Ei nämä niin kovia olleet. Suomalaisilta jos oltaisi pyydetty apua talvisodan suunnittelussa. Saksan virhe oli se että uskoivat valtaavansa koko Eurooppalaisen Venäjän ennen talvea. Olettamus että Moskovan, Rostovin ja Leningradin kaatuminen olisi tuhonnut muun Venäjän oli virheellinen.
Talvi alkoi sitäpaitsi vuonna 1941 jo poikkeuksellisen aikaisemmin lokakuussa.
Talvi alkoi sitäpaitsi vuonna 1941 jo poikkeuksellisen aikaisemmin lokakuussa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
strateginen osaaminen paljastui lopulta ainoastaan taktiseksi osaamiseksi. Selvimmin tämä käy ilmi kahdesta tapahtumasta: Ranskan valtaamisesta ja sodasta NL:a vastaan.
Ranskan valtaamisessa, niin menestyksekäs kuin olikin, jäi puuttumaan pidemmälle kantava ajatus: Entä sitten kun voitto on saavutettu? Nythän Saksa ei oikein tiennyt mitä voitollaan lopulta tekisi. Tuskin Hitler saattoi kuvitella miehityksen voivan ikuisesti jatkua. Ja tuntien itse henkilökohtaisesti saksalaisten ja ranskalaisten skisman, tuskin myöskään kuvitteli että siellä lopulta eleltäisiin seesteisessä ja suvaitsevassa monikulttuurissa Saksan hallitessa lintukotoa.
Hyökkäys NL:oon taas perustui käsittämättömiin virhearviointeihin, joita oli useitakin. Ensimmäinen liittyi alueisiin. Vaikka sissisodankäynnin doktriini kirkastui vasta 50-80 -lukujen siirtomaiden itsenäisyyssodissa, olisi jo Hitlerin esikunnassa pitänyt käsittää ettei ehdoton antautuminen ole pakko-optio silloin kun käytössä on enemmän kuin tarpeeksi ystävällismielistä, jopa omaa maata taistelualueen ulkopuolella. Miksi ihmeessä muutaman kaupungin menetys johtaisi antautumiseen? Ranska oli täysin toinen asia: koko Ranskan kansa ei voinut lähteä maasta sodan kääntyessä Saksan eduksi. NL:ssa tarvittaessa vaikka koko euroopanpuoleinen osa olisi ollut mahdollista evakuoida Aasian puoleiseen osaan maata. Toinen väärinarviointi kohdistui vihollisen taisteluvoimaan. NL:n väkiluku tiedettiin ja sekin on kaikkien tuntema tosiasia että kansakunta voi nostaa aseisiin enimmillään 15% väkiluvustaan. Olisi pitänyt olla itsestään selvää että vastassa on pahimmillaan yli 30 miljoonan miehen armeija. Silti Saksa lähti toimeen kolmen miljoonan miehen hyökkäysvoimalla. Jokaisen Clausewitzinsa lukeneen pitäisi ymmärtää ettei tätä pelkällä teknisellä ylivoimalla kompensoida ellei sitten käytössä ole jotain aivan ylivertaista tekniikkaa jota vastapuoli ei kykene kopioimaan (atomiase oli tällainen).
Sana strategia on helppo sanoa livauttaa ja se kuulostaa hienolta ja ammattimaiselta. Mutta kuten näkyy, sen todellinen ymmärtäminen ei ole helppoa edes heille jotka luulevat siihen kouluttautuneensa.
No ei tuo kovin isolta kuulosta ottaen huomioon ette Saksa tappoi sodan aikana ainakin 12 miljoonaa Puna-Armeijan sotilasta ja partisaania. Ilman Lend-Lease apuahan Neuvostoliiton tappiot olisivat olleet huomattavasti suuremmat.
Yksi saksalainen vastasi kahtakymmentä ryssää.
Tuskin kukaan realisti teuton kuvitteli Uralille menevänsä. Enkä minä suomalaisena olisi toivonut että olisivat menneet jonnekin Komin Tasavaltaan tai Permiin riehumaan. Ei sinänsä että heillä mitään kykyä tähän olisi.
Saksalainen oli täysin hukassa varsinkin tundralla. Olisivat vaikka mieluummin menneet Turkin kautta Lähi-Itään ja hankkineet öljyä ensin ennen kuin Uraalille lähdetään.
Itävaltalaisella korpraalilla tuskin oli kiertokoulua kummempi kouluttautuminen tehtäviinsä. Hitler luotti strategisissa ja taktisissakin asioissa intuitioon ja suoranaiseen taikauskoon enemmän, kuin sotakoulut käyneiisiin kenraaleihinsa.
Entä kun tuli se kahdeskymmenes ensimmäinen? tuon uhriluvun perusteella yksi saku ei vastannut kuin neljää ryssää. ja listihän heitä suomalaisetkin.
Saksan taktiikka toisessa maailmansodassa oli vain onnistunut sovellutus vanhasta Schlieffen-suunnitelmasta, jota yritettiin jo ensimmäisessä maailmansodassa.
Sivusotaretket ja Johtajan "intuitio" pilasivat homman, eikä taustalla tosiaankaan ollut selkeää strategista ajatusta.
Saksan ongelmat voidaan tiivistää muutamaan ydinkohtaan:
- Britannian laivasto
- Neuvostoliiton laajuus ja väestöpohja
- USA:n teollinen kapasiteetti
- Miten pakottaa vihollinen rauhaan valtaamatta koko maata
Listi tokkiisa. Jopa polakit sai muutaman listittyä. Silti ne vaan joten kuten poisti kolmekymmentä miljoonaa slaavia maapallolta. Tai oikea luku lienee jotain 19 miljoonaa.
Olisiko niiden pitännyt siis odottaa että ryssä hyökkää kuten teki 1914? Hyökkäys ei sittenkään ole saksalaiselle se paras puollustus, vai.
sitten sotki jäljelle jääneet sakemannit saveen?
"Jokaisen Clausewitzinsa lukeneen pitäisi ymmärtää ettei tätä pelkällä teknisellä ylivoimalla kompensoida ellei sitten käytössä ole jotain aivan ylivertaista tekniikkaa jota vastapuoli ei kykene kopioimaan (atomiase oli tällainen)."
Nyt et ole hajullakaan Hitlerin strategiasta. Se perustui nimenomaan siihen, että bolsevismi hajoaa yhdellä voimakkaalla iskulla. Tekninen ja taktinen ylivoima oli tekijä, jolla iskuun päästään. Ja lähellä oli.
Hitler teki kohtalokkaat päätökset vastoin OKH:n kantaa. OKW:n Keitel ja Jodl olivat Hitlerin lumoissa, mutta ei sielläkään koko esikunta.
"Sana strategia on helppo sanoa livauttaa ja se kuulostaa hienolta ja ammattimaiselta. Mutta kuten näkyy, sen todellinen ymmärtäminen ei ole helppoa edes heille jotka luulevat siihen kouluttautuneensa. "
Toivottavasti et edes luulottele ymmärtäväsi strategiaa. Niin pieleen menee tarinat jatkuvasti.
jos sellaisesta edes voidaan puhua, oli kuitenkin kestämätön ja vailla mitään sitä tukevaa viitekehystä.
Bolshevismi olisi kylläkin saattanut ulkoisen paineen avulla hajota kahta kautta sisäisesti; Neuvostovaltion eri kansallisuuksien ristivetoon ja neuvostokansalaisten kokemaan kurjaan elintasoon. Kumpaakaan näistä elementeistä Hitler ei kuitenkaan ymmärtänyt tai halunnut hyödyntää. Hän ei tarjonnut mitään neuvostojärjestelmää parempaa vaan suurta huononnusta. On vaikea nähdä minkä vuoksi silloin olisi rynnätty viimeiseen asti taistelemisen sijasta antautumaan.
Hitlerillä ei siis ollut strategiaa vaan nuoruutensa ajan katkeruudesta, päähänpinttymistä ja ennakkoluuloista versonutta impulsiivista toimintaa koristettuna mahtipontisilla visioilla.
Ettei ois kenraali Talvi ja Länsi jotka sotki. Hitler itse sanoi että Saksa ei yleensä ole valmis talvisotaan. Olikohan Saksan Keisarillisella armeijalla ensimmäisen maailmansodan aikana edes perkele suksia. Ryssä osasi kyllä jo Tsaarin aikana suksea käyttää.
Suksi on Venäjällä ainakin aiemmin sotamiehen paras ystävä. On se nykyisinkin monessa paikassa.
Saksalaiset oli niin röyhkeyden täyttämiä. Ei näillä ollut mitään jakoa Permiin päästä. Ryssä näytti kuten britit että kun tuut teuttoni meidän maille niin takaisin myös tulee.
Saksalaista ajattelu kuvaa hyvin se että kuulemma saksalainen ovenvartija oli korkea-arvoisempi yli-ihminen kuin vaikkapa joku älykäs neuvostoinsinööri Uraalilta. Sinne jäi Volgalle porukkaa eikä Uralille menty.
Ei Suomen armeija kuitenkaan perkele nyt sukulaisiaan olisi tappanut jos Nenetsiaan ja muille oltais menty.
Se on muuten Rateki harmi. Suurin osa Venäjän öljystä tulee nimittäin Nenetsiasta ja Hanti-Mansia. En minä Rateki noita tyyppejä vihaa. Sanotaanko että olen pettynyt vain kun taistelivat venäläisten sortajien käskystä suomalaisia, unkarilaisia ja virolaisia vastaan.
Marskin ja ylimmän sodanjohdon epäpätevyyttä, saamattomuutta ja pelkuruutta ettei Suomi vallannut Romanian ja Krimin öljykenttiä.
talvi? Talven ei olis pitänyt yllättää edes ekana talvena 41, sakemanneilla oli takuuvarmasti tiedossa sääolosuhteet kaikilla paikkakunnilla missä aikoi sotaa käydä. Ja vaikka olisi ekana talvena yllättänytkin niin siellähän ne rähmivät vielä kolme seuraavaakin. Jos sen ajan suurvallan kyvyt ei riittäneet tuottamaan palttoita, pipoja, tumppuja ja töppösiä armeijalleen, niin sitten olis pitänyt jättää sotiminen muille ja keskittyä pitsin nypläykseen.
No kun ne usko voittavansa Blitzkriegillä ilman että talvi tulee. Jo muutenkin meni vituksi kun kova talvi alkoi jo lokakuussa 1941 vaikka se alkaa yleensä myöhemmin Venäjällä.
Eipä niitä Siperian öljyjäkään oltu löydetty kuin vasta 1960-luvulla mutta kyllä suomalainen talvessa pärjäsi paremmin kuin teuton. Tämän myönsi ryssä jolla oli aina talvitappelussa ylivoima. Olihan näillä saksalaisilla teuttoneilla tosin Gebirgjäger-yksikköjä vaan kun ei edes kaikilla ollut suksia ja muutenkin oli perseestä.
Toista ne on nyky-Saksan armeijan Gebirgsjägerit jotka on koulutettu ja aseistettu paremmin kuin esi-isänsä.
Arktis ist nichts!
Ja nicht. Vain kahdeksankymmentä kilometriä Suomesta Murmanskiin Herr Dietl!
Oli se mukava kun näillä pelleillä ei ollut kuin yksi jäänmurtaja Stettin joka ei edes kovin paksua jäätä rikkonut. Neuvostoliitolla oli kovan luokan jäänmurtajia ainakin parikymmentä ja jos olisi Neuvostoliiton jäänmurtajat loppuneet niin olisi amerikkalaisilta tullut tilalle uusia.
Onhan se hienoa että risteilijä Scheer sai upotettua merkityksettömän Sibiryakovin. Kun jää tuli seilasivat U-veneet ja laivat visusti takaisin Norjaan. Saksalaisilla puuttui tässäkin asiassa osaaminen vaikka ollaan niin yli-ihmisiä. Nooh eipä niitä jäänmurtajia vielä silloin ollut Norjalla, Islannilla ja Tanskallakaan olla. Ruotsilla tosin oli yksi Sankt Erik romu mutta siitä ei olisi ollut saksalaisille mitään apua.
Saksalla ei yksinkertaisesti ollut tarvittavia resursseja koko maapallon valtaamiseen ja siihen että Berliinistä tulisi maailman pääkaupunki.
Jumalauta Theodor von Hippelin joukko oli eliittiä perkele. Parempia kommandoja kuin britit joten turpa kii.
Skorzenyn porukassa olivat saatana! Nämä "Brandenburgerit" oli oikeita kovia koulutettuja sotilaita ja moniosaajia eikä mitään tyhmiä SS:sän rehvastelevia yli-ihmispellejä.