Ihmettelen kovasti tämän palstan uskovaisten kaksijakoisuutta ja äärilaitaisuutta kysymyksessä uskovan syntisyydestä.
Minusta Raamattu kertoo selkeästi sen, saako uskovainen (uudestisyntynyt Jeesuksen oma) tehdä enää tietoista syntiä, ja kuinka hänen on toimittava synnin houkutusten edessä.
Kun kirjoitin tuolla toisaalla Semperille:
"Jeesuksen oma ei siis ole RAAMATUN MUKAAN jatkuva syntientekijä, vaan elää Hengen alaisena ja kuolettaa syntiset tekonsa Hengen avulla".
...vastasi Semper minulle näin:
"Hengen avulla tai alaisuudessa EI kuoleteta syntisiä tekoja".
Sain tämän vastauksen siitäkin huolimatta, että olin jo laittanut esille tämän raamatunkohdan:
"Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää." (Room. 8:13)
Vaikka kyseinen raamatunkohta sanoo selkeästi, että "jos elätte LUONTONNE mukaan", Semper väitti:
"Roomalaiskirje 8:13 puhuu RUUMIIN tekojen kuolettamisesta Hengellä ja se on toinen asia.
Siinä on kysymys tahattomista ruumiin teoista, joihin oma tahtomme ei ole ollut osallisena".
Eihän Roomalaiskirje puhu mistään tahattomista ruumiin teoista, joihin oma tahtomme ei ole edes ollut osallisena, vaan siis siitä, että jos ihminen elää LUONTONSA mukaan! Kuten Semperille jo totesin, tuo luonto on tietysti sama kuin se 'liha', josta puhumme - se, joka on Jeesuksen omilla ristiinnaulittu.
Raamattu käskee ihmisten valvoa itseään jotumasta kiusaukseen (Matt. 26:41), ja sanoo, etteivät ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, voi olla Jumalalle mieleen (Room. 8:8). Se kieltää kuolemasta elämään siirtyneitä antamasta ruumiinsa jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi (Room. 6:13).
Raamattu siis puhuu selkeästi synnistä, jonka ihminen TIETOISESTI tekee, tai jättää tekemättä.
Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet ihansa himoineen ja haluineen. Raamatun mukaan mikään 'erillinen liha' (Semperin mukaan ruumis) ei tee yksikseen syntiä, johon ihmisen oma tahto ei ole osallisena, vaan uskova, joko antaa periksi heikolle luonnolleen (='lihalleen'), ja päästää sen tietoisesti alas ristiltä - sortuu siis syntiin - tai sitten vastustaa kiusauksen ja kuolettaa syntiset tekonsa Hengen avulla. (Matt. 26:41, Room. 8:13)
Kuten Semperkin on sanonut:
"Tietoista syntiä ei kenenkään tule tehdä eikä uskova sitä tee, jos hän on Kristuksessa."
Tässä tulemme kysymykseen:
Kuinka sitten moni uudestisyntyneeksi Kristuksen omaksi itseään sanova kuitenkin tekee yhä tietoista syntiä?
Raamattu sanoo portin olevan ahdas ja tien kapean. Se kertoo vain harvojen löytävän tien, joka vie elämään. (Matt. 7:14) Raamattu myös kertoo, että jos ihminen tekee ehdoin tahdoin syntiä senkin jälkeen, kun on oppinut tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria hänen syntiensä sovitukseksi. (Hepr. 10:26)
Näyttäisi olevan niin, että moni, joka on todellisuudessa vielä portin ulkopuolella olevalla lavealla tiellä, uskoo olevansa jo sisällä. Näyttää siltä, että monella on halu olla uudestisyntynyt Kristuksen oma, mutta ei (ainakaan vielä) kykyä tehdä sitä, mitä Raamattu vaatii Kristuksen omilta, eli ristiinnaulita syntistä luontoaan ja pitää se ristiinnaulittuna (vastustaa syntiä). Täälläkin moni siis sanoo olevansa uudestisyntynyt Jeesuksen oma, mutta kuitenkin tekevänsä yhä tietoista syntiä. He sanovat olevansa silti sisällä pelastuksessa. Kuitenkin Raamatun mukaan tietoinen syntien tekeminen on totuuden tuntevilta ehdottomasti kielletty (Hepr. 10:26).
Portista sisälle päästäkseen ihmisen on uudistuttava mieleltään ja hengeltään, ja puettava ylleen uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää (Ef. 4:23-24). Hänen on valvottava itseään joutumasta kiusaukseen (Matt. 26:41) ja oltava antamatta itseään synnin käyttöön (Room. 6:13). Jos totuuden tunteva yhä tekee ehdoin tahdoin syntiä, ei ole enää mitään uhria hänen syntiensä sovitukseksi (Hepr. 10:26).
Näin minä uskon.
_______________________________
"Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko." (Matt. 26:41)
"Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen". (Room. 8:8)
"Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. (Room. 6:12)
"Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi!" (Room. 6:13)
"Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne"
"ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää." (Ef. 4:23-24)
"Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" (Matt. 7:14)
"Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi." (Hepr. 10:26)
Minusta Raamattu kertoo selkeästi sen, saako uskovainen (uudestisyntynyt Jeesuksen oma) tehdä enää tietoista syntiä, ja kuinka hänen on toimittava synnin houkutusten edessä.
Kun kirjoitin tuolla toisaalla Semperille:
"Jeesuksen oma ei siis ole RAAMATUN MUKAAN jatkuva syntientekijä, vaan elää Hengen alaisena ja kuolettaa syntiset tekonsa Hengen avulla".
...vastasi Semper minulle näin:
"Hengen avulla tai alaisuudessa EI kuoleteta syntisiä tekoja".
Sain tämän vastauksen siitäkin huolimatta, että olin jo laittanut esille tämän raamatunkohdan:
"Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää." (Room. 8:13)
Vaikka kyseinen raamatunkohta sanoo selkeästi, että "jos elätte LUONTONNE mukaan", Semper väitti:
"Roomalaiskirje 8:13 puhuu RUUMIIN tekojen kuolettamisesta Hengellä ja se on toinen asia.
Siinä on kysymys tahattomista ruumiin teoista, joihin oma tahtomme ei ole ollut osallisena".
Eihän Roomalaiskirje puhu mistään tahattomista ruumiin teoista, joihin oma tahtomme ei ole edes ollut osallisena, vaan siis siitä, että jos ihminen elää LUONTONSA mukaan! Kuten Semperille jo totesin, tuo luonto on tietysti sama kuin se 'liha', josta puhumme - se, joka on Jeesuksen omilla ristiinnaulittu.
Raamattu käskee ihmisten valvoa itseään jotumasta kiusaukseen (Matt. 26:41), ja sanoo, etteivät ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, voi olla Jumalalle mieleen (Room. 8:8). Se kieltää kuolemasta elämään siirtyneitä antamasta ruumiinsa jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi (Room. 6:13).
Raamattu siis puhuu selkeästi synnistä, jonka ihminen TIETOISESTI tekee, tai jättää tekemättä.
Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet ihansa himoineen ja haluineen. Raamatun mukaan mikään 'erillinen liha' (Semperin mukaan ruumis) ei tee yksikseen syntiä, johon ihmisen oma tahto ei ole osallisena, vaan uskova, joko antaa periksi heikolle luonnolleen (='lihalleen'), ja päästää sen tietoisesti alas ristiltä - sortuu siis syntiin - tai sitten vastustaa kiusauksen ja kuolettaa syntiset tekonsa Hengen avulla. (Matt. 26:41, Room. 8:13)
Kuten Semperkin on sanonut:
"Tietoista syntiä ei kenenkään tule tehdä eikä uskova sitä tee, jos hän on Kristuksessa."
Tässä tulemme kysymykseen:
Kuinka sitten moni uudestisyntyneeksi Kristuksen omaksi itseään sanova kuitenkin tekee yhä tietoista syntiä?
Raamattu sanoo portin olevan ahdas ja tien kapean. Se kertoo vain harvojen löytävän tien, joka vie elämään. (Matt. 7:14) Raamattu myös kertoo, että jos ihminen tekee ehdoin tahdoin syntiä senkin jälkeen, kun on oppinut tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria hänen syntiensä sovitukseksi. (Hepr. 10:26)
Näyttäisi olevan niin, että moni, joka on todellisuudessa vielä portin ulkopuolella olevalla lavealla tiellä, uskoo olevansa jo sisällä. Näyttää siltä, että monella on halu olla uudestisyntynyt Kristuksen oma, mutta ei (ainakaan vielä) kykyä tehdä sitä, mitä Raamattu vaatii Kristuksen omilta, eli ristiinnaulita syntistä luontoaan ja pitää se ristiinnaulittuna (vastustaa syntiä). Täälläkin moni siis sanoo olevansa uudestisyntynyt Jeesuksen oma, mutta kuitenkin tekevänsä yhä tietoista syntiä. He sanovat olevansa silti sisällä pelastuksessa. Kuitenkin Raamatun mukaan tietoinen syntien tekeminen on totuuden tuntevilta ehdottomasti kielletty (Hepr. 10:26).
Portista sisälle päästäkseen ihmisen on uudistuttava mieleltään ja hengeltään, ja puettava ylleen uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää (Ef. 4:23-24). Hänen on valvottava itseään joutumasta kiusaukseen (Matt. 26:41) ja oltava antamatta itseään synnin käyttöön (Room. 6:13). Jos totuuden tunteva yhä tekee ehdoin tahdoin syntiä, ei ole enää mitään uhria hänen syntiensä sovitukseksi (Hepr. 10:26).
Näin minä uskon.
_______________________________
"Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko." (Matt. 26:41)
"Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen". (Room. 8:8)
"Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. (Room. 6:12)
"Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi!" (Room. 6:13)
"Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne"
"ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää." (Ef. 4:23-24)
"Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" (Matt. 7:14)
"Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi." (Hepr. 10:26)
Vastaukset 11
Vanhimmat
ihminen ei edes tiedä mikä on syntiä. Jeesus tuli taivaasta alas ja täytti lain puolestamme ja Jumala kasvattaa Sanana ja Pyhänä Henkenä ihmisen lain pitäjäksi ja ahtaasta portista sisään. He menevät sisään, jotka tahtovat rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin, kuin itseään. He saavat Jumalan Voiman pitää Jeesuksen täyttämä laki täytettynä. Eivät laittomat voi mennä Jumalan valtakuntaan. Jos he menisivät sinne, niin kohta se olisi samanlainen paikka, kuin mitä maailma laittomuksineen on.
Jumalan valtakuntaan ei mene lihallinen, vaan lihantahto pitää ensin naulata ristille portin ulkopuolella. Ristin luokse on jokaisen mentävä jopa häpeää kärsien.
Tällä palstalla näytään tekevän jatkuvasti vastakkainasettelu: jatkuva syntientekijä - synnitön.
Jotkut näyttävät olevan sitä mieltä, että uskova voi yhä tehdä (tietoistakin) syntiä, mutta olla kuitenkin sisällä Pelastuksessa, toiset taas sanovat oikean uskovan olevan täysin synnitön ja tuomitsevat kaikki, jotka sanovat langenneensa.
Eikö uskova (Jeesuksen oma) olekaan siis Raamatun mukaan tietoista syntiä välttävä ja oikeuden- ja totuudenmukaisuuteen PYRKIVÄ - siis oikeamielinen, eli vanhurskas?! OikeaMIELISYYS ei tietystikään tarkoita sitä, etteikö voisi erehtyä ja langetakin, vaan sitä, että pyritään aina oikeaan. Siis jos/kun huomataan, että nyt olen lähtemässä syntiin/tekemässä syntiä, pyritään pois siitä. Kappaleen alun kysymykseen minä sanoisin: kyllä on.
Raamattu ei mielestäni tuomitse jokaista syntiinlangennutta, vaan TIETOISEN syntien tekemisen. Tie Pelastukseen ei siis käy tietoisen syntien tekemisen kautta, eikä toisaalta myöskään vain täyden synnittömyyden kautta, vaan tietoisen syntien tekemisen välttämisen ja oikeuden- ja totuudenmukaisuuteen PYRKIMISEN kautta.
Eikö?
Eikö?
Yksi 'eikö?' olisi ollut ihan riittävä tuohon viestini loppuun ja toinen tuli ihan ylimääräisenä. Älkää siis (viestin lukijat) turhaan miettikö sen tarkoitusta. :)
RE: Syntinen, synnitön, vai tietoista syntiä välttävä?
Juuri niin, hyvin olet sisäistänyt asian.
Mitä enemmän olen Raamattua lukenut, ja mitä enemmän kokonaisuutta tutkinut, sitä selvemmäksi asia on minulle tullut.
Mitä helluntailainen on tästä mieltä? Uskooko helluntailainen, että syntiä tulee välttää, vai onko hänestä vain niin, että sen saa aina vain sitten anteeksi, koska Jeesus teki sovitustyön?
kirjoitus joka paljasti sen että ei ole monta uudestisyntyneitä meidän kekskuudessa suomessa. Uusoppi ja liperaalitologia synnyttä vain enemmän ja enemmän suruttomia ulkokullattuja käännynnäisiä jotka eivät todellisuudessa ole päässyt ahdasta porttista sisään ihannuuteen. Eikä ovat löytäneet uudestisyntymiseen tai jos ovat niin ovat tulleet sieltä pois tekemään tietoisia syntejä ja silloin odottaa vain hui kauhea..
Kauhea synnintunto joka pakottaa ihminen sisään ahtaan portin kautta on mahdollisuus. Siis rukoillaan synnintuntoa.
Ihmisellä on oma vapaa tahto, ja tahdon taivuttamisen myötä voimme kasvaa ja juurua Kristukseen.
Ei kukaan ole heti uskoon tultuaan taivas kelpoinen.
Monen luulevat niin, että voi vaan olla, niinkun ennenkin ja jatkaa samaa laveaa tietä, kuin enne uskoon tultua, tai sitten vain puolinaisesti antaa elämän Jeesukselle. EI SELLAINEN EI OLE TIE JUMALAN VATAKUNTAAN. Se on itsensä kieltämisen tie eli lihan kieltämisen tie. Toki liha on altis ja heikko, mutta siinähä on se juuri onkin tahdon taivuttaminen Ramatun Sanan mukaisuuteen. Jeesus on meille näyttänyt synnitömänä esimerkin.
Nöyryyden tie ei ole helppo sitä jutuu taistelu tilanteenseen oma itsensä kanssa. Ei se helppoa ole kipää se käy. Kyllä meillä on taisteu omaa lihaa ja verta vastaan ja Jeesus on voimamme.
Ihmisen on valvottava itseään joutumasta kiusaukseen (Matt. 26:41), ja varottava elämästä turmeltuneen luontonsa mukaisesti (Room. 8:8). Hän ei saa antaa synnin hallita kuolevaista ruumistaan, niin että noudattaisi sen himoja (Room. 6:12).
Lihan, eli turmeltuneen ihmisluonnon tahdon kieltämisestä juurikin on kyse. Pyrkimisestä oikeuden- ja totuudenmukaisuuteen.
"suruttomia ulkokullattuja käännynnäisiä".
on niinkuin saastainen vaate Jumalan edessä ja juuri sun oma tahdon tekemisiä on juuri niitä tekoja jotka on saastaisia. Just sellaisia on omat ponnistelut ja teseitseuskova ja tä oppi vie helvettiin. Mihin sä tartte Jumala kun pystyt hoitamaan liha ja verta ite?