Tuossa on noin 170 cm korkea varaaja jossa nyt ylälämmöt 47 ja alhaalla jotain 30...ihan kiva
Mitä jos varaaja olisikin 3 metriä korkea? Kuinka paljon vesi kerrostuu ja kuinka korkeaksi voi yläosan lämpö nousta suhteessa?
Tai 5 metriä?
Mitä jos varaaja olisikin 3 metriä korkea? Kuinka paljon vesi kerrostuu ja kuinka korkeaksi voi yläosan lämpö nousta suhteessa?
Tai 5 metriä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varaajan korkeudella on pienehkö merkitys lämpökerrostumaan. Kaikkein merkittävin tekijä on, ettei vesi sekoitu/kierrä varaajassa.Siis viileä paluuvesi jää varaajan pohjalle ja varaajan yläosasta siirtyy kuumaa vettä otetun tilalle/pattereille. Tavallaan se varaajan lämpöpatja/vesimassa siirtyy pikkuhiljaa ylä osaan. Mutta, varaajaa käytettäessä (lämpöenergiaa) kerrostuman sotkee käyttövesikierukka ja erikoisesti silloin kun kokonaisuus on huonosti suunniteltu.
Lämmitettäessä varaajaa,niin kylmän ja kuuman raja hyvin kerrostuvassa varaajassa on alle 100mm matkalla. Esim. varaajaa lämmittäessä huomaa, miten 25C vesi,- joka tulee varaajasta kattilaan, niin muuttuu nopeasti 80C eli se kerrostuman raja on todella pieni.
Se lämmin vesi kerrostuu yläosaan koska lämpöliike tekee siitä vähemmän tieheää..
Jos varaajaan laittaa enemmän energiaa jaa enemmän lämpöliikettä---ja toisaalta lämpö tasaantuu kun lämpö vedessä johtuu kuumemmasat kylmempään.
MUTTA missä on raja? Jos on äärettömän korkea säiliö rupeaako yläosa kiehumaan kerrostumisen takia?
Siis eihän se niin ole että jos varaajaan laittaa 50 asteista vettä niin se kerrostuisi siten että kohta ylhäällä olisi 100 asteista ja alhaalla nollassa...
Ja suljetussa astiassa ei periaatteessa voi tapahtua kiehumista ennen kuin koko astia on sadassa asteessa. Sama asia sulamisen kanssa, koko astia on nolla asteista kunnes kaikki jää on muuttunut vedeksi.
Jos varaajaan laittaa 50 asteista vettä, se kerrostuu kohta esim 60-40 asteiseksi...
Mutta jos varaaja on todella korkea - onko lämpötilat ihan samat?
Ikinä en ole varaajan kanssa ollut tekemisissä. Mutta kerrotaan nyt silti perusinsinöörin vastaus.
jos varaajaan laittaa 50asteista vettä niin se kerrostuu esim 50-35. Jos varaaja on korkea niin luku voisi olla vaikka 50-25 ja matalalla 50-40. Näin siis 50asteisella latausvedellä.
Kun varaaja on "täynnä" niin lämmöt ovat 50-50. Eli missään vaiheessa varaajan vesi ei lämpene yli tuon 50asteen.
Sama pätee jos varaajaa ladataan vaikka 85asteisella vedellä. Ensin yläosassa on 85astetta ja lopussa koko varaaja on noin 85asteessa.
Vasta kun kattilasta tulee jonkin verran yli 100-asteista latausvettä niin on mahdollista, että varaaja alkaisi kiuhumaan. Ja kuten joku sanoi niin tällöin koko vesitilan pitäisi olla yli 100asteista, käytännössä näin ei kuitenkaan aivan ole. Esim vesijäähdytetyt turbot saattavat alkaa kiehumaan auton sammutettua vaikka muualla veden lämpö olisi 90astetta.
Kuten jo toisaalla kerrottiinkin, niin varaajan korkein lämpötila on aina se mitä varaajaan on syötetty.Esim. jos kattilasta tulee 90C vesi, niin ylimpänä varaajaa on tämä lämpötila. Kerrostuminenhan tapahtuu tästä lämpötilasta alaspäin riippuen monista tekijöistä.
Muuten, jos mielikuvasi olisi totta, niin ikiliikkujan voisi keksiä tuolla ajatuksella eli mitä korkeampi varaaja, niin lämpötila erkanisi/jakaantuisi korkeuden mukaan.
Mistähän se 10c olisi tullut? Olisiko esim esim "aina asiallinen" vastata?
Kiinnostanut eikä tietoa ole ollut silloinkaan monella. Kehitytään ja kyseen alaistetaan ellei ole perusteita väitteisiin. Maalaisjärkikin on hyvä peruste esim kiehuva vesi polttaa ihon ns perustietoa .
http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk
Eipä ole kyllä ollut ikinä mittareita kiinni 10cm välein . Pitääköhän laittaa 300l sähkövaraajaan mittarit ja koettaa siitä miten on. Kun tuossakin youtubessa näyttää kovin menevän tasalämpimänä kuuman raja. Olettaisn kyllä sen olevan joka sentillä eri lämpöinen. No saatampa koettaa 15 mittaria esim voi jessus....
Lämpötila kerrostuman välillä muuttuu 10-15 cm matkalla pystysuunnassa, se lienee ihan facta-asia. Mitä sitten vaikuttaa veden staattinen paine säiliössä. Jos vaikka varaaja on 10 metriä korkea, niin paineero on jo 1 baari pohjan ja pinnan välillä. Kylmä vesi on painavampaa kuin lämmin, mutta myös tuo paine vaikuttaa jonkin verran. Jotenkin tuntuu, että 80 astetta taas on jonkinlainen rajaarvo, ensin lämittari saavuttaa sen arvon ja sitten alamittarit, sitten vasta jos lämpöä pannusta riittää, niin alkavat mittarit taas nousta.