Veroja, veroja, no tehdään tilalle säästöjä

Jokainen joka ruikuttaa verojen takia keksiköön hyviä säästökohteita:

1. AY-jäsenmaksun verovähennys pois ja jäsenmaksun perintävelvoite pois työnantajilta.
Valtio säästää satoja miljoonia ja työnantajien työmäärä palkanlaskennassa vähenee.

2. Taiteen apurahat pois. Kultuuri on yhteiskunnalle tarpeellinen henkisen työn muoto, mutta jos sitä ohjataan apurahojen varaan niin saamme tyhjänpäiväistä roskaa, jolla ei ole mitään kosketusta tämän päivän ihmisille. Tehään taidetta apurahan takia ja maksetaan apurahaa jotta saamme tyhjää sielutonta tekotaidetta.
Taas säästisi muutama sata miljoonaa.

3. Ruotsin kielen erityisaseman poistaminen. Nyt tuhlataan opiskelijoiden aikaa ja yhteiskunnan rahaa pienen eliitin tarpeisiin. Ruotsi oli miehittäjän kieli 800 vuoden ajan, ja pitkään este suomenkielen kehittymiselle tieteen ja koko kansan kieleksi. erityisasema turvattiin itsenäistymisen aikaan, kun tarvitiin Ruotsin tunnustaminen itsenäiselle valtiolle. Kiristämällä saatu etuoikeus on jo aikansa elänyt.

Ruotsinkielisten palvelut säilyvät sen jos siihen on todellista tarvetta tai kuihtuu jos on kuihtuakseen. Ruotisnkielelä voidaan tulkata tarpeen tullen, kuten muidenkin kielivähemmistöjen osalta tapahtuu.

Säästö miljardeja.

Kyllä säästäminenkin käy, jos veronmaksua halutaan keventää.


NINEL
9162
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

-kehitysapu ½:n -säästö 500 miljoonaa
-Halonen verolle säästö edustusrahat ½:n säästö miljoonia..jopa 10 :ä miljoonia.
-mepeiltä kulukorvaus, joka omassa taskussa pois, säästö 10 miljoonaa
mm Hassi hyvänä esimerkkinä 5v-jakso 350000 euroa ylijääneitä kulukorvauksia omassa taskussa, verotta.

Vaikka kuin muitakin...mm Haloset, Tuomiojat muut rikkaat..pois halvat korot.

SDP puolue liittää muihin puolueisiin, säästö miljoonia.

Äänestä

Kyllä sinulla oli hyviäkin säästökohteita mutta kyllä kai todellisuus on toinen,suuri köyhällistön joukko sieltä säästetään kyllä ne siinä venkoilee ja vääntelee jos ei muuta niin uudistetaan toimintoja taas menee muutama %. eikä muka ole leikattu mitään

Äänestä

Tässä Ninelille muutama kommentti ja oikeita säästöehdotuksia:

1. AY-jäsenmaksun verovähennys pois ja jäsenmaksun perintävelvoite pois työnantajilta.
Valtio säästää satoja miljoonia ja työnantajien työmäärä palkanlaskennassa vähenee.
- myös työnantajien jäsenmaksun verovapaus pitää poistaa ja kielto siitä, että työnantajien jäsenmaksujen verohuojennuksia ei käytetä kokoomuksen vaalitukeen. Luuletko Ninel, etteivät työnantajat ole järjestäytyneitä omiin liittoihinsa ja työnantajaliitot keskusjärjestöönsä EK:oon (ELinkeinoelämän keskusliitto). Nykyinen hallitus ajaa EK:n tavoitteita mm. veropolitiikan, maahanmuuttopolitiikan jne. Tästä kirjoitti esim. Suomen Kuvalehti viime syksynä.
- jäsenmaksujen perintä ja tuloutus on erittäin yksinkertainen tietokoneilla tehtävä juttu, mistä ohjelmat ovat valmiit ja erinomaiset. Se ei siis aiheuta mitään ongelmia tai menoja.

2. Taiteen apurahat pois. Kultuuri on yhteiskunnalle tarpeellinen henkisen työn muoto, mutta jos sitä ohjataan apurahojen varaan niin saamme tyhjänpäiväistä roskaa, jolla ei ole mitään kosketusta tämän päivän ihmisille. Tehään taidetta apurahan takia ja maksetaan apurahaa jotta saamme tyhjää sielutonta tekotaidetta.
- taiteen apurahat näyttelevät vähäistä osaa valtion budjetissa.
- teatterit ja konsertit 41 milj. euroa. Pitäisikö teatterit lopettaa. Se merkitsisi näyttelijöiden, ohjaajien, lavastajien, käsikirjoittajien, dramaturgien, teatterimuusikkojen, puvustajien jne. irtisanomisia. Em. eatterityöläiset maksavat pienistä palkoistaan veroja. Teatterilippujen hinnat ovat niin pienet, jotta Suomessa myös pieni- ja keskituloiset voivat käydä teatterissa. Pian loppuisi myös kotimainen elokuvatuotanto ja tv-teatteri.
Luultavasti haluat lopettaa myös museot, kansallisaarteiden arkistoinnin, kirjastot, taidekoulut, kuten Ateneum ja Teatterikorkeakoulu sekä kansanopistot, joissa on taidelinjat. Mitä sitä taiteilijoita kouluttamaan, jos Suomi ei taiteilijoita tarvitse? Ulkomaita myöten tullaan Suomeen katsomaan taidetta ja teatteria sekä fetivaaleille - matkailu vähenisi. Suomesta tulisi "junttien ikioma kotola" ilman taidetta ja sivistystä.

3. Ruotsin kielen erityisaseman poistaminen. Nyt tuhlataan opiskelijoiden aikaa ja yhteiskunnan rahaa pienen eliitin tarpeisiin.
- niin kauan kun Suomen hallituksessa on aina kaksi RKP:n ministeriä valvomassa ruotsinkielisten erityisasemaa, ei muutoksia tapahdu. Nykyinen RKP:n ministeri Astrid Thors on saanut aikaan sen, että mamuja koulutetaan ruotsinkielisissä rannikkokunnissa ruotsiksi ja heille opetetaan vain ruotsia.
- ruotsinkielen asema kasvaa myös sitä mukaa, mitä enemmän Suomeen tulee ruotsalaisia yrityksiä ja niitä on tullut viime vuosina erittäin runsaasti eri aloille, johtuen siitä että suomessa yritystukiaiset ovat suuret, työvoima on ahkeraa ja halpaa (palkat ruotsalaisen palkkoja pienempiä) ja siis sijoitustoiminta Suomessa kannattavaa. Suomessa ei ole ruotsalaisten "medbestämmande lagia". Suomen yt-laki on työnantajien lomautus- ja irtisanomissuoja, jottei tarvitse maksaa korvauksia työntekijöille.

Mistä sitten säästöjä:
- verotuet olivat Suomessa v. 2009 noin 18 miljardia euroa. 18.000 000 000 euroa. Uusia verotukia on 40 %.
Pitäisikö tarkistaa, mitkä verotuet ovat perusteltuja ja hyvän hallintotavan mukaisia ja mitkä eivät.
Pitäisikö verotukia tarkastella kansantalouden ja oikeudenmukaisuuden kannalta?

- verottomat maataloustukiaiset ovat noin 3 miljardia, eli 3.000 000 000 euroa. Maataloustukia maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella ja ne eivät ole tarveharkintaisia.
Pitäisikö maa- ja metsätaloustukia tarkastella koko kansantalouden kannalta ja myös sitä, ovatko tukiaiset oikeudenmukaisia verrattuna esim. pienyrittäjien saamiin tukiaisiin.

- yrtystuet ovat useita miljardia euroja joka vuosi. Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti tälle vuodelle on 3,32 miljardia euroa, mikä antaa kuvan yritystukien suuruudesta. Lisäksi yritysten verokohtelu on "ystävällistä". Työnantajien kela-maksu poistettiin viime vuonna kokonaan, ja näin lahjoitettiin 1 miljardi euroa = 1.000 000 000 euroa työnantajille, jotka jakoivatkin osinkoja viime vuonna 1 miljardia enemmän kuin viime vuonna (49 suurinta pörssiyhtiötä). Lisäksi osinkotulojen verotusta ei ole olemassa kaikille:
"listaamattomien htiöiden pääomatulojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka. Verotuki osinkosijoittajille tästä vuosittain 365 miljoonaa euroa. Pääomatulojen verot ovat 28 %:n tasaveroa ja palkkatulo, eläkkeet ja sosiaalietuudet verotetaan progressiivisesti.

Tässä joitakin miljardisäästöjä, joita voidaan käyttää ulkomaan velan maksuun, mutta kun ei käytetä. Kokoomuksen Katainen ja Ben Z. sanoivat tv:ssa, että rikkaita on liian vähän verotettavaksi.
Niin kauan kuin kokoomus on päähallituspuolueena niin rikkaiden veroedut säilyvät ja rikkaita ei veroteta veronmaksukyvyn mukaan - tätä on myös kepu kannattanut.

Äänestä
  • Kuka sitten maatöitä tekisi
    Kuka sitten yrityksiä perustaisi ja entisiä pitäisi

    Lopputulos> kts jokin kehitysmaa.
    Eikai tosissaan kirjoittaja noin ajattele.
    mm SAK Kiljava opisto menossa milloin vain heti vaalien jälkeen konkurssiin...noinko > ajatus

    Miksi kummaassa vielä v 2011 maksetaan jollekkin SAK järjestölle ? Ja vieläpä verotta. Siirretään n 500 miljoonaa euroa verorahoja sinne.
    Hassua mutta totta.

    Äänestä

  • edelliselle> kirjoitti:

    Kuka sitten maatöitä tekisi
    Kuka sitten yrityksiä perustaisi ja entisiä pitäisi

    Lopputulos> kts jokin kehitysmaa.
    Eikai tosissaan kirjoittaja noin ajattele.
    mm SAK Kiljava opisto menossa milloin vain heti vaalien jälkeen konkurssiin...noinko > ajatus

    Miksi kummaassa vielä v 2011 maksetaan jollekkin SAK järjestölle ? Ja vieläpä verotta. Siirretään n 500 miljoonaa euroa verorahoja sinne.
    Hassua mutta totta.

    Kepun ja MTK:n maatalouspolitiikka (lue tukiaispolitiikka) on johtanut siihen, mitä Vennamo aikoinaan mainosti "talonpojan tappolinjana". Pientilat ja nyt myöhemmin myös luomutilat ovat vähentyneet tai kokonaan loppuneet - myös elinkelpoiset. Tilalle on tullut suurtiloja, eläintehtaita, osakeyhtiömuotoisia, joilla on nettovarallisuutta ja siten voivat verosuunnitella edullisen verotuksen.

    Näiden eläintehtaita omistavien, eläimiin sijoittavien ja eläimiä "raaka-aineena" kohtelevien tuottajien tarkoitus on voittojen maksimointi - ei siinä välitetä eläinten hyvinvoinnista. Voitot maksimoidakseen maataloustuottajat tarvitsevat paitsi voimakkaan etujärjestön MTK:n ja myös MTK:n vaatimuksia toteuttavan hallituspuolueen Kepun.

    Nykyisenkaltainen maatalouden tukipolitiikka on ainoastaan tukiaisia saavien edun mukaista ja se vääristää kilpailua ja niin "talonpoikien tappolinja" on toteutunut ja maaseutu autioinut.
    Maataloustukea pitäisi ohjata tarveharkinnan mukaisesti. Ja maataloustukiaisista pitäisi kerätä verot, kuten muustakin sosiaaliturvasta, jotta tukiaisiin saataisiin jokin järki. Kyllä Suomessa maatalousyrittäjiä löytyy vaikka tukiaiset olisivat ikeudenmukaisesti ja tarveharkinnan mukaisesti toteutettu.

    Suomessa eniten yrityksiä perustavat pienyrittäjät. Valitettavasti nämä pienyrittäjät tekevät myös eniten konkursseja, koska suuryritysten saamat yritystuet vääristävät kilpailua ja pienyrittäjien verotus on kohtuutonta verrattuna isoihin yrityksiin. Siis pienyrittäjille enemmän tukia, ne eivät siirrä tuotantoaan halpatyövoiman maihin. Lisäksi yritysten saamat tukiaiset pitää sitoa työllistämiseen ja kotimaassa pysymiseen. Tukiaiset takaisin, jos tuotanto siirretään ulkomaille.

    Suomalaisten eläkeläisten, pieni- ja keskituloisten ostovoimaa lisäämällä kotimaiset pienyritykset elpyvät ja kotimarkkinat vetävät... joten työttömyys vähenee.

    Kehitysmaissa ei ole järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä, joten siellä ei ole työsuojelu- eikä työaikalakeja. Tuloerot ovat valtavat ja orjatyövoiman sekä lapsityövoiman käyttö yleistä. Myös Suomeen tuodaan halpatyövoimaa, joiden palkkaus ja sosiaalietuudet ovat surkeita. Näitä talousrikollisia, jotka riistävät työntekijöitä ja pimittävät veroja - ei Suomessa rangaista, eikä tutkita riittävästi.

    Kiljavan opiston entinen opettaja syytti opistoa siitä, ettei ollut saanut ylitöistään, joita oli itse halunnut vapaaehtoisesti tehdä, palkkaa. Hänellä oli kokonaispalkkaus, joka on yleistynyt Suomessa työntekijöiden kuvitellassa olevansa "ylempiä toimihenkilöitä". Nainen vaati 9000 tunnin palkkoja - vai miten se oli. Ylitöistään olisi pitäisi sopia ja vaatia palkat työaikana eikä työsuhteen päätyttyä.
    Kostoksi, kun palkkavaatimuksiinsa ei suostuttu, nainen nosti syytteen opistoa vastaan valtiontukien väärinkäytöstä ja kokoomuslainen opetusministeri ryhtyi teetättämään tutkimuksia... ikäänkuin poliisilla ei olisi tutkittavaa työtä harmaan talouden piirissä.

    Kaikkien opistojen valtionosuusasiat pitäisi tutkia - ei ainoastaan Kiljavan. Luulenpa, että jos yhtä tarkkaa seulaa käytetään, niin yksi sun toinen opisto joutuu palauttamaan valtionapujaan.

    Samoin pitäisi kaikkien säätiöiden tilit tutkia, onko säätiöiden antamat lahjoitukset säädekirjan mukaisia.

    Samoin pitäisi kaikkien yhdistysten tilit tutkia, ovatko yhdistyslain mukaisia ja onko veronkiertoa tehty. Kokoomuslainen tilimies neuvoi ennen viime vaaleja ehdokkaita perustamaan tukiyhdistyksiä, jotta vaalirahan kerääminen ja verottomuus ovat helpompia hoidella...

    Työnantajapuolta lähellä oleva TT-säätiö lahjoitti vaalirahaa x-miljoonia. Pitäisikö x-miljoonat tarkemmin selvittää, että minne menivät ja mistä tulivat? No sitä tuskin tämä hallitus tekee.

    KMS:n kepun ja kokoomuksen yhteinen vaalirahaorganisaatio paljastui sattumalla, kun kepun ryhmä puheenjohtaja Kalli ilmoitti, ettei aio tehdä vaalirahailmoitusta, kun ei ole pakko...

    SAK on ammattiliittojen keskusjärjestö. Työehtosopimukset yritetään ensin solmia liittotasolla työntekijäliittojen ja työnantajaliittojen välillä. Ellei liittotason sopimuksia synny, päätöksenteko siirretään keskusjärjestötasolle, jolloin neuvottelevat SAK, EK (entinen TKL, nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto) ja usein myös hallitus tulee neuvotteluihin mukaan esim. veronalennusporkkanan kanssa.
    Näin syntyy kokonaisvaltaisia työmarkkinaratkaisuja, joiden tarkoitus on turvata palkansaajien ostovoima kansantalouden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

    Myös Suomessa on ollut aika, jolloin työväki ei ollut järjestäytynyttä. Tuohon aikaan ei toivottavasti koskaan enää palata:
    - työaikalakeja ei ollut. Työpäivät olivat yli 12-tuntisia, ei lomia.
    - työtapaturmat ja työperäiset sairaudet olivat yleisiä. Työsuojelulakeja ei ollut.
    - palkka oli mitättömän pieni. Työnantaja maksoi palkkaa pärstäkertoimen perusteella.
    - lapsityövoiman käyttö oli yleistä.
    jne.
    Näitä työolojako kaipaat Suomeen takaisin. Huh.HUH.

    Äänestä

  • Ay-jäsenmaksujen ja työnanataja liittojen jäsenmaksujen verovähennys voidaan poistaa molemmilta.
    Toki työnanatja järjestöt lobbaa hallitusta koska se on niiden tehtävä; ja varman lobbaa senkin jälkeen kun veroetu poistuisi.

    taide kuten teatterit on pienen eliitin puuhaa. Joten miksi pitäisi tukea sangen harvan joukon elitistista harrastusta. Jos ihmisillä on todellla halua taiteeseen ja sen tekemiseen ei siihen valtion ohjausta tarvita. Valtio taiteen tuottajana lienee kopio sosialistimaista; se nimittäin selitää sisällönkin.

    Vaikka kyse ei ole kuin muutamista sadoista miljoonista niin säästökohteena se on hyväksi myös kulttuurille itselleen. Hyvät ideat vaativat enemmän vaivaa, mutta pois karsiutuu moska joka ei ole kuin apurahan arvoista.

    Ruotsinkielen asema on mitä on koska sen sallitaan olevan sitä. Astrid Thors "järkyttyi" kun kuuli, että karjalaisten asutuksen yhteydessä ruotsinkieliset pitäjät lahjoivat itsensä ulos asutusvelvoitteista. Moinen rasismi siis pitäisi salata ettei ruotsinkieliset loukkantuisi.

    Ruotsinkielisten valtaa ylläpidetään kyseenalaisin keinoin: kyse ei ehkä ole pelkästää taloudesta vaan myös suomenkielisten omista oikeuksista. On kohtuutonta että kantaväestöä syrjitään, jotta pieni eliitti voi elää satumaailmassa jossa menneet pahat teot ei tule koskaan esiin.

    Maataloustuki on pitkälti EUn linjauksien takana. Viljelijä on elintarviketeollisuuden torpari. Ruokaa ei tuoteta kansalle vaan teollisuudelle raaka-aineeksi.

    Maataloustukien rinnalle pitäisi järjestää suorat kansalliset markkinat. Hyvät tuoreet ja tiloilla jalostettavien tuotteiden kotimarkkinaratkaisu voisi olla yksi tapa vähentää maataloustukien rasitetta.

    Yritystukien osalta ongelmana on lyhytjännitteisyys ja terveen strategian puute. Poliittisesti halutaan näyttäviä "työllistämisiä" jotka seuraava markkinamuutos voi viedä mennessään.

    Nokian markkinat euroopassa ja maailmalla ovat muuttuneet. Teknologian ja innovaatioien tukeminen on järkevää vain jos sillä taataan pidempi hyöty kotimaassa; jos innovaatio pätyy muualle ei tueta ole juuri mielekkyyttä.

    Mutta se, että tuki on yritykselle ei tee tuesta huonoa asiaa.

    NINEL

    Äänestä

  • UPDATE_9480506 kirjoitti:

    Ay-jäsenmaksujen ja työnanataja liittojen jäsenmaksujen verovähennys voidaan poistaa molemmilta.
    Toki työnanatja järjestöt lobbaa hallitusta koska se on niiden tehtävä; ja varman lobbaa senkin jälkeen kun veroetu poistuisi.

    taide kuten teatterit on pienen eliitin puuhaa. Joten miksi pitäisi tukea sangen harvan joukon elitistista harrastusta. Jos ihmisillä on todellla halua taiteeseen ja sen tekemiseen ei siihen valtion ohjausta tarvita. Valtio taiteen tuottajana lienee kopio sosialistimaista; se nimittäin selitää sisällönkin.

    Vaikka kyse ei ole kuin muutamista sadoista miljoonista niin säästökohteena se on hyväksi myös kulttuurille itselleen. Hyvät ideat vaativat enemmän vaivaa, mutta pois karsiutuu moska joka ei ole kuin apurahan arvoista.

    Ruotsinkielen asema on mitä on koska sen sallitaan olevan sitä. Astrid Thors "järkyttyi" kun kuuli, että karjalaisten asutuksen yhteydessä ruotsinkieliset pitäjät lahjoivat itsensä ulos asutusvelvoitteista. Moinen rasismi siis pitäisi salata ettei ruotsinkieliset loukkantuisi.

    Ruotsinkielisten valtaa ylläpidetään kyseenalaisin keinoin: kyse ei ehkä ole pelkästää taloudesta vaan myös suomenkielisten omista oikeuksista. On kohtuutonta että kantaväestöä syrjitään, jotta pieni eliitti voi elää satumaailmassa jossa menneet pahat teot ei tule koskaan esiin.

    Maataloustuki on pitkälti EUn linjauksien takana. Viljelijä on elintarviketeollisuuden torpari. Ruokaa ei tuoteta kansalle vaan teollisuudelle raaka-aineeksi.

    Maataloustukien rinnalle pitäisi järjestää suorat kansalliset markkinat. Hyvät tuoreet ja tiloilla jalostettavien tuotteiden kotimarkkinaratkaisu voisi olla yksi tapa vähentää maataloustukien rasitetta.

    Yritystukien osalta ongelmana on lyhytjännitteisyys ja terveen strategian puute. Poliittisesti halutaan näyttäviä "työllistämisiä" jotka seuraava markkinamuutos voi viedä mennessään.

    Nokian markkinat euroopassa ja maailmalla ovat muuttuneet. Teknologian ja innovaatioien tukeminen on järkevää vain jos sillä taataan pidempi hyöty kotimaassa; jos innovaatio pätyy muualle ei tueta ole juuri mielekkyyttä.

    Mutta se, että tuki on yritykselle ei tee tuesta huonoa asiaa.

    NINEL

    Työnantajat lobbaavat hallitusta... niinhän ne lobbaavat, ovat lobanneet ja tulevat lobbaamaan... ja lobbaukden tulos riippuu siitä, onko työnantajapuolue kokoomus hallituksessa vai ei.

    Näin on tehty Suomesta luokkayhteiskunta ja tänne on syntynyt uuskurjalisto, kokoomuksen toteuttaessa työntajien ja omistavan luokan vaatimuksia sekä MTK:n vaatimuksia kepun tuella.

    Yritysten saamat tuet vääristävät kilpailua - eivätkä ole enää kenenkään hallinnassa, että mihin niitä käytetään. Nokiaa ei saada Suomeen kotoutetuksi, vaikka Nokialle maksetaan kaikkein suurimmat yritystuet. Kyllä Nokian omistajat vaativat, että nokian tuotanto tehdään siellä missä voitot saadaan maksimoitua ja mistä lähtee suurimmat osingot.

    Mutta "pari sanaa" taiteen tukemisesta vielä...

    Valtion tämän vuoden budjetissa taiteen ja kulttuurin osuus on 422 miljoonaa euroa ja siinä on siis mukana teatterit, orkesterit, museot, valtion taidemuseo, apurahat (13,2 milj.), avustukset (8,9 milj.) euroa, kansallinen arkisto, näkövammaisten kirjasto, taidetoimikunnat, kirjastojen perustaminen ja kirjastojen toiminta-avustus...

    Eli paljon kulttuuria ja taidetta sekä sivistystä vähällä rahalla. Maatalousyrittäjien luonnonhaittakorvaus on 422 miljoona euroa eli enemmän kuin koko kulttuuri- ja taidetuki yhteensä. Tai pelkästään yritysten innovaatiotuki ja kansainvälistymistuki on yli kaksinkertainen verrattuna taiteen ja kulttuurin tukeen.

    Minkähän kulttuurialan tai taiteen asiantuntija mahtanet olla, kun sanot, että teatterit ovat pienen eliitin puuhaa, tai miksi pitäisi tukea... vaikka kyse ei ole kuin muutamista... mutta pois karsiutuu moska joka ei ole kuin apurahan arvoista...

    Suomessa on arviolta noin 50 ammattiteatteria (yleensä kaupunginteattereita) mutta joukossa on myös uusia teatteriryhmiä, jotka tekevät korkeatasoista teatteritaidetta, uudistavaa ja uusin keinoin.
    Lisäksi on ammattijohtoisia teattereita, joiden teatteritarjonta on korkeatasoista ja joissa tehdään suurin osa työstä talkootyönä. Nämä teatterit ovat elintärkeitä pienten kuntien taidetarjonnalle.
    Lisäksi on noin 500 harrastajateatteria. Osa harrastajateattereista toimii erilaisten opistojen yhteydessä. Ehkäpä noin puolet harrastajateattereista kuuluu Suomen harrastajateatteriliittoon ja toinen puoli Työväen Näyttämöiden Liittoon, johon myös ammattiteatterit kuuluvat.

    Harrastajateattereiden valtionapu tulee harrastajateattereille pääasiassa keskusliittojensa kautta.
    Suomen teatteritarjonta on kansainvälisesti korkeatasoista ja arvostettua sekä ammatti- että harrastajapuolella. Ja onneksemme teatterit toimivat ja tekevät korkeatasoisia näytelmiä rahanpuutteesta huolimatta. Teatteriväen osaaminen on huipputasoa mutta palkat minimitasoa.
    Lippujen hinnat ovat hyvin kohtuulliset johtuen valtion avusta (vaikkakin vähäisestä) sekä teatterilaisten tyytymisestä pieniin palkkoihin. Kuten tiedät teatteritarjonta on monipuolista: jokaiselle löytyy jotakin. On tanssiteatteria, on musikaaleja, on draamaa, on kokeilevaa, on perinteistä, on vanhaa sekä uutta....

    Myös kuvataiteen puolella Suomella on hyvä maine. Kuvataiteilijat tinkivät elintasostaan mutta eivät taiteestaan. Mitä erilaisimpia korkeatasoisia taidenäyttelyitä järjestetään eri puolella Suomea, varsinkin kesäisin. Ateneumin näyttelyt ovat olleet huipputaiteilijoiden töitä esittäviä sekä omat kokoelmat Ateneumin saamiin avustuksiin nähden upeat.

    Kuvataitelijoissa on sekä ammattilaisia, jotka saavat apurahoja ja esim. näyttelytukia mutta myös erittäin paljon harrastajia, jotka tekevät taidetta oman työnsä ohessa tai ryhtyvät tekemään taidetta vasta eläkkeelle päästyään. Suomessa on paljon erilaisia kuvataidekerhoja, jotka tarjoavat hienoja taide-elämyksiä - ja ihan ilmaisiksi monissa kunnissa. Erikoisesti näiden taideharrastajien tukemista tarvitaan enemmän - sekä gallerioita että rahallista tukea.

    On valitettavaa, että Suomessa taidekasvatus on puutteellista. Puutteellisen taidekasvatuksen seurausta on se, että taiteen tarjoamia hienoja mahdollisuuksia ei osata käyttää hyväksi eikä taidetta tueta riittävästi.
    Näin kuulee omituisia ja vääriä mielipiteitä, kuten että taide on "pienen eliitin puuhastelua" tai "taideapurahat täyttä moskaa"...

    Kirjallisuus on yksi tärkeä taiteen muoto, jota pitää tukea ehdottomasti enemmän.

    Toivottavasti tulevaisuudessa huomioidaan myös taiteen terapoiva merkitys. Draamapedagogiaa käytetään liian vähän mielen terveyden hoidossa kuten muutakin taideterapiaa ja taiteen tarjoamia mahdollisuuksia sekä kuvataiteen että esittävän taiteen puolella.

    Maataloustukiaisista sekä ruotsin kielen erikoisasemasta ollaan suunnilleen samaa mieltä.
    Minusta vieraiden kielten opiskelun pitää olla vapaaehtoista - ei pakolla. Eri kielten osaaminen jon rikkaus ja kielten opiskelu on tosi mukavaa nykään erilaisten monipuolisten opintomateriaalin ansiosta.
    Ei opiskelusta pidä tehdä "pakkopullaa" - ei ruotsin kielenkään.

    Äänestä

  • Valtio hakee koko ajan uusia verotuskohteita sieltäkin, missä se vaikeuttaa kansalaisen perustoimeentuloa. Asumiseen kohdistuvat verot ovat tällaisista pahimpia kohdistuessaan myös pieni- ja keskituloisiin kohtuuttomasti. Asuminen on kuitenkin perusoikeus kaikille.
    Olen ihmetellyt mikä rakentamisessa ja jatkuvassa kolmen vuoden välein tapahtuvassa asunnon vaihtamisessa on suojeltavaa. Siihen liittyy usein harmaata taloutta. Rakennetaan työttömänä ja myydään verottomana. Myös rakennusmateriaalit tulee väliin suorastaan mustilta markkinoilta. Eikä laadussakaan ole aina kehumista. Kyllä se huonompikin kolme vuotta kestää.
    Miksi voittoa ei laiteta verolle? Luulen samalla myös rakennuskustannusten löytyvän kirjoihin ja kansiin. Tällä on valtion kassaan merkittävä suora ja välillinen vaikutus. Ei tällaista harmaata taloutta saa hyväksyä edes rakennuspuolella, jossa muuten tuntuu kaikki suhmurointi olevan arkipäivää.
    Asuntojen myynti ja osakkeiden myynti on samanlaista varallisuuden lisäämistä, jota tulee verottaa samoilla pelisäännöillä.
    Ensiasunnonhankkija saa korkovähennystä edellee, joten asunnon hankinta ei tästä vaikeudu. Verotulot kasvavat ja itse myyntiin rakennettujen omakotitalojen laatu paranee.
    Kuka tämän uskaltaa ottaa teemaksi. Ei ainakaan Katainen!

    Äänestä

Hyviä ehdotuksia kaikki.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ninel2010 kirjoitti:

Jokainen joka ruikuttaa verojen takia keksiköön hyviä säästökohteita:

1. AY-jäsenmaksun verovähennys pois ja jäsenmaksun perintävelvoite pois työnantajilta.
Valtio säästää satoja miljoonia ja työnantajien työmäärä palkanlaskennassa vähenee.

2. Taiteen apurahat pois. Kultuuri on yhteiskunnalle tarpeellinen henkisen työn muoto, mutta jos sitä ohjataan apurahojen varaan niin saamme tyhjänpäiväistä roskaa, jolla ei ole mitään kosketusta tämän päivän ihmisille. Tehään taidetta apurahan takia ja maksetaan apurahaa jotta saamme tyhjää sielutonta tekotaidetta.
Taas säästisi muutama sata miljoonaa.

3. Ruotsin kielen erityisaseman poistaminen. Nyt tuhlataan opiskelijoiden aikaa ja yhteiskunnan rahaa pienen eliitin tarpeisiin. Ruotsi oli miehittäjän kieli 800 vuoden ajan, ja pitkään este suomenkielen kehittymiselle tieteen ja koko kansan kieleksi. erityisasema turvattiin itsenäistymisen aikaan, kun tarvitiin Ruotsin tunnustaminen itsenäiselle valtiolle. Kiristämällä saatu etuoikeus on jo aikansa elänyt.

Ruotsinkielisten palvelut säilyvät sen jos siihen on todellista tarvetta tai kuihtuu jos on kuihtuakseen. Ruotisnkielelä voidaan tulkata tarpeen tullen, kuten muidenkin kielivähemmistöjen osalta tapahtuu.

Säästö miljardeja.

Kyllä säästäminenkin käy, jos veronmaksua halutaan keventää.


NINEL

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu