Paasikivi puhui suomen lisäksi venäjää, ruotsia, varmaankin saksaa ja ehkä jopa ranskaakin. Entäs englantia? Englantihan ei tuolloin ollut mikään valtakieli.
Tässä on näyte Paasikiven englanninkielestä.
http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk&NR=1
Tässä on näyte Paasikiven englanninkielestä.
http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk&NR=1
Vastaukset 18
Vanhimmat
J osasi kaikista parhaiten saksaa. Oli Ukko-Pekan kanssa järkkäämässä Keisari Wilhelmin lankoa Suomen kuninkaaksi. Willy ei tahtonut antaa Oskar poikaansa.
Paasikivi kertoo erehtyneensä politiikassa vain kerran, eli silloin kun hän innokkaasti ajoi kuningasta Suomeen. Jos se olisi onnistunut niin tuskinpa Paasikivi oli presidenttinä ollut... sellainen erehdys siis.
Juttu kerrotaan tässä kirjassa:
Huldén, Anders: Kuningasseikkailu Suomessa 1918. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke
Tietysti se sillon sano. Fakta oli se että Ukko-Pekka ja Juho Kusti sekä suurin osa Suomen eliitistä ja valkoisesta armeijasta uskoi Ludendorffin voittavan lännessä. Amerikkalaiset taas halusivat liittoutuneiden etenevän Berliiniin asti ja hirttävän Ludendorffin.
Saksasta haluttiin vaihtoehto sille, ettei tarvinnut Ruotsista haalata hurrien kannattamaa ehdokasta. Toki Saksan vaihtoehdolle tuli hintaa kun kauppasopimus tuli kaupanpäälle.
Eiköhän homo Kustaa V ollut sen verran viisas että näki miten menneisyydessä oli verta vuotanut ja päätti tyytyä nykyisiin rajoihin. Ei sinänsä että sen aikaisilla svensson pelleillä olisi Birger Jaarli tyylillä edes mahdollisuutta vallata Suomea.
Ahvenanmaallekinhan ruotsalaiset tulivat vasta sitten kun Uudenmaan suojeluskunta oli jo puhdistanut alueen venäläisestä sotaväestä ja punakaartilaisista.
Marsalkka Mannerheim oli suorastaan raivostunut tuosta Ahvenanmaa tempauksesta koska svenssonit olivat yrittäneet valehtelemalla ja kusettamalla sinne päästä. Linder esitti niin viatonta mutta kyllä Marsalkka terävänä poika tiesi että kaikki sisällissodan ruotsalaiset olivat juonessa mukana. Jopa oma hurrimme Siven.
HEHHEEH siinä jos ois Ruotsi puppelit tulleet vaikka rajalle ja yhdenkään Neuvosto sotilaan ampuneet niin ois Trotski suuttunut.
Kustaa V:n Ahvenanmaan seikkailu meinasi päättyä yhtä huonosti kuin Suuri Pohjan sota tai Kustaa kolmannen sota Venäjää vastaan.
Muistaakseni Douglas neuvoi kunkkua että älä saatana iske käteäsi paskaan ja ota Ahvenanmaata.
Sama koskee suomalaisia ja saksalaisia. Yhdenkään saksalaisen tai suomalaisen ampuminen olisi tietänyt varmaa kuolemaa Tukholman nössöille. Saksan sukellusveneet olisivat helposti tuhonneet Ruotsin pienen merkityksettömän laivaston. Ilmavoimiahan Ruotsilla ei ollut vuonna 1918 lainkaan. Ilmatorjuntaakaan ei ollut joten Zeppelinit ja muut "vempeleet" olisivat pommittaneet Skånen ja Uppsalan hajalle.
Keisari Wilhelmillä oli kyllä varaa valloittaa Ruotsi vuonna 1918.
....puhumisen lisäksi osasi nuoleskennella Willeä ja suorastaan virtuoosi oli siinä hommassa kun sodat väheni ja ryssien kanssa piti alkaa pelata.
Aika leveä aksentti...
JK juo vaan snapsia kuten laatu hurrii herran kuuluukin . heheheheh
Eikö kuitenkin olennaisempi kysymys ole kävikö Juho Kustin kieli Tuomiojan isoäidin pillussa.
Ei pystyisi Ruonansuu lähellekkään esikuvansa puhetyyliin jos alkaisi Paasikievä "jopeltamaan".
että hölötti Suomen rauhanneuvottelujen minimiehdot etukäteen Neuvostoliitolle.
Hölmöilyn hintana oli maa-alue nykyiseltä rajalta Viipurinlahden länsirannalle.
>hölötti Suomen rauhanneuvottelujen minimiehdot etukäteen Neuvostoliitolle<
Tarkoitat varmaankin Tarton rauhaa ja Tanneria? Tanner teki noin ja Repola ja Porajärvi jäi saamatta, muttaa saatiinpa PETSAMO ja se olikin Suomen pelastus ja -elämänlanka 1939-1940.
Ei kait Paasikivi tietääkseni mitään ole hölöttänyt vaan Ruotsin lehdistö sen Suomen eduskunnan päätöksen julkaisi. Ruotsin lehdet julkaisi Suomen taipuvan käytännössä mihin tahansa saadakseen rauhan 1940 maaliskuussa. Suomen STT:n toimitusjohtaja soitti Tukholmaan ne tiedot, jotka hän oli ensin kuullut eduskunnan kuppilassa.
Möläytti että Suomi tulee tyytymään Talvisodan aikaisiin Moskovan rauhan rajoihin siitä huolimatta että linjat olivat kauttaaltaan sen itäpuolella ja NL siirsi täyttä päätä joukkojaan Berliinin rintamalle. Toinen asia on sitten "möläyttikö" vai ostiko tietoisesti itselleen presidentin vakanssin. Sekään ei ole pois suljettua, hänhän oli valmis luovuttamaan alueet Suomen kansalaisineen.
Meinaatko että oli varaa kesällä 1944 Paasikivellä neuvotella? Svetogorskin tehdas oltaisi todellakin tarvittu kuten Petsamon malmivarat mutta ei voi mitään.
Osoittaa lapsellisuutta luulla että Suomella oli mahdollisuus isompiin rajoihin kuin Moskovan rauhan aikaisiin.
niin miks koko neuvotteluitakaan käytiin? Suomi olis voinut aivan hyvin jatkaa Puna-armeijan joukkojen sitomista jolloin Eisenhower ja Monty olis ottaneet Berliinin Joesedän silmien alla. Eihän Suomen tampioilla sillonkaan riittänyt pelisilmä omaa persereikää pidemmälle, antautuahan sitä piti ehättää.
Nyt pitää jo kohta hermostua Ratekin lyhytnäköisyyteen! Kyse oli selkeästä kostostosta: Englanti petti Suomen kostoksi maaliskuun 1940 takia! Silloinhan suomi teki rauhan vastoin Englannin ja Ranskan toiveita pääsä Pohjolaan mellastamaan.
Länsi halusi Suomelle kovat rauhanehdot
Torstai 20.1.2011 klo 12.31
Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 piirsi ahtaat rajat Suomen sodanjälkeisten Puolustusvoimien miesmäärälle, varustukselle ja toiminnalle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011012013039808_uu.shtml
Ylimääräinen varustus piti luovuttaa Neuvostoliitolle ja Britannialle tai tuhottava.
Sopimuksen kieltämä ylijäämämateriaali vastasi Tapio Koskimiehen mukaan maavoimien sodan ajan eli noin 15 divisioonan aseistusta.
Suomessa luultiin pitkään, että Pariisin sopimuksen tiukat sotilaalliset rajoitukset olivat nimenomaan Neuvostoliiton tahto. Ankaria rajoituksia Suomen ja Balkanin niin sanotuille satelliiteille vaativat kuitenkin länsivallat. Niiden taka-ajatuksena oli, ettei näistä Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvista maista tulisi puna-armeijan vahvistuksia seuraavassa sodassa.
Itse asiassa Neuvostoliitto olisi ollut valmis rajoitusten lieventämiseen ja Suomen osalta jopa niiden poistamiseen.
Vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen avulla Neuvostoliitto sitten lievensi rauhansopimuksen ehtoja Suomen osalta. Sopimushan velvoitti Suomen puolustamaan aluettaan Saksan tai sen kanssa liitossa olevan maan hyökätessä Suomeen tai Suomen kautta Neuvostoliittoon. Koskimiehen mukaan tällaista lännen hyökkäyksen torjuntaa suomalaiset suunnittelivat ja harjoittelivat omin voimin 1950-luvulla.
STT