Myntti viittaa Pasi Saukkosen tutkimukseen, että ainoastaan 10-20 henkilöä on suurimman osan takana mitä tulee kielikeskusteluun. Myntti jahkailee ja äkkää, että ehkä se on vapautuneen mediaetiikan syytä eikä sille voi antaa kovinkaan suurta painoarvoa.
Kuinka näin muutama henkilö on saanut näin suuren hässäkän kielikeskusteluun ja julkisuuteen niin siitä pitäisi Magman ottaa selvää.
Myntti on selvästi kauhuissaan suomeksi kirjoitettujen kirjojen julkaisuista joissa ruotsalaisista julmuuksista kerrotaan ihan suomen kielellä ilman kaunistelua.
Myntti muistaa ilolla ne vanhat hyvät ajat jolloin ainoastaan ilmestyi paperilehtiä ja joissa tällaista "roskaa" ei julkaistu kuin mitä netissä näkee. Silloin rkp:lle uskolliset päätoimittajat heittivät roskakoriin ruotsalaisuutta ja heidän etuoikeuksiaan arvostelevat kirjoitukset. Ei silloin sellaista "ROSKAA SAANUT KIRJOITTAA" OI NIITÄ AIKOJA!!!
Knappast. Den som stiftar närmare bekantskap med Pasi Saukkonens undersökning märker att den fokuserar mer på den finskspråkiga webbdebatten jämte böcker som fennomanerna har gett ut och mindre på den debatt som förs och har förts på svenskt håll.
Saukkonen har visat att en liten klick människor, 10-20 personer, står för merparten av det hat som uttalas på webben. Självklart går det inte att dra några stora växlar på en sådan undersökning.
Däremot skulle Magma faktiskt ha desto större anledning att fråga hur det kan komma sig att så få personer har lyckas få så stor genomslagskraft i offentligheten på de allra senaste åren. På den frågan har Saukkonen inte gett något svar.
I värsta fall ska orsaken sökas i en uppluckrad medieetik. Det vi vet är att etablerade finländska massmedier har tillämpat en policy för papperstidningarna och en annan för webben. Mycket möjligt har dessa dubbla strategier påverkat public service och den vägen kunnat bidra till ett generellt sämre språkklimat i vårt land.
http://www.vasabladet.fi/Ledare/Story.aspx?linkID=140180
Kuinka näin muutama henkilö on saanut näin suuren hässäkän kielikeskusteluun ja julkisuuteen niin siitä pitäisi Magman ottaa selvää.
Myntti on selvästi kauhuissaan suomeksi kirjoitettujen kirjojen julkaisuista joissa ruotsalaisista julmuuksista kerrotaan ihan suomen kielellä ilman kaunistelua.
Myntti muistaa ilolla ne vanhat hyvät ajat jolloin ainoastaan ilmestyi paperilehtiä ja joissa tällaista "roskaa" ei julkaistu kuin mitä netissä näkee. Silloin rkp:lle uskolliset päätoimittajat heittivät roskakoriin ruotsalaisuutta ja heidän etuoikeuksiaan arvostelevat kirjoitukset. Ei silloin sellaista "ROSKAA SAANUT KIRJOITTAA" OI NIITÄ AIKOJA!!!
Knappast. Den som stiftar närmare bekantskap med Pasi Saukkonens undersökning märker att den fokuserar mer på den finskspråkiga webbdebatten jämte böcker som fennomanerna har gett ut och mindre på den debatt som förs och har förts på svenskt håll.
Saukkonen har visat att en liten klick människor, 10-20 personer, står för merparten av det hat som uttalas på webben. Självklart går det inte att dra några stora växlar på en sådan undersökning.
Däremot skulle Magma faktiskt ha desto större anledning att fråga hur det kan komma sig att så få personer har lyckas få så stor genomslagskraft i offentligheten på de allra senaste åren. På den frågan har Saukkonen inte gett något svar.
I värsta fall ska orsaken sökas i en uppluckrad medieetik. Det vi vet är att etablerade finländska massmedier har tillämpat en policy för papperstidningarna och en annan för webben. Mycket möjligt har dessa dubbla strategier påverkat public service och den vägen kunnat bidra till ett generellt sämre språkklimat i vårt land.
http://www.vasabladet.fi/Ledare/Story.aspx?linkID=140180
Vastaukset 18
Vanhimmat
Outo tyyppi. Elää jotain 1700-lukua.
Viestien isot lukija määrät. Se on Ihan oleellinen juttu, että pakkotuotsin ja kaksikielisyyden vastustajien viestit on tavottanu koko kansan. Pätevine perusteluineen.
Mutta on näitä fenno kirjottajia kaikki keskustelu palstat mukaan laskien satoja. Suurin osa niistä kirjoittaa lehtien keskustelupalstoille, miim paljon kansa vastustaa niissä yksimielisesti pakkoruotsia ja hurrien ylietuja.
Kohtia:
"Myntin mielestä on aivan väärin sanoa, että keskustelut eivät kohtaa. Magma voisi analysoida mediaetiikan järkkymistä, eikä kaivautua epäasialliseen nettikeskusteluun.
Olav S Melin sanoo Vasabladetin yleisönosaston kirjoituksessa, että keskustelut eivät ole kohdanneet neljäänkymmeneen vuoteen
Magma voisi Myntin mukaan kysyä, miksi 10-20 henkilöä on vooinut onnistuasaamaan näin suuren läpitunkevan iskevyyden viime vuosina. Myntti penää vastausta Saukkoselta, joka ei sitä ole hänen mukaansa antanut.
Myntti on ällikällä päähän lyöty, että nuo 10-20 henkilöä ovat voineet tehdä tämän keieikeskustelun näin julkiseksi.
Hän syyttää tästä löyhentunyttä mediaetiikaa.
Eli sensuuri ei ole Myntin mukaan toiminut entisten hyvien aikojen tapaan.Vakiintuneet suomenmaalaiset massamediat ovat soveltaneet toista käytäntöä paperilehdille ja toista netille, sanoo hän. Ja tällainen kaksoisstrategia on sitten vaikuttanut public serviceen(YLE?) ja sitä kautta aiheuttanut yleisen kieli-ilmaston huonontumisen. Mikä pahinta, ovat myös ruotsinkieliset alkaneet keskustella pakkoruotsista, sanoo Myntti.
Myntin mukaan Saukkosen ja Melinin väitteellä lukittuneista asemista ei ole todellisuuspohjaa.
Koska ilman laajaa konsensusta suomenmaalaisessa kielipolitiikassa olisi päinvastoin ollut mahdottomuus pitää tätä kielikoulutussysteemiä, joka meillä on ollut 40 vuotta.
Hän perää keskustelun aloittamista aivan alusta. Kuinka monta kansalliskieltä halutaan, mitä siitä seuraa peruskouluille, korkeakouluille ja niin edelleen?
"Sellainen lähtökohta olisi rakentavampi kuin se kotikutoinen ja takakäänteinen teoria että lisätty vapaus kieliopetuksessa johtaa parempaa kielipalveluun" (En sådan ingång vore betydligt mer konstruktiv än den hemmagjorda och bakvända teorin om att ökad valfrihet i språkundervisningen resulterar i bättre språkservice.)
Fred Karlsson, Henrik Meinander ja Henrik Lax ehdottavat, että kansallinen kielipääomamme tarvitsee pitkäaikaista solidaarisuutta, valtiomiesmäisyyksiä ja ylösrakennettua julkista keskutelua(HS 14.1)
Suomen kielellistätulevaisuutta ei ole haettava siitä, mitä nimettömät väittävät netissä, vaan se on työstettävä parlamentaarisin perustein ja asiantuntikoiden valmistelemana.
Se valmistelutyö, joka on menossa Svenska Finlands folktingin piirissä, Martti Ahtisaaren johdossa tulee varmasti antamaan hyvän lähtökohdan tässä pitkäaikaisessa työssä.
Josa Magma haluaa osallisitua jotenkin, voisi se rahoittaa analyysin Suomen mediaetiikasta, miten se on muuttunut ja mitä niistä muutoksista on odotettavissa"
Myntti leikki todella kuollutta, vaikka uneksuu paukuista.
Hän kysyy, miten olisi voinut olla 40 vuotta pakkoruotsi, jos ei olisi ollut "konsensusta".
Sitten hän itse selittää, miten se oli mahdollista:
-median 40 vuoden sensuuri, kielikeskustelua ei sallittu
-ei internettiä, ainoastaan sensuroitu paperimedia
-yle sensuroitu
-kielipolitiikka tehtiin "parlamentaasisin perustein", lahjomalla, kiristämättä, uhkailemalla
-ei kuunneltu kanssaa
-ei kysytty sen mielipidettä
-ei noudatettu enemmistön etua
-ei noudatettu demokratiaa
-suostuttiin Ruotsin vaatimuksiin
-sosiaalidemokraatit rolivat Ruotsista riippuvaisia
-suomettuminen hyydytti
-Ruotsi vaati työvoimaa
-pitkäaikainen solidaarisuus oli lehmien kauppaa
-ylösrakennttu keskustelu propandaa
-"valtiomiesmäisyydet Rkp:n käytäväkeskusteluja
-"asiantuntijat" valmistelivat salassa, suljetuissa huoneissa
-kysymättä enemmistöltä
-asiantuntijatkin syrjäytettiin lopuksi
-koska rkp kiristi opetusministeriä ja presidenttiä
lopuksi Myntti vielä vaatii asian pitkittämistä, että aloitettaisiin jonkinlainen vuosikymmentien selvitys, jota Rkp sitten vosii jarruttaa ja jarruttaa ja jarruttaa.
Kyllä taitaa mynttikin käytää viivytä ja väsytä-taktiikkaa, vaikka välillä hänen kirjoittelunsa saa mielipuolisia sanankäänteitä.
Tämänpäivä kirjoituksessa ei ole mitään uutta. Taisi se edellinen asevarustelu väsyttää. Nyt piti täydennyksesi ottaa osa Hesarin mitättömistä artikkelista. Sai sentaan kirjoitettua herrojen nimet.
Voisin sanoa että heikoilla menee - svedujen pitäisi löytää uusi suunta.
Tähän olisi pystynyt kuka tahansa, kirjoitteluja kaivamaan ja analysoimaan.
Kukaan ei olisi kuitenkaan millään vastauksella a.b.c. pystynyt tyydyttämään tutkimuksen tilajaa.
Myntin kirjoituksesta voi päätellä että odottavat loan heittoa ja kansanryhmien eriytyvän edelleen. Juuri siksi ehkä ovat antaneet tuon paskakirjoittelun jätkuä Höblässä. Onneksi vaalit tulevat pian, ettei mene rumemmaksi.
"Viestien isot lukija määrät. Se on Ihan oleellinen juttu, että pakkotuotsin ja kaksikielisyyden vastustajien viestit on tavottanu koko kansan."
Tätä palstaa ja sen viestejä lukee säännöllisesti alle 20 hlöä. Talakin on yrittänyt uskotella että jos jonkin aloitus on luettu vaikkapa 1000 kertaa että sen olisi lukenut 1000 hlöä mutta suomi24:n laskuripa ei toimi niin.
Lukukerrat tulee jakaa vastausten määrällä, ja itse asiassa vastausten määrällä 1 = aloitusviesti.
Esimerkki: heikki_tala Ahvenanmaan maakunnan tukemine... 46 577 11 00:47
577: 46 1 = 12,27 lukijaa keskimäärin
Esimerkki: Ankdam Talouselämä: "Pakkoruotsi tuo ... 48 783 -7 Eilen
Ketjun viestit on lukenut keskimäärin 16 hlöä
Onko sinusta 12 - 16 hlöä iso lukijamäärä, peräti koko kansa?? Saukkonen ja Myntti ovat oikeassa, keskustelua käy todella pieni porukka.
Iltalehden äänestyksissä pakkoruotsista on ollut noin 15.000 äänestyskertaa.
ankkadaamille on pakkomatemattiikka selvästi vaikeata, kuten totuuden hyväksyminen.
Perussuomalaiset vastustavat pakkoruotsia, 15 % ääniosuus tarkoittaa aika monta äänestäjää...
Mitä merkitystä sillä on, kuinka moni keskustelee täällä tai muilla nettipalstoilla, jos viesti menee perille?
Jostain luin Heikki Talan kertomana, että hän on lähettänyt n. 25 000 viestiä näille keskustelupalstoille. Ainakin ahkeruus on kunnioitettavaa, ja suomenruotsalaiset, kuten Kenneth Myntti antavat Talan edustamalle yhdistykselle, Suomalaisuuden Liitolle, suuren arvon, ja haukkuvat sitä ehtimiseen. Liitto on tosin verraten pieni, alle 1000 jäsentä ja budjettikin on vaatimaton, eikä liittoa juuri tunneta suomenkielisellä puolella. Mutta ahkeruus kovankin onnen voittaa, ja ruotsinkielisten piirissä Suomalaisuuden Liittoa ajatellaan mahtitekijäksi.
Ei pidä myöskään unohtaa nimimerkkiä Tapio.Rautalapio, joka on tehnyt parhaansa ylläpitääkseen keskustelua jopa nalkuttamalla, jos asia on loppunut. Näin hänkin on tukenut Heikki Talan pyrkimyksiä.
Nykyisin keskustelua on käyty Hufvudstadsbladetin palstoilla ja se on ollut samantasoista kuin täälläkin. On myös huomattava, että Hbl:n pääkirjoituksissavja Pär STenbäckin ja Jakob Södermanin haastatteluissa on ujostelemattomasti samoja elementtejä kuin Hbl vulgääridebatissa.
On tyypillisesti suomalaista, että keskustellaan siitä että keskustellaan. On tyypillisesti suomenruotsalaista että puhutaan siitä, kuka puhuu, sen sijaan että kuunneltaisiin, mitä puhutaan.
Olen seurannut tätä keskustelua vuodesta 1993, jolloin tehtiin kaikkien aikojen typerin kompromissi. Hylättiin ajatus ruotsinkokeen valinnanvaraisuudesta ylioppilaskirjoituksissa, koska ruotsin osaamista pidettiin TÄRKEÄNÄ. Kuitenkin samalla VÄHENNETTIIN ruotsin opetusta lukiossa. Mitä järkeä oli vähentää tärkeän aineen opetusta? Ja vapaaehtoisuus tuli kymmenisen vuotta myöhemmin, jolloin ruotsin osaamisen jo todettiin laskeneen huomattavasti.
Jos vertaa tilannetta v.2011 tilanteeseen v.1993, huomaa kyllä eron. Mielestän ruotsin kielestä tulisi tehdä alueellinen vähemmistökieli, mutta ajatuksen isäkin, Pär Stenbäck on jo luopunut siitä, joten kaikki on yhä auki. Toivon mukaan päättäjämme ymmärtävät, ettei vastuuta ruotsin kielen säilyttämisestä voida sälyttää kaikkien suomenkielisten kannettavaksi. Sellainen näennäisratkaisu on riman alittamista siellä missä se on matalin.
Mites ankkadam selität että pelkästään HS keskustelussa oli 500 viestiä johon saukkonen viittaa, joista noiden några tusen (lienee lähempänä 30 kuin 10) kirjoittaman tekemiä oli puolet. Kenen olivat ne 250 muuta kirjoitusta?
Keskustelijoita on satoja , pakkoruotsin vastustajia siis.
Pakkoruotsin puolustajia näyttää olevan 1-5 henkilöä.
Ota se Rolls-Royce allesi ja käy kyselemässä löytyykö halukkuutta oppia pakolla ruotsin kieltä.Ja mitä mieltä ollaan virkamiesruotsista täällä.
Tee turnee ja kirjaa vaikkapa ruutupaperivihkoon kuivamustekynällä, ei katoa elektroniikan tuprahtaessa.
"Tätä palstaa ja sen viestejä lukee säännöllisesti alle 20 hlöä. Talakin on yrittänyt uskotella että jos jonkin aloitus on luettu vaikkapa 1000 kertaa että sen olisi lukenut 1000 hlöä mutta suomi24:n laskuripa ei toimi niin."
Kannattaa ankkarouvan katsella muitakin palstoja. Esimerkiksi pakkoruotsi-illan keskustelua on katsottu jo lähes 150000 kertaa. Vastauksia 5300.
http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-20011421
Svekot hämäävät taas tyypilliseen tapaansa. He tietävät hyvin, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsitusta, Siis MILJOONAT kansalaiset!
Siksi svekot yrittävät alkeellisesti saada huomion keskittymään kieliaktivisteihin ja heidän määräänsä. Ihan kuin se olisi oleellinen asia eikä kansan enemmistön tahto.
Kuulemma PUOLET viesteistä on kirjoittanut tuo myyttinen 20 hengen "seurue."
Mutta kuka hitto on kirjoittanut sen toisen puolen ?
Ja mistä muista aiheista yleensä keskustellaan ?
Homoista ja pakkoruotsista ?
Tutkikaa nyt vaikka nuo homot, siellä voi olla sama juttu.
Puolet jutuista kirjoittaa muutama himohomo, mutta toinen puoli
on laajemman kansanjoukon kirjoittamaa.
Saukkosen kannattaisikin kartoittaa se piiloon jäävä toinen puoli,
sehän se RKP:tä hermostuttaa...
Artikeln finns ej i databasen!
ID: 140180
http://www.vasabladet.fi/Ledare/Story.aspx?linkID=140180
Artikeln finns ej i databasen!
ID: 140180
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=140179
"Tutkija: Valtiot menettäneet mediakontrollin arabimaissa
julkaistu tänään klo 10:06
Mielenosoitusten lisääntymistä arabimaissa selittää valtion mediakontrollin häviäminen, sanoo maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja Juha-Antero Puistola. Sosiaalinen media helpottaa tiedon levittämistä ja mielenosoitusten järjestämistä eivätkä hallitukset tiedä mitä tehdä tilanteessa, sanoo Puistola.
Sosiaalisen median välineiden kuten Facebookin ja Twitterin ansiosta kansalaiset saavat paljon enemmän tietoa ulkomailta ja omasta maastaan kuin ennen ja pystyvät välittämään jopa kuvaa mielenosoitusten tukahduttamisesta, sanoo Puistola Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.
Oma ilmiönsä on Puistolan mukaan myös arabimaailman tv-kanava Al-Jazeera, joka on lisännyt ja nopeuttanut tiedon saamista arabimaissa sosiaalisen median ohessa.
Vanha hallinto ymmällään
Valtioiden mediakontrollin menetys on Puistolan mukaan helpottanut ja kiihdyttänyt mielenosoitusten järjestämistä. Erityisesti vanha hallinto ei ole ymmärtänyt nimenomaan sosiaalisen median merkitystä koulutetun nuorison keskuudessa.
- Vanhat hallinnot ovat epätietoisia siitä, miten tähän tilanteeseen pitäisi suhtautua. Niissä ei ole huomattu minkälaisen vaikutusmahdollisuuden tämä antaa yksityiselle kansalaiselle ja aktivistiryhmille eikä siihen ole pystytty sitten perinteisillä menetelmillä reagoimaan.
- Perinteiset tavathan näissä valtioissa ovat valitettavan usein olleet, että poliittinen vastustus on murskattu ja poliittinen toimintamahdollisuus on järjestetty tosi kapeaksi, jos sitä on ollut ollenkaan.
- Tarvittaessa valtio on puuttunut joihinkin epäkohtiin esimerkiksi tukemalla ruoan hinnan alennuksia. Ja tämä näyttää olevan se keino, jota nytkin tuolla (Tunisiassa) tullaan käyttämään.
Egypti ja Algeria kiinnostavimmat
Puistolan mukaan rauhattomuus kytee nyt kaikissa Arabimaissa. Valtaosa tutkijoista ei kuitenkaan usko, että Tunisian tilanne johtaisi nopeasti sellaiseen dominoefektiin, että niissä kaikissa alkaisi vallankumous. Tunisian tapauskin tuli monille tutkijoille yllätyksenä, sanoo Puistola.
Tällä hetkellä seurataan Puistolan mukaan eniten sitä mitä tapahtuu Egyptissä ja Algeriassa, koska niissä poliittinen aktiivisuus on lisääntynyt selvästi.
- Jos Egyptissä alueen väkirikkaimpana valtiona alkaa tapahtua suuria muutoksia, se voi heijastua voimakkaasti ympäristöön, sanoo Puistola.
YLE Uutiset"