historiaa niin huomaa melko selvästi, että ruotsinkieliset ovat vastustaneet kaikkea sivistyksellistä edistystä suomenkielisten keskuudessa suomen kielellä, ruotsin kielellä se on ollut sallittua. Nyt kun viimeinkin suomenkielinen pystyy hankkimaan kaiken tarvittavan sivistyksen suomen kielellä ilman ruotsin kieltä niin ruotsinkielisten "avulla" ei ole minkäänlaisia rajoja. He auttavat hyvin mielellään kertoen, että ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomenkielisen sivistykseen jopa identiteettiin. Ainakin minua ihmetyttää tämä ennenkuulumaton auttavaisuus suomenkielisten sivistyksen saralla. Ei mene päivääkään, etteikö ruotsinkielinen media jossain muodossa olisi muistuttamassa suomenkielisiä kuinka tärkeätä kielitaito on nykymaailmassa. Suomenkieliset tietävät tämän varmaan oikein hyvin ilman muistuttamistakin. Mutta ruotsinkielisen huoli ei olekaan suomenkielisen kielitaito vaan se, että se uhkaa laajeta käsittämään muitakin kieliä kuin vain pakollisen ruotsin joka perimmäinen tarkoitus on antaa ensin töitä ruotsinkielisille ja vasta sitten suomenkielisille.
Kukapa olisi unohtanut Kokkolan tapauksen jossa monet oululaiset virkamiehet kokivat sen, että hyväkään opittu kielitaito ei pysty korvaamaan sitä kielitaitoa joka on äidinkielenä. Virkamiehillä oli korkeakoulututkinnot suoritettuna, virkamiesruotsitutkinnot läpäisty ja vielä ahkerat melkein vuoden kestäneet tehokurssit ruotsin kielessä mutta siitä huolimatta se ei riittänyt.
Koko virkamiesruotsin vaatimukset ovatkin pelkästään sen vuoksi, että ensin töitä ruotsinkielisille ja sitten jos tarvitaan lisää suomenkielisille.
- Mistä tämä ennenkuulumaton huoli suomenkielisten sivistyksestä?
Kuka osaa selittää?
Kukapa olisi unohtanut Kokkolan tapauksen jossa monet oululaiset virkamiehet kokivat sen, että hyväkään opittu kielitaito ei pysty korvaamaan sitä kielitaitoa joka on äidinkielenä. Virkamiehillä oli korkeakoulututkinnot suoritettuna, virkamiesruotsitutkinnot läpäisty ja vielä ahkerat melkein vuoden kestäneet tehokurssit ruotsin kielessä mutta siitä huolimatta se ei riittänyt.
Koko virkamiesruotsin vaatimukset ovatkin pelkästään sen vuoksi, että ensin töitä ruotsinkielisille ja sitten jos tarvitaan lisää suomenkielisille.
- Mistä tämä ennenkuulumaton huoli suomenkielisten sivistyksestä?
Kuka osaa selittää?
Vastaukset 27
Vanhimmat
...ruotsin kielelä rakennettu. Myös suomenkielen nostaminen koulukieleksi ja viralliseksi kieleksi on tapahtunut ruotsikais. Suomen kirjakieli luotiin ruotsiksi. Fennommanitkin olivat hurreja.
Suomelaisten lukutaidon levittäminen ja suomenkielisiä julkaisuja vastusti Keisari, koska ei halunut että Ranskan vallankumouksesta lähtenyt länsimainen "hapatus" leviäisi suomalaisiin ja nostaisi heidät iki-ihanaa Venäjän mallia maaorjjuksineen vastaan. Keisari asetti suomenkieliset julkaisut sensuuriin.
Ja JUURI siitä syystä maamme yläluokka pönkitti suomnenkielen aseman nostamista. Yläluokka julkaisi suomenkielisiä pamfletteja ja jopa laittomia lehtiä.
Aleksanteri II oli kaikin tavoin uudistusmielinen ja poisti suomenkieleisen sensuurin sekä hyväksyi ehdotukset suomenkielen aseman vankistamisen. Hänet kuitenkin murhattiin ja kohta oli Venäjällä vanhat arvot taas valloillaan. Mutta suomenkielisyyden projekti oli jo niin voimakas ettei venäläistämispyrkimykset sitä enään pysäyttänyt.
"Kukapa olisi unohtanut Kokkolan tapauksen jossa monet oululaiset virkamiehet kokivat sen, että hyväkään opittu kielitaito ei pysty korvaamaan sitä kielitaitoa joka on äidinkielenä."
Niin. Kepu pettää aina. Nuoren ministeri Kiviniemen ensimmäinen suuri puoluepoliittinen kokeilu kaatui omaan mahdottomuuteensa.
Rautaako?, vaikka suurin osa fennomaaneista olikin ruotsinkielisiä, kuset heidän muistonsa päälle korostamalla vahvaa ruotsalaisuutta. Vaikka nämä "alkuperäiset" fennomaanit olivatkin isolta osalta (Lönnrothia ja muita suurmiehiä lukuunottamatta) ruotsinkielisiä, heidän tavoitteensa oli kuitenkin suomenkielinen Suomi, Snellmannin oppien mukaan. Heidän muistoaan halventaa väittää heidän halunneen kaksikielisen Suomen, sillä he halusivat suomenkielisen Suomen. Alkuperäiset fennomaanit olivat huolimatta isänmaallisuuden perikuvia (eikä sitä haittaa heidän ruotsinkielisyytensä), sillä he ajoivat suomen kielen etua ja muuttivat kielensä suomeksi. Pakkoruotsin ja muun kaksikielisyyden perusteeksi ei käy se, että fennomaanit olivat alunperin ruotsinkielisiä, jos he olivat mieletään suomenmielisiä ja ajoivat täysin suomenkielistä Suomea.
Eikös nuo Snellman suvun jäsenet väitä polveutuvan Virkkunen-nimisestä talonpojasta? Snellman ei ollut etnisesti svekko. Topeliuksessakin oli ripaus juutalaisuutta.
Suomen eliitti oli täysin ruotsinkielinen 1800-luvulla koska menestyminen suomen kielellä oli täydellisesti estetty. Koulutus oli järjestetty vain ruotsin kielellä ja virkakoneisto siis maa toimi pelkästään ruotsinkielellä. Tuolloin suomalaisten tuli vaihtaa äidinkielensä jotta pystyivät etenemään tehtävissään. Kukaan ei voinut yrittää menestymistään suomen kielellä, koska pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton tuohon aikaan. Surullisinta on, että asia ei ole tähänkään päivään mennessä muuttunut. Vieläkin on suomalaisten sivistys sidottu ruotsin kieleen Suomessa. KUKAAN EI voi valmistua ilman pakkoruotsin kieltä mistään peruskoulusta, yliopistosta, korkeakoulusta, ammattikorkeakoulusta ym.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Silti Suomessa on oltava nykyään vähintään ruotsintaitoinen että saa edetä sivistyksen polulla Suomessa. Se ei riitä että olemme pakkoruotsin vankilassa vaan eduksi on jos olisimme ruotsinkielisiä kuten tapaus Biaudet ja monet muut esimerkit osoittavat. Toki ruotsista on selvästikin hyötyä, kuten biuadetin tapaus osoittaa, jos ei ole riittävän älykäs saavuttamaan edes yliopistotutkintoa,riittää ruotsin taito..
Jodumme kärsimään syrjinnästä pakkoruotsin lisäksi.
Suomalaisten on aika vaatia olla oikeuttaan olla suomalaisia suomenkielellä ja oikeutta olla suomalainen. Me emme ole mikään ruotsalaisuuden sivuhaara. Me olemme suomalaisia-
Ruotsinkielisten historiankirjoitus väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista.
Ruotsinkieliset eivät ymmärrä edes mitä tarkoittaa SAAMINEN. Saaminen tarkoittaa että toinen antaa eli LUOPUU jostain toisen hyväksi. Jos Suomi on saanut jotain Ruotsista niin Ruotsin olisi pitänyt luopua jostain, mitä Ruotsi ei todellakaan ole tehnyt.
Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä kopioimalla sen Ruotsista. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.
Luulevatko ruotsinkieliset että emme olisi kyenneet omaan sivistykseen omilla avuillamme? Me olisimme menestyneet yksin paljon paremmin koska olimme menettäneet itsenäisyytemme ja oikeuden päättää asioistamme.
Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.
M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "
Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "
Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.
Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.
Eiköhän enemmistö paskalapio osannut jo kinkerien ansiosta lukea. Opettele edes perushistoriaa Tapio. Niin saatana TYHMÄ olet että en tiedä miksi edes vastaan kaltaisellesi lahopäälle!
Ruotsalaiset tosin tappoivat Agricolan stressillä mutta se onkin jo toinen tarina. Ainakin Agricola kuoli kunniallisesti eikä valtakunnan häpeäpilkkuna kuten ruotsin kirjakielen isä Olaus Petri.
Kyllä jokainen suomalainen raamattua osasi lukea kinkereidenkin ansiosta. Pappi lauloi Suomessa yleensä latinaksi mutta saarnasi kansankielellä joka oli suomi. Kustaa Vaasan uskonpuhdistuksen aikana ruotsista tuli tosin tärkeä kieli koska ruotsalaisille nationalisteille se oli tärkeä. Agricola tosin yritti suomen asemaa puollustaa mutta siksihän ruotsalaiset tuhosivatkin hänet.
Koulunkäynti ei ollut kielikysymys vaan sukupuoli- ja luokkakysymys. Eivät ne ruotsinkielisten käsityöläisten, renkien, piikojen, kalastajien ja maajussien lapset käyneet sen enempää koulua kuin suomenkielisten kollegojensakaan lapset.
Herrasväen kakarat kävivät kouluja jos kävivät ja harvemmin tytöt niissäkään piireissä.
"Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat.[1] 1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua. Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
"Tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien kehittyminen Suomessa
Ennen Suomen liittämistä autonomisena suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjän valtakuntaa
tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet kehittyivät eri tavalla eri osissa maata. Itämeren
maakunnat ja Vanha Suomi kuuluivat saksalaiseen kielialueeseen. Vanha Suomeen
kuuluneessa Viipurin läänissä toimi tyttökouluja, joiden opetuskielenä oli saksa. Koulut oli
perustettu Venäjän keisarinna Katariina II:n koulu-uudistusten seurauksena. Huolimatta
perustetuista tyttökouluista koulutus oli 1700-luvulla suunnattu pääasiassa pojille, jotka
koulun käytyään aloittivat usein työuran kirkon piirissä tai virkamiehinä. Suuntautumista
virkamieheksi vahvisti hyödyn aikakausi, jolloin koulutuksesta haluttiin saada irti
mahdollisimman paljon yhteiskunnan hyödyksi. Koska naisten opintie oli suljettu niin
akateemiseen maailmaan kuin ammattia tarjoaviin kouluihin, Vanha Suomessa toimineissa
tyttökouluissa ei niinkään opiskeltu mitään tavoitetta varten, vaan tarjottiin etupäässä
sivistystä.
Kouluasetuksessa, joka annettiin vuonna 1843, huomioitiin koulunkäynnin mahdollisuus
naissukupuolelle perustamalla tyttökouluja ”vaimoihmisille”. Asetuksessa oli saneltu, että
tyttökouluun tulevien tuli olla lähtöisin hyvistä perheistä, koska 1800-luvun yhteiskunnassa
ajateltiin lähinnä ylemmästä sosiaalisesta kerrostumasta tulevien tyttöjen kuuluvan
tyttökoulun oppilaiksi. Asetuksen antamisen aikoihin Suomeen oli perustettu yhteensä viisi
tyttökoulua, joista suurimman osan sijaintipaikka oli Viipurissa.
Naissivistystä varten perustettujen koulujen kehitykselle merkitsi edistysaskelta vuoden 1872
koulujärjestys, joka velvoitti valtion järjestämään tytöille neliluokkaisia naisväenkouluja sekä
huolehtimaan Helsingissä sijaitsevasta tyttökoulusta, joka tarjosi laajempaa sivistystä. On
katsottu, että 1870-luku toi tullessaan naisille vähittäisen pääsyn yliopistoon antamalla naisille
tilaisuuden hyödyntää lääketieteellisessä tiedekunnassa tapahtuvaa opetusta. Kuitenkin on
myös esitetty, että huolimatta naissivistyksen lisäämisestä opiskelu ei kuitenkaan luonutnaisille juurikaan uramahdollisuuksia. Tyttöjen kouluttautumismahdollisuuksia sabotoi
myöskin tosiseikka, että tyttökouluja ei ollut ajateltu yliopistoa edeltäviksi oppilaitoksiksi.
Yhteiskunta ei ollut vielä täysin valmis kannattamaan tyttöjen koulutuksen edistämistä, sillä
koulujärjestyksen suunnittelukomiteassa työskennellyt rehtori Carl Wilhelm Ahrenberg katsoi
laajan naissivistyksen vieroittavan naiset kodista."
http://joypub.joensuu.fi/publications/masters_thesis/huttunen_tipulan/huttunen.pdf
"Koulunkäynti ei ollut kielikysymys vaan sukupuoli- ja luokkakysymys."
Oli se muutakin. Helpoiten pääsi koulutukseen valmiiksi ruotsinkielisten talonpoikien lapset. Suomenkielisen talonpojan piti ostaa pojalleen kotiopettaja vuosiksi opettamaan ruotsia ja muita aineita. Tosin oli tällaisella järjestelmälläkin etunsa.
On jotenkin turhaa väittää, ettei suomenkielistä sortanut se, että hallinto ja koulutus oli vain ruotsiksi - kyllä se oli suuri menetys. Ei siitä tarvitse syyttää ruotsinkielisiä, tuskin kukaan ymmärsi tuolloin sen paremmin. Mutta olihan Ruotsin kuningas kieltänyt tulkit suomalaisilta talonpojilta Ruotsin valtiopäivillä, eli jos toisaalla tehostettiin kirkon kansankielisyyttä kuninkaanvallan pohjana niin toisaalla yritettiin estää suomenkielisten talonpoikien järjestäytymistä ja osallistumista.
Tietysti köyhillä oli kurjaa kielestä riippumatta. Nyt ei tarvitse etsiä syyllisiä, vaan katsoa avoimin silmin.
Herrasväen kakarat opetettiin ainakin 1700-luvulle asti lähinnä latinaksi ja ranskaksi eikä jumaloimaksi ruotsiksisi. Miksi jätät tämän pois ankka? Pelkäätkö kertoa että yläluokka piti ruotsiakin rahvaan kielenä?
"Helpoiten pääsi koulutukseen valmiiksi ruotsinkielisten talonpoikien lapset. Suomenkielisen talonpojan piti ostaa pojalleen kotiopettaja vuosiksi opettamaan ruotsia ja muita aineita."
Lähde? Mistä vuosisadasta on kyse?
"Finska språket vid riksdagarna
De finska landskapen hade rätt att på jämlika villkor delta i riksdagens arbete. De stora avstånden, de svåra kommunikationsförhållandena och de dryga kostnaderna gjorde emellertid att i synnerhet de finska bönderna i regel var underrepresenterade. När under frihetstiden riksdagarnas reella inflytande ökade och också det finska deltagandet blev livligare kom också språkfrågan att diskuteras. För de högre stånden utgjorde språket inte något problem, men i bondeståndet fanns ledamöter som inte förstod svenska.
Krav började resas på att de finska ledamöterna skulle få en fast finskkunnig sekreterare och 1734 krävde man också en tolk. Under hot om rättegång fick kraven återtas, vilka även annars avvisades. 1771 användes finska för första gången officiellt i bondeståndet av karelaren Kuittinen, vars brandtal resulterade i att bondeståndet fann det rimligt att anställa en finsk tolk."
http://finnpro2000.netfirms.com/Fstallning.htm#Finska språkets ställning i det svenska riket
Ketjun aloittaja väitti että ruotsinkeliset kävivät kouluja mutta että suomenkielisiä sorrettiin kielen takia mutta sehän ei pidä paikkansa.
Kerroin että herrasväen kakarat, ja tarkemmin vielä herrasväen pojat pääsivät opiskelemaan, useimmitne vieläpä ulkomaille ei rahvas eikä tytöt eikä koulutuskieli todellakaan ollut ruotsi vaan yleensä latina, saksa tai ranska.
Linkittämässäni jutussa tyttöjen koulutuksen ensiaskeleista Suomessa kerrottiin yhdestä ensimmäisistä tyttökoulusta ja se oli saksankielinen.
Pelkäätkö kertoa että yläluokka piti ruotsiakin rahvaan kielenä?
No en!
Ei se kieli tehnyt ketään rahvaaksi silloin eikä nytkään mutta rahvas oli rahvasta riippumatta siitä mitä kieltä se puhui, murre toki saattoi olla hyvinkin leimaavaa aivan kuten nytkin. Ruotsi oli rahvaan kieli siinä missä suomen kielikin, aivan kuten tänäänkin.
Nykyään on jo toki suomenkielistäkin "yläluokkaa ja sivistyneistöä", pari sataa vuotta sitten sellaista ei juurikaan ollut vaan silloin yläluokka puhui saksaa, venäjää, ranskaa, latinaa ja ruotsia ja toki Suomessa asuvat myös usein suomea.
Suomenkielinen ei voinut sivistyä suomen kielellä mutta ruotsin kielellä kylläkin vaikka sen avuksi tarvittiin muitakin kieliä, saksaa ja latinaa esimerkiksi.
No onneksi Tsaari Aleksanteri toinen tuki suomenkieltä. Tiedä vaikka Freudenthal ja Lille olisivat muuten sen hävittäneet sukupuuttoon.
Suomalaista yläluokkaa ei paljoa Ruotsin aikana kehittynyt. Koko 1700-luku meni sotimiseen kuten varmasti varsin hyvin tiedät. Lisäksi monelle suomalaisella oli niin suuri shokki siityä venäläisten alaisuuteen. Kokonaan uuden ja vieraan kulttuurin ja hallintotyyllin.
Oli se hyvä ettei Keisari rohkaissut teitä svekkoja maaorjuuteen. Korjusti olisi muuten eräille käynnyt 1917 jos suomalaisista talonpojista oltaisi tehty hurrien maattomia maaorjia.
Niin, tulkkeja vaadittiin ainakin 1700-luvulla: "Krouvila, Mikko Jaakonpoika (1699 - 1767), talonpoika, valtiopäiväedustaja, suomen kielen ajaja, edusti satakuntalaisia talonpoikia kolmilla valtiopäivillä 1730 - 1740-luvulla. Yhdessä eräiden muiden edustajien kanssa hän anoi suomalaista tulkkia, mutta pyyntöön ei suostuttu." (Kansallisbibliografia)
Se, että ruotsinkielisten oli helpompaa tulla koulutukseen näkyy koulujen opiskelijoiden kotipaikoista - ruotsinkielisiltä alueilta tuli enemmän. Suomenkielisten koulutus tapahtui ensin kotona, he tulivat myöhemmille luokille. Lähteitä en muista, koska en harrasta historian tutkimusta, ainoastaan lukemista.
"Nykyään on jo toki suomenkielistäkin "yläluokkaa ja sivistyneistöä", pari sataa vuotta sitten sellaista ei juurikaan ollut vaan silloin yläluokka puhui saksaa, venäjää, ranskaa, latinaa ja ruotsia ja toki Suomessa asuvat myös usein suomea."
Nykyäänhän jokainen peruskoululainen tietää asioita, joista entisajan "sivistyneistö" saattoi vain unelmoida.
Mutta minua hämmentää se, että jotkut haluavat väittää, että kaikki merkityksellinen Suomen historiassa on tehty ruotsin kielellä, kun itse asiassa tarkoittaa asioita, joita tehtiin rahalla ja sillä kielellä, jota raha kulloinkin puhui.
Oikeastaan kaikki merkityksellinen on tehty rahvaan hiellä, verellä ja kyynelillä - se on rahvaan yleismaailmallinen kieli. Rahvas pohjimmiltaan piti kaikki pyörät pyörimässä, rahvaan runous ja käsityö ravitsivat ihmisen viisauden ja kauneuden nälkää - ja rahvaan sivistys on se, joka äidinmaidossa kulkenut sukupolvelta toiselle kertoen, miten raadetaan, rakastetaan ja ravitaan uusi polvi maailmaan.
Ystävä hyvä. Nämä svekot katsos kun ajattelevat että svekko oli sekä valtakunnan voima että aivot. Kuten apteekkarin poika Freudenthal kerran sanoi "Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen kollega oli oikea erämaiden pölkkypää".
Kauheen rumasti apteekkari puhui kyllä suomenkielisistä. Tai siis kiintiöpellehän se oli. Pappansa oli apteekkari.
Saksalaisiahan me saamme tästä syyttää. Ilman Lutheria olisi suomalaiset ja ruotsalaiset vieläkin todennäköisesti lukutaidottomia talonpoikia latinan kielisen papiston alaisuudessa. Myös rouva Ankdam vai väittääkö rouva olevansa peräti keskaikaista aatelissukua. Mitähän sukua mahdat ankka olla Fleminkejäkö vai Horneja? ahahahahaha
oikein johtuu? Suomenruotsalainen vähemmistö on kovasti huolissaan suomenkielisten sivistyksestä ja kielitaidosta. Minun käsitykseni on, että he pelkäävät, että suomenkielinen ehkä oppii suuria maailmankieliä jolloin suomenruotsalaisen rooli "kieltenosaajana" jää varjoon.
Ruotsinkieli Suomessa on jo kuollut. Ei tarvitse kuin kuunnella suomenruotsalaisten puhetta niin pian huomaa miten köyhää ja vivahteetonta heidän kielensä on. Monia termejä käytetään virheellisesti ja väärässä yhteydessä. Sotketaan tyylilajeja eikä tiedetä edes milloin pitää olla määräämätön ja milloin määrätty muoto.
Tätä siansaksaa sitten vielä pakotetaan koululaisten opiskeltavaksi! Naurettavaa.
Suomenruotsalaisten kannattaisikin kiinnittää huomionsa omaan kielitaitoonsa ja jättää suomenkieliset rauhaan.
Naurettavinta on että jopa Suomen opetusministeri Henna Virkkunen on päällepäsmärinä tässä pakkoruotsiasiassa osaamatta itse edes tönkköruotsia. Hän ei varmaan ymmärrä mistä on kysymys. Samaan kategoriaan "det lönar sig att vara på god fot med disponenten" kuuluu mm Kimmo Sasi ja Paavo Lipponen.
Taitaapi tämä ruostepaskakasa luulla vähän liikoja homppelikavereistaan!
Kyllä Suomen ovat rakentaneet ihan suomalaiset omalla työllään vaikka joku
homppeli on siellä töitä tehdessään ruotsia ehkä puhunutkin.
Kyllä Ruotsalaiset ja surut ovat olleet vain polkemassa jarrua Suomen ja suomenkielisten
edistykselle.
HEITÄ HOMO VOLTTI!
Suomen kirjakieli on rakennettu ruotsiksi !!?
Etkö enää muuta keksi,Miksi ette sitten opi suomea,jos olette kielen luoneetkin,miksi
meillä pitää olla kaks kieltä.
Sanoisin,että aika vaikeaa lienee ollut niillä,jotka eivät silloin vielä vähemmän kuin
nyt osanneet suomea.
Aivan totta on se,että ruotsinkieliset kaikin tavoin pyrkivät estämään suomenkielisten
kouluttautumisen ja siihen on vissi syy,kouluttamattomia on paljon helpompi hallita ja
olisi jo aika tajuta,ettei se enää tule onnistumaan.
Meillä on kaunis suomen kieli ja sitä tulemme vaalimaan,pitäkää te vain omastanne
huolta,koska se ei ole meidän päänsärkymme.
Eihän jumalauta Ruotsillakaan ollut edes kirjakieltä ennen kuin Olaus Petri loi sen. Agricola ei sentään ollut maanpetturi tai hullu veljensä murhaaja kuten Petrit ja heidän ystävänsä. Kustaa Vaasa tykkäsi Agricolasta vaikka valvoikin ettei tästä tule separatistia.
kieltä ei ole jos sitä ei ole kirjoitetussa muodossa ?
Eikö intiaaneilla ole omaa kieltä, siperian kansoilla jne. ?
Kyllä kieli on jos ihmiset kommunikoi keskenään, paitsi tietysti hurrit jotka ei
ymmärrä kuin viittomakieltä ja perseeseen vetoa ilman liitutaululle kirjoitettua tekstiä.
Kyllä Suomen kansa puhui suomea ennen kuin yksikään puppelisvekohomo
tuli tämän maan kamaralle homoilemaan!
HEITÄ HOMO VOLTTI!
Pahimpia kaiklista tuntuvat olevan käännynäisset. Ehkä heidän pitää tehdä kaikkensa, että olisivat enemmän ruotsinkielisiä kuin ruosinkieliset itse.
Moni taitaa ollakin näitä joukkoon soluttautujia eli myyriä.
Kukapa ei olisi kuullut sitä, että "kun piiasta tulee emäntä niin se vasta pirullinen onkin."
Sama koskee näihin käännynnäisiin eli takinkääntäjiin, he ovat paljon kiihkompia kuin surut itse.