Talvela sivutti päämajan ja merivoimien esikunnan. Hän esitti asiansa suoraan Saksan korkeimmalle johdolle 2.4-42. Saksan merivoimat vastasivat pyyntöön 13.5.-42. Ylipäällikön käskystä perustettiin 17.5-42 Laatokalle Laivasto-osasto K (Kiainen) Siihen kuului 4 italialaista MAS-venettä 4 saksalaista KM-venettä ja suomalainen MTV "Sisu". Laivasto-oasto oli suomalaisten johdossa.
Alkukesästä saksalaiset toimittivat vielä lisää mateeriaalia.
Saksalais-italialais-suomalaisten oli tarkoitus katkaista ainoa huoltotie Leningradiin.
Tämän operaation epäonnistuttua Suomen maaperää ei enää käytetty Leningradin valtausyritykseen.
Alkukesästä saksalaiset toimittivat vielä lisää mateeriaalia.
Saksalais-italialais-suomalaisten oli tarkoitus katkaista ainoa huoltotie Leningradiin.
Tämän operaation epäonnistuttua Suomen maaperää ei enää käytetty Leningradin valtausyritykseen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan kanssa ja välitti tämän toiveen saada Laatokalle sopivia aluksia.
Niitä saatiin Saksasta ja Italiasta.
Retki Suhon majakalle oli saksalaisten yritys hyödyntää vaivalla paikalle raahattua kalustoa. Yritys ei tuottanut tulosta, vaikka majakka taidettiin tuhota.
Talvelalla ei ollut sen homman kanssa mitään tekemistä. Sitä johti saksalainen ilmatorjunnnan everstiluutnantti Siebel, joak oli kehittänyt nimeään kantavat tykkilautat.
Autetaan vähän.
Ota esille H.Seppälän teos Asemasodasta katkeraan rauhaan. s.23-26 niin asia selviää sinullekin.
Talvela sivutti päämajan ja merivoimien esikunnan. Hän esitti asiansa suoraan Saksan korkeimmalle johdolle 2.4-42.
Tästä tuli mm. dokumentti tv.ssä
korkeintaan esityksestä kaluston siirtämiseksi. Talvela oli yhteysupseerina Saksassa 6.2. 42 alkaen. Esimerkiksi muistelmissaan hän ei mainitse koko operaatiota lainkaan. Hän oli siis Saksassa sen aikana.
"Hän esitti asiansa suoraan Saksan korkeimmalle johdolle 2.4-42. "
Muistelmiensa mukaan Talvela oli Suomessa 31.3.-9.4. 42. Seppälä on erehtynyt.
Sinänsä T. on hyvin voinut asiasta puhua. Hän oli jatkuvasti yhteydessä OKH:n ja OKW:n korkeimpiin upseereihin.
Operaation aikana T. oli Berliinissä, eikä mainitse koko tapahtumaa.
TV-dokumentti antoi aivan virheellisen kuvan Talvelan osuudesta.
Muistelmissaan T. mainitsee vain keskustelleensa eversti Järvisen kanssa maaliskuun lopussa -42 Laaatokan puolustuksesta. Tuloksena oli aikanaan laivasto-osaston muodostaminen. Hän ei millään lailla tuo esiin omaa osuuttaan, eli se on ollut vähäinen.
>>Ota esille H.Seppälän teos Asemasodasta katkeraan rauhaan. s.23-26 niin asia selviää sinullekin.
Suomalaisen muitelma tässä tapauksessa (Talvela) menee aina tutkimuksen edelle.
"Ei mainitse muistelmissaan"
ei ole ainoa joka jättää viisaasti muistamatta.
Ei Seppälä erehdy enää 1991, ja minkä vuoksi ,ei hänellä Talvelaa vastaan mitään ole. Tuskin se on pelkästään hänen näkemys.
Tämän kirjallisen tilannearvion takana Talvela oli 2.4-42 jossa komentajakapteeni K.Kiaisen mukaan sanottiin:
Mikäli Pietarin mottia ei ennen avovettä ole selvitetty, olisi mitä välttämättömintä, että Laatokalle saataisiin mt-veneitä,jotta laivaliikenne UudenLaatokan ja Osinovetskin tai Moren välillä saataisiin estetyksi. On todennäköistä että veneiden toiminta tulisi muodostumaan hyvin tulokselliseksi.
Tätä ennen Järvinen kiinnitti Talvelan huomion siihen että vaikka maayhteydet on poikki aluksella sitä voi veilä huoltaa. Talvela oli juuri lähdössä Saksaan yhteysupseeriksi.
Miksi Seppälä mustaisi tahallaan Talvelaa.
on varmaan parempi kuvaus,mutta kyllä tässä teoksessakin ihan riittävä kattaus on
"Tämän kirjallisen tilannearvion takana Talvela oli 2.4-42 jossa komentajakapteeni K.Kiaisen mukaan sanottiin:"
Et ymmärrä lukemaasi. Kysehän on SUOMESSA pidetystä palaverista, ei Saksan johdossa. Kyseessä oli muuten komentajakapteeni Kullervo Kijanen, ei "Kiainen".
Tämä on siis kokonaan eri juttu kuin esittely Saksan johdolle. Tätä Talvelakin muistelee, mutta kertoo vain keskustelustaan Järvisen kanssa 27.3. Vain se on otettu muistelmiin. Ne on toimitettu, joten kaikkia T:n päiväkirjamerkintöjä ei niissä ole.
"Talvela oli juuri lähdössä Saksaan yhteysupseeriksi."
Koeta pysyä asiassa. T. lähti Saksaan 6.2. 42. Suomessa hän oli käymässä 20.3.-9.4.42.
On aivan turha yrittää muutella todellisia tapahtumia omien kuvitelmien ja heikon lukutaidon pohjalta. Sotahistoriaa et tunne lainkaan.
Kullervo Kijanen, ei "Kiainen".
olet oikeassa hän on Kijanen minä väärässä
Ei nämä ole minun kuvitelmia ja käsityksiä vaan Seppälän. Jos kirjoittaa nimen väärin ei se tarkita että asia on väärin.
"Muistelmiensa mukaan Talvela oli Suomessa 31.3.-9.4. 42. Seppälä on erehtynyt".
Se on taas sinun käsitys asiasta,älä luota liikaa muistelmiin.
"Et ymmärrä lukemaasi." aika vahvaa puhetta.
kerran, tuskin Seppälä. Talvela on kirjoittanut alkuperäiseen päiväkirjaansa ajat, jolloin on ollut Suomessa. Muistelmat toimittaneet sotahistorioitsijat ovat ne tarkistaneet.
Sinä et osaa edes kirjoittaa nimiä oikein. Miten voisit ymmärtää tapahtumien aikajärjestystä tai merkitystä?
#"Et ymmärrä lukemaasi." aika vahvaa puhetta.#
Totta on. Sotket asiantuntemattomuuttasi eri tapahtumat keskenään.
ota se Seppälän kirja ja lue itse alkaa s23 en jaksa kinata
vaan siitä, että et ymmärrä lukemaasi, vaan sotket asioita. Ei palaveri Suomessa ole esittely Saksan sotilasjohdolle.
Jos Seppälä on asian sotkenut, niin eihän se ole sinun vikasi. Noilla tiedoilla ei pysty mitään asiaa arvioimaan oikein perustein.
Opettele edes kopioimaan tarkasti.
Tuomisen tekemä dokumentti ja Seppälän kirja on nyt väärässä. Kaiken lisäksi minä en ymmärrä ja sotken asiat Talvelan muistelmat ovat oikeassa. Saksalainen asiakirja häviää suomalaiselle muistelmalle.
Onko tullut mieleen että ei Talvelakaan mielellään muistele tätä asiaa. Tannerkaan ei muistele välirauhaa.
Luftwaffen porukkaa laivaston yksikköön sijoittamalla sekä paskalla kalustollahan se 1942 katkaistaan. Kysymys oli enemmänkin saksalaisten miellyttämisestä jottei ole aihetta epäluuloon.
ilmatorjuntatykistöön ja Lufwaffeen. Aluksissa oli merivoimista komennettu merenkulkuhenkilöstö.
Hyökkäys Suhoon oli täysin sakujen hanke. Talvelalla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.
Taas yksi suomen historian puhtaaksi pesijä
Minulla on edessäni tässä pöydällä joukko tutkimuksia, joihin nojaan.
Suhon hyökkäys oli Siebelin junailu, jolla hän halusi osoittaa, ettei kansainvälisen laivastojoukon kokoaminen Laatokalle ollut virheratkaisu. Sillä olisi tietysit voinut olla suuri merkitys, jos Saksa olisi kyennyt suunnitelmiensa mukaan hyökkäämään Leningradiin syksyllä -42. Mutta kun ei kyennyt. Se on hyvin kuvattu mm. Talvelan muistelmissa.