RUTKASTI LISÄÄ D-VITAMIINIA!

Tuota, jos annat lapselle sen 5tippaa päivässä (eli edellisten suositusten mukaan) D-vitamiinia, niin se kyllä riittää..siitä saa sen 10mikrogrammaa. Eli ei tarvitse muuttaa mitään.
Ja eikös haastattelussakin sanottu (tulikohan jossain aamu tv:ssä) että liikaakaan ei saa antaa..eli ei missään nimessä saa mennä moninkertaistamaan, ellei lääkäri toisin määrää.

Odottavan äidin ruokavalion puutteet
Suomalainen väitöskirjatutkimus osoittaa, että raskaana olevien äitien ruokavaliossa on puutteita. Terveystieteiden maisteri, ravitsemusterapeutti Tuula Arkolan väitöskirja kertoo, että suurimmat puutteet ovat D-vitamiinin liian alhainen saanti, kalan vähäinen käyttö, sekä kasvisten ja hedelmien liian alhainen saanti. Noin puolet äideistä syö liian vähän kasviksia ja kalaa.

Myös lisäravinteiden käytössä oli puutteita. 31 % tutkimukseen osallistuneista äideistä käytti jotakin lisäravinnetta, joka sisälsi A-vitamiinia. A-vitamiinia lisäravinteena ei suositella raskauden aikana. Kaikkiaan 85 % käytti lisäravinteita, joskin D-vitamiinia käytti vain noin puolet. Raskaana oleville on erityisen tärkeää foolihapon riittävä saanti. 44 % äideistä sai sitä liian vähän (Arkkola et al. 2006). Liian alhainen foolihapon saanti saattaa johtaa lapsen hermostoputken puutteellisen sulkeutumiseen tai raskauden keskeytykseen.

Sikiöaikainen ravitsemus vaikuttaa lapsen riskiin sairastua diabeteksen, sydän- ja verisuonissairauksiin, astmaan ja allergioihin.

http://www.pronutritionist.net/odottavan-aidin-ruokavalion-puutteet/

D-vitamiinin annostus

Valtaosa tilastoista osoittaa, että useimmilla vakavasti sairailla ihmisillä on D-vitamiinin puutos tai heillä on ollut se menneisyydessä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiini voi suojata sairauksilta tavallisesta flunssasta syöpään.

Lasten sairaudet kuten autismi, astma ja nuoruuden diabetes ovat leimaa-antavia niinä vuosina, jolloin meitä on käsketty välttämään aurinkoa. On alettu epäillä, että D-vitamiinin puutos liittyy näihin lasten sairauksiin.

http://www.kolumbus.fi/lootuskirja/d-vitamiini.htm

1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 ng/ml = 25 nmol/L

50 ng/ml = 125 nmol/L

L.A:n luotettavuus:

http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2009/09/christel-lamberg-allardt-siirtynyt.html

Älkää nyt menkö hyvät ihmiset moninkertaistamaan sitä D-vitam. annosta!
Se 5tippaa pienelle lapselle riittää ihan hyvin!
Ja vaikka olisi miten muka lisäaineetonta tahansa, niin ei sitä silti saa mennä antamaan liikaa, ellei lääkäri toisin määrää! Ja mikään, joka säilyy viikkoa kauemmin menemättä pilalle, ei ole lisäaineetonta!
Lääkäri "haukkui" tuossa pari viikkoa sitten naapurin äidin, kun oli mennyt
antamaan lapselleen enemmän D-vitam. vain siksi, kun tuosta oli tullut, että suomalaistem pitäisi saada lisää D-vitam. Lääkäri oli sanonut, että ei ole mitään syytä mennä lisäämään D-vitam. pienellä lapsella, ellei toisin määrätä, ja että se 5tippaa riittää. Sanoi myös, että suositukset menevät iän ja terveyden/kunnon mukaan, ja ne löytää netistä tai voi kysäistä lääkäriltä/neuvolasta.

Uudet D-vitamiinisuositukset tulossa?
The American Journal of Clinical Nutrition-lehden maaliskuun 2007 numerossa viisitoista johtavaa ravitsemusalan tutkijaa ja kliinikkoa vetosivat USA:n terveysviranomaisiin ja EU:n Terveysvirastoon, jotta ne pikaisesti arvioisivat uudelleen D-vitamiinin saantisuositukset, sillä nykyiset liian alhaiset D-vitamiinitasot saattavat olla vakava kansanterveydellinen riski. Aikaisemmin luultiin, että D-vitamiini vaikuttaa pelkästään kalkkiaineenvaihduntaan ja sitä tarvitaan kalkin imeytymisen edistämiseksi, mutta nykytutkimus on osoittanut, että D-vitamiinilla on huomattava vaikutus myös kehon immuunipuolustukseen ja vastustuskykyyn. On selviä viitteitä sille, että liian vähäinen D-vitamiinin saanti altistaa mm. autoimmuunisairauksille, syövälle ja flunssille.
Taustaa:
Tämän vuoden tammikuun American Journal of Clinical Nutrition lehden (AJCN) laajassa kokooma-artikkelissa arvostettu tutkijaryhmä esitti D-vitamiinin uudeksi turvalliseksi ylärajaksi (UL) 250 ug (10.000 ky)/pv terveille henkilöille, siis 5 kertaa korkeampi UL kuin tähän asti (50 ug). Lisäksi todettiin, että väitteet D-vitamiinin terveydellisistä haitoista ovat huomattavan liioiteltuja (1). Useimmat D-vitamiini-asiantuntijat ovat sitä mieltä, että 25(OH)D:n veripitoisuus tulisi olla vähintään 80 nmol/l, jotta D-vitamiinista saavutettaisiin optimaalinen hyöty. Viitearvoalue 25(OH)D:lle on Suomessa määritetty 10 - 105 nmol/l (tavoitetaso 40-80 nmol/l). Jotta 97.5 % väestöstä pääsisi 80 nmol/l tasolle tulisi D3-vitamiinin saanti olla vähintään 75 ug (3000 ky)/pv ( 2).
Viisitoista johtavaa alan tutkijaa eri yliopistoista ovat viimeisimmässä AJCN-lehden maaliskuun numerossa vedonneet USA:n terveysviranomaisiin ja EU:n Terveysvirastoon, jotta ne pikaisesti arvioisivat uudelleen D-vitamiinin saantisuositukset, sillä liian alhaiset D-vitamiiniarvot saattavat olla vakava kansanterveydellinen riski (3).

http://www.fms.fi/Pages/ajankohtaista.html