisäksi miedän ei tule enää "palata lihaan" eli ryhtyä etsimään vanhurkautta sieltä, peilaten itseämme vaikkapa tekojen lain, eli lain kautta, tai alistua enää sen alaisuuteen, ja tästä on kiroitettu Galatalaiskirje, joka opettaa esim: että ne jotka: USKON SIJAAN, yrittävät perustautua lakiin, lankeavat pois näin menetellessään Kristuksesta, - jo saatuaan kaiken uskonkautta lahjana - jos he palaavat omien tekojen tarjoamiseen Jumalalle, jo kerran vanhurskaiksi tultuaan: uskosta ja armoasta. Kristitty ei tee mitää vanhurkautuakseen, vaan koska on synnistä, pois kuollut, ja vanhuskautettu - hän elää Isälle mielihyväksi, Hengen johdossa, ja kuuliasiuudessa: Hes.36:26,27; jossa sydän, elävässä synteesissä Jumalan Hengen kanssa - tekee KERTAKAIKIAAN VAPAHDETUTTUNA kaiken HÄNEN KIRKKAUTENSA KIITOKSEKSI ! Ef.1:6; 2 Kor.5:14-21.
Jälleen esitetään vastaväite (vrt. luku 6:1,15, 7:13)
Jos laki herättää synteihin johtavat himot, eikö se silloin ole syntiä ?
Paavali torjuu kauhistuneena tälläisen väitteen ja osoittaa lain päinvastoin olevan hyvä,
koska se paljastaa ihmisen synnin. Laki on moitteeton, eikä sitä voi syyttää.
Synti on syypää kaikkeen. Lakia ei tee synniksi se,ettei se voi pyhittää ihmistä.
Laki paljastaa synnin synnillisyyden ja tuomitsee lihallisen ihmisluonnon
Lakiin perustuvat omat yritykset eivät voi pyhittää sen enempää Mooseksen lakiin vetoavaa
juutalaista, kuin yleiseen moraalilakiin vetoavaa ei-juutalaista.
Nyt on voimassa uusi elämisen malli. Enää ei pyritä täyttämään ulkonaista mittaa (lakia)
vaan tavoitteena on elää uskovan sisimmässä asuvan Persoonan mielen mukaan.
Enää ei kaiken keskipisteenä ole oma minä, vaan Kristus.
Ei se, mitä minä olen itsessäni, vaan se, mitä olen Hänessä.
En minä, vaan Kristus.
Ihmisen minä pyrkii tällöin elämään kristitylle soveliasta elämää.
Tässä kuvaillun surkean tappion syy on se, että "minä" yrittää pyhittää itse itseään.
"Minä", (uusi ihminen) yrittää elää kristitylle soveliaasti, mutta kärsii jatkuvan tappion
"minälle" (vanha ihminen), Uusi ja vanha luonto kamppailevat herruudesta.
Tappio johtuu lakiin perustuvista omista yrityksistä, ihmisen pyrkimyksestä pyhittää
itse itsensä.
Jae 25:Todellinen pyhitys
Voitto on mahdollinen vain "Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta"
On turha luulla, että vanhan luonnon voisi tukahduttaa (turhaa lakiuskoa) tai kokonaan hävittää (pelkkää mielikuvitusta). Jos se olisi mahdollista, ihminen ei voisi tehdä syntiä vaikka haluaisikin,
koskapa ihmisen uusi luonto ei tee syntiä (vrt. 1Joh. 3:9)
Pulman ratkaisu on se Kristuksen hankkima vapautus, jota selvitetään Room. 6 luvussa.
Tappio johtuu siitä, ettemme tajua asemaamme Kristuksessa ja elä siihen turvautuen,
emmekä muuta sitä uskon kautta käytännön elämäksi.
Armon alaista: vain kerran lihasta syntyneenkin ihmiskunnan = Aadamin elämässä, aluta loppuun: 1 Moos.9:11-17. Ja lihassa vielä elettävänä aikana "armon tulee hallita mietä: Room.5:21; ja huom. vanhan ihmisen kuoltua, se joka seurasi tekoineeen synnin laikia, joka on jäsenissämme, on ristiinaulittu eli pois kuollut 2 Kor.5:17: - ja katso uusi on sijaan tullut, joka elää vapahdetun lapsenlailla, kuuliaisuudessa henkien Isään kohtaan: Hebr.12;9; ja:
Hänelle: >> joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, ETTÄ ME SYNNSTÄ POIS KUOLLEINA, eläisimme vanhurskaudelle; ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut". Sillä te olitte eksyksissä niinkuin lampaat", mutta NYT OLETTE PALANNEET SIELUJENNE PAIMENEN JA KAITSIJAN TYKÖ.
Kristuksen ruumiin kuoleman kautta, tullaksenne toisen omiksi, Hänen, joka on kuolleista herätetty, että ME KANTAISIMME HEDELMÄÄ JUMALALLE.
Sillä kun me olimme lihan vallassa (vanhan ihmisen sokeassa tilassa), niin synnin himot, jotka laki herättää, (tutkittu juttu), vaikuttivat jäsenissämme, niin että kanoimme hedelmää kuolemalle, mutta NYT ME OLEMME IRTI LAISTA JA KUOLLEET POIS SIITÄ, MIKÄ PITI MEIDÄT VANKEINA, NIIN ETTÄ PALVELEMME JUMALAAN HENGEN UUDESSA TILASSA, emmekä kirjaimen vanhassa.
Jakeet 1-4: Uusi laki.
Voitto on mahdollinen, kun olemme selvillä asemastamme Kristuksessa, toimimme sen varassa ja saamme
näin kokea sen voiman. Tällöin voidaan puhua voittoelämästä Pyhässä Hengessä.
Room. 8:ssa ei esitetä vastaväitteitä, eikä puhuta tappiosta.
Voiton kannalta keskeistä on varmuus siitä, että uudessa asemassamme Kristuksessa meitä ei
todellakaan odota kadotustuomio.
Uusi "elämän hengen laki" tarkoittaa sitä, että Pyhä Henki toimii uskovan Kristuksessa saaman
uuden aseman puitteissa vastustaen ja kukistaen "synnin ja kuoleman lain" ja vaikuttaen
vanhurskautta ja elämää.
Sen mitä Mooseksen laki tai minkään muunkaan lain alaisuus ei voinut ihmisen synnin tähden
saada aikaan, sen Jumala teki lähettämällä ainoan Poikansa ihmiseksi.
Synnitön ihminen Kristus tuomitsi suurrikollisen, synnin ja hankki sille oikeuden tuomion.
Tämän vuoksi vanhurskas Jumala voi armollisen Pyhän Hengen kautta täyttää lain
oikeudenmukaiset vaatimukset meissä.
Jakeet 5-25: Uusi voitto.
Pyhä Henki ottaa hoitaakseen kamppailun syntiä vastaan. Taistelun osapuolina ovat "lihan mieli" ja
"Henki". Room. 7 luvun "minän" korvaa "Henki" ja tappion sijasta on seurauksena voitto.
Todellisen pyhityksen on jo osoitettu perustuvan armoon uskon kautta (6:1-11) ja usko saa Pyhän
Hengen voittoisan voiman toimimaan "lihan mieltä" (ihmisruumiissa vaikuttavaa syntiä) vastaan.
Uusi voitto tuo muassaan myös uudenlaisen varmuuden Jumalan lapseudesta.
Uskovasta tulee syntymän kautta lapsi, mutta lisäksi lapseksiottamisen kautta ´poika´(sananm.vrt
Gal. 4:5) jolla on perillisen asema ja kaikki tälle kuuluvat oikeudet : johdatus, perheyhteys,
varmuus omasta asemastaan, perimisoikeus ja siihen liittyen kärsimiseen tarvittava kestävyys,
edessä olevan kirkkauden valossa.
Luomakuntakin tullaan vapauttamaan "Jumalan lapset" (oik. pojat) tulevat ilmestymään yhdessä
Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen kanssa.
"Lapseksi-ottaminen" viittaa meidän tulevaan ruumiilliseen ylösnousemukseemme, jonka takeena
on se, että Jumala on ottanut meidät hengellisiksi lapsikseen.
Meidän sanotaan olevan pelastettuja "toivossa", tämä viitta meidän tulevaan pelastamiseemme
Krsistuksessa olevat odottavat edessä olevaa kirkkautta, ilman uskoa ei tätä toivoa ole.
Muutama kriittinen huomautus: >> Elämän hengen lak KristukseSSA JeesukseSSA on vapauttanut miedät synnin ja kuoleman laista > Niin ei NYT siis ole (ENÄÄ) mintään kuolemantuomiota niille, jotka (uskonkautta Jumalan tekoon Häenssä:) Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo Minun sanani ja uskoo Häneen, joka on Minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, VAAN ON SIIRTYNYT KUOLEMASTA ELÄMÄÄN.
Mitä tällä haluat sanoa, kun kirjoitat:
>>Synnitön ihminen Kristus tuomitsi suurrikollisen, synnin ja hankki sille oikeuden tuomion.
Tämän vuoksi vanhurskas Jumala voi armollisen Pyhän Hengen kautta täyttää lain
oikeudenmukaiset vaatimukset meissä.
voisi myös apostoli Johannes antaa kun jaikali on laiska vastaamaan.
5 Moos.21:22,23; ja Jes.53-luku.
Lisää perusteluja 'oppiisi' taidat löytää vain Joyce Meyer'iltä ja muilta menestysteologeilta.
Joyce Meyer sanoo olevansa synnitön:
“Aionpa kertoa teille jotakin ystävät: En lakannut tekemästä syntiä, ennenkuin sain kovaan kallooni, etten ole enää syntinen. Uskonnollinen maailma ajattelee sen olevan harhaoppia ja tahtoo hirttää sinut siitä. Mutta Raamattu sanoo, että minä olen vanhurskas ja minä en voi olla vanhurskas ja syntinen yhtä aikaa. Minua on aina vain opetettu sanomaan: 'Olen köyhä ja kurja syntinen.' Minä en ole köyhä, minä en ole kurja, enkä minä ole syntinen. Se on valhe helvetin kuilusta. Sitä minä olin ja jos olen sitä edelleen, niin Jeesus kuoli turhaan. Aamen!” Joyce Meyer (What Happened from the Cross to The Throne? Äänite)
”Kenelläkään ei ole mitään toivoa päästä taivaaseen, ellei usko tätä totuutta. Et voi päästä taivaaseen, ellet usko koko sydämestäsi, että Jeesus otti sinun paikkasi. Hän tuli sinun sijaiseksesi ja otti sen rangaistuksen, jonka sinä ansaitset. Hän kantoi kaikki sinun syntisi. Hän maksoi velkasi... Jeesus meni helvettiin sinun puolestasi. Hän kuoli puolestasi. Hän maksoi sinun synneistäsi.” (sivu 43, vuoden 1996 painos)
Joyce Meyer sanoo jokaiselle, ettei kenelläkään ole mitään toivoa päästä taivaaseen, ellei usko harhaoppiin uudestisyntyneestä Jeesuksesta ja että sovitus tapahtui helvetissä.
“Hänet julistettiin syylliseksi ristillä, mutta Hän maksoi hinnan helvetissä.” Joyce Meyer (What Happened from the Cross to The Throne? Äänite)
“Kenelläkään ei ole mitään toivoa päästä taivaaseen, ellei usko tätä totuutta, jonka minä esitän. Et voi päästä taivaaseen, ellet usko koko sydämestäsi, että Jeesus otti sinun paikkasi helvetissä” Joyce Meyer (“The Most Important Decision You Will Ever Make”, 1991 sivu 3).
http://nokialainen.blogspot.com/2010/06/joyce-meyer-ja-menestysevankeliumi.html
.
>> kuten Hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
selkeyttäneet oppiasi ja sen
Tähän ei esimerkiksi Raamatusta vastausta löydy:
"Mikä on suhteesi menestysteologiaan? Keitä ovat ne helluntaisaarnaajat joiden opetukseen oppisi ainakin osittain nojaa?"
Kysytään lisäksi sitten näin: Koetko henkilökohtaisesti olevasi Jeesuksen veroinen synnittömyydessä, puhtaudessa ja viattomuudessa?
Jaikalismi henkilöityy Jaikaliin joten henkilökohtaisilla näkemyksilläsi edellisten kysymysten suhteen on merkitystä.
On helppo heitellä tuollaisia höpö-kommentteja, mutta yritäpä vastata tähän:
Mitä yhtäläisyyttä SINÄ Baltasar näet Joyce Meyer'in synnittömyysopetuksella
jaikalin vastaavan 'opetuksen' kanssa? Eivätkö ne näytä olevan ns. yksi-yhteen!
.
Baltasar, anna suora vastaus kysymykseeni. Älä kiertele, vaan vastaa kuin mies.
.
Gal.2:1920; >> Minä olen Kristuksen kanssa ristiinaulittu., ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa > Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on erottanut minut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi ILMAISTA MINUSSA POIKANSA, että minä julistaisin evankeliumia Hänestä pakanain seassa, niin minä heti alunpitäenkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä,
Ei kaiketi Jaikalikaan sanonut tuntevansa niitä, mutta mitä synnittömyyteen tulee kertaa sinä sitä, Room.6-lukua, - kunnes olet sen opetuksen, - sen sisältävän ilmoituksen, elänyt todeksi omalla kohdallasi; totena pitäen: >> Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä siinä eläieimme > joka on kuollut, se on vanhurskutunut pois synnistä > Minkä Hän kuoli, sen Hän kertakaikkiaan kuoli pois synnistä, mutta minkä Hän elää , sen Hän elää Jumalale. Niin pitäkää tekin itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elvävinä Kristuksessa Jeesuksessa > Mutta, nyt kun olette synnistä vapautetut, ja Jumalan palvelioksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys > Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren, jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
Katsoessaan ympärilleen he totetivat - mahdotonta - ja silloin meri hukutti heidät.
Katsoessaan ympärilliin he totesivat - uskoa omaistamatta - mahdotonta, ja ilman uskoa he hukkuivat.
synnin tähden ?