Heippa taas kaikille tasapuolisesti ja etenkin hovioikeuden presidentti Pertti Niemiselle!
Kyllähän se nyt vaan ainakin toistaiseksi niin on, ettei kenenkään tarvitse pyydellä minun puolestani anteeksi! Minulla on hyvä insinöörin koulutus ja lisäksi kaupallista koulutusta aina yliopistotasolla saakka, joten enköhän ihan itse itse vastaa sanomisistani ja etenkin kirjoittamistani!
Asia on nyt vaan niin, että Suomen perustuslain 2 § 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi
Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa Montesquieun mukaan, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa Lakien henki. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet Aristoteles, Niccolò Machiavelli, John Locke ja James Harrington. Montesquieun Ranskan monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä. Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön (katso valtion ja kunnan tehtävät) itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen uuden perustuslain esitöissä. Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki kolme vallankäytön elementtiä on hajotettu. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että kyseiset instituutiot toimivat eri kaupungeissa. Presidenttijohtoiset valtiot ovat tietynlainen sekamuoto parlamentarismista ja monarkiasta. Esimerkiksi Suomen valtiomuototaistelun seurauksena luovuttiin monarkistisista haaveista, mutta hyväksyttiin valtionpäämiehen vahva olemassaolo. Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Hovioikeuksien tehtävät on säädetty hovioikeuslain (21.1.1994/56) 2 §:ssä
- Hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista. (1.11.1996/809)
- Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus käsittelee syyteasiat, jotka koskevat sen alaisien käräjäoikeuksien tuomareiden ja siten kuin laissa säädetään myös muiden tuomioistuinlaitoksen virkamiesten ja yleisten syyttäjien virkarikoksia. Lisäksi hovioikeus käsittelee muut laissa sen ratkaistavaksi säädetyt asiat. (26.8.2005/668)
- Hovioikeus käsittelee sille uskotut oikeushallintoasiat sekä valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeus voi tehdä lainkäyttötoimintaa sekä säännösten kehittämistä ja muuttamista koskevia aloitteita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate Sitä vastoin on oikeusperiaatteiden merkitys korostunut lainsäädäntötyössä. Vaikka usein oletetaan, että lainsäätäjä on eräässä mielessä kaikkivaltias, siis että lainsäätäjällä on täysin vapaat kädet lainsäädännön suhteen eli saa vapaasti säätää mieleisensä lait, käsitetään kuitenkin yhteiskuntafilosofiaan pohjautuvat keskeiset oikeudelliset periaatteet oikeustieteessä myös lainsäätäjää sitoviksi. Samoin eduskunnassa ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnassa hyväksytään se, että perustuslaki ja ne oikeusperiaatteet joihin perustuslaki nojaa ovat myös eduskuntaa itseään sitova.
Nyt hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen on ratkaisuillaan keskeisiksi oikeudellisiksi periaatteiksi lainkuuliaisuudesta piittaamattomuuden. Esimerkkeinä todistusaineiston sivuuttamisen, piittaamattomuus laissa säädetyistä määräajoista, toimivaltuuksien ylittäminen jne.
Tiedotusvälineet ovatkin jo vahvasti tilanteeseen reagoineet. Liitetiedostona olevaa toimittaja Johanna Korhosen Helsingin Sanomissa julkaistua aihetta käsiteltiin eilen klo 20 alkaneessa television ykköskanavan MOT ohjelmassa http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot
Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli artikkeli otsikolla "Virastopuhelut vihdoin kuntoon" http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Virastopuhelut vihdoin kuntoon/1135263091929. Hyvin mielenkiintoista, että tämän artikkelin mukaan "Eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen sekä Kouvolan seurakuntayhtymän saamattomuuteen puhelinpalvelunsa järjestämisessä lain edellyttämällä tavalla. ... Huomautuksen saaneista virastoista oikeusministeriö on osoittanut välinpitämättömyyttä jo seitsemän vuotta voimassa olleen lain noudattamisessa".
Vielä kun saadaanm nuo poliitikot asiaa hoitamaan, niin hyvä tulee!
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 041 728 0626
Kyllähän se nyt vaan ainakin toistaiseksi niin on, ettei kenenkään tarvitse pyydellä minun puolestani anteeksi! Minulla on hyvä insinöörin koulutus ja lisäksi kaupallista koulutusta aina yliopistotasolla saakka, joten enköhän ihan itse itse vastaa sanomisistani ja etenkin kirjoittamistani!
Asia on nyt vaan niin, että Suomen perustuslain 2 § 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi
Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa Montesquieun mukaan, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Kolmijako-oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa Lakien henki. Samaa olivat aiemmin jo hahmotelleet Aristoteles, Niccolò Machiavelli, John Locke ja James Harrington. Montesquieun Ranskan monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimpiä oppia määritteleviä töitä. Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön (katso valtion ja kunnan tehtävät) itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen uuden perustuslain esitöissä. Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki kolme vallankäytön elementtiä on hajotettu. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että kyseiset instituutiot toimivat eri kaupungeissa. Presidenttijohtoiset valtiot ovat tietynlainen sekamuoto parlamentarismista ja monarkiasta. Esimerkiksi Suomen valtiomuototaistelun seurauksena luovuttiin monarkistisista haaveista, mutta hyväksyttiin valtionpäämiehen vahva olemassaolo. Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Hovioikeuksien tehtävät on säädetty hovioikeuslain (21.1.1994/56) 2 §:ssä
- Hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista. (1.11.1996/809)
- Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus käsittelee syyteasiat, jotka koskevat sen alaisien käräjäoikeuksien tuomareiden ja siten kuin laissa säädetään myös muiden tuomioistuinlaitoksen virkamiesten ja yleisten syyttäjien virkarikoksia. Lisäksi hovioikeus käsittelee muut laissa sen ratkaistavaksi säädetyt asiat. (26.8.2005/668)
- Hovioikeus käsittelee sille uskotut oikeushallintoasiat sekä valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeus voi tehdä lainkäyttötoimintaa sekä säännösten kehittämistä ja muuttamista koskevia aloitteita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate Sitä vastoin on oikeusperiaatteiden merkitys korostunut lainsäädäntötyössä. Vaikka usein oletetaan, että lainsäätäjä on eräässä mielessä kaikkivaltias, siis että lainsäätäjällä on täysin vapaat kädet lainsäädännön suhteen eli saa vapaasti säätää mieleisensä lait, käsitetään kuitenkin yhteiskuntafilosofiaan pohjautuvat keskeiset oikeudelliset periaatteet oikeustieteessä myös lainsäätäjää sitoviksi. Samoin eduskunnassa ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnassa hyväksytään se, että perustuslaki ja ne oikeusperiaatteet joihin perustuslaki nojaa ovat myös eduskuntaa itseään sitova.
Nyt hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen on ratkaisuillaan keskeisiksi oikeudellisiksi periaatteiksi lainkuuliaisuudesta piittaamattomuuden. Esimerkkeinä todistusaineiston sivuuttamisen, piittaamattomuus laissa säädetyistä määräajoista, toimivaltuuksien ylittäminen jne.
Tiedotusvälineet ovatkin jo vahvasti tilanteeseen reagoineet. Liitetiedostona olevaa toimittaja Johanna Korhosen Helsingin Sanomissa julkaistua aihetta käsiteltiin eilen klo 20 alkaneessa television ykköskanavan MOT ohjelmassa http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot
Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli artikkeli otsikolla "Virastopuhelut vihdoin kuntoon" http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Virastopuhelut vihdoin kuntoon/1135263091929. Hyvin mielenkiintoista, että tämän artikkelin mukaan "Eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen sekä Kouvolan seurakuntayhtymän saamattomuuteen puhelinpalvelunsa järjestämisessä lain edellyttämällä tavalla. ... Huomautuksen saaneista virastoista oikeusministeriö on osoittanut välinpitämättömyyttä jo seitsemän vuotta voimassa olleen lain noudattamisessa".
Vielä kun saadaanm nuo poliitikot asiaa hoitamaan, niin hyvä tulee!
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 041 728 0626
Vastaukset 1
Vanhimmat
[email protected] kirjoitti:
Kansalaisaktivisti Jukka Sinivaaran asiakokonaisuudet ovat hyvin laadittuja yhteenvetoja, mutta hän pilaa ne henkilökohtaisella nimittelyllä, josta allekirjoittanut sanoo itsensä irti heti kättelyssä.
Hyväksyn asiakritiikin ja epäkohtien julkituomisen, mutten minkäänlaista nimittelyä. Näin ollen pyydän julkisesti anteeksi Pertti Niemiseltä, koska Sinivaaran kirjoitus ei pysynyt asialinjalla.
Selvyydeksi vielä ilmoitan, etten ole Sinivaaraa enkä Niemistä koskaan tavannut ja toivon, etteivät tämänkaltaiset kannanotot haittaa allekirjoittaneen oikeustaistelua.
Haminassa 17.1.2011
Asko Kervinen