kertoi uutiset. kannattaa ostaa VANHEMPI kunnon kivitalon asunto-osake.
Kyl vanhat miehet osasivat rakentaa.
Nykyajan mies osaa rakentaa vain sutta ja sekundaa. tulee liian kalliks!
20- ja 30-luvuil rakennetut krs-talon ne vaan porskuttaa.
Kyl vanhat miehet osasivat rakentaa.
Nykyajan mies osaa rakentaa vain sutta ja sekundaa. tulee liian kalliks!
20- ja 30-luvuil rakennetut krs-talon ne vaan porskuttaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
uudempii puretaan.
lehti kertoi että 70 luvun asunnon omistajille voi tulla asunnon toiseen kertaan verrattava maksuerä, kunnostuksen takia. Ja rumiakin ovat. Nuo vanhat talot on kauniita katella. ne tekee kaupungin tuntua. Kuten Kalliossa on juuri oikeita taloja.
sitä pitää vaan olla ostaessa pari-kolme kertaa niin paljon fyrkkaa kun ostaessa se 70-l kerrostalokämppä. Ja tosi on, että oli sitten 60-70 tai jopa 80- kerros-,rivitalo- tai omakotitalo kämppänä, niin jos ei mitään olla korjattu ja huollettu vuosien ja vuosikymmenten aikana niin tottakai se maksun aika, siis korjausten, tulee. Minkälaisia pöllypäitä näitäkin juttuja julkaisee, idiootti toimittajat ja vielä nostavat liksaa - pitäis laittaa raa'an nokkaan.
1970-luvun lähiöonneloiden kerrostaloista suuri osa on ränsistynyt pikavauhtia rapakuntoon. Betonirakenteet ovat kestäneet huomattavasti ennakoitua lyhyemmän ajan, ja pakollisista korjauksista voi kertyä omistusasujille jopa alkuperäisen ostohinnan suuruinen lasku.
Lähiöissä asuu Suomessa miljoona ihmistä, suurin osa noin 40-vuotiaissa, nopeasti rakennetuissa kerrostaloissa. Betonirakenteet ovat heikenneet nopeammin kuin ajateltiin, ja riskitalojen ulkoseinistä putoilee betoninpalasia, eristeet ovat olemattomia ja niin edelleen.
Helsinkiläisessä vuokratalossa muhiva pommi älyttiin purkaa ajoissa, samoin kuin koko ulkokuori - ja onnistuneesti. Tekninen isännöitsijä Ilpo Ristola Pohjois-Haagan Kiinteistöistä kertoo, että samaa ongelmaa on laajasti ympäri Suomen.
- Nämä ovat 70-luvun puolella tehtyjä niin sanottuja pesubetonikuorirakenteita. Ne eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla tehtykään ja alkoivat rapautua vuosien varrella. Kuoren sanotaan kestävän 50 vuotta, mutta nämä olivat jo 25 vuoden kohdalla siinä kunnossa, että niistä oli tulossa asukasturvallisuusriski.
Asunnon voi joutua maksamaan toisen kerran
Ympäristöministeriön mukaan talot eivät sorru niskaan, mutta suurin ongelma on se, että korjaaminen on niin kallista. Omistusasujille on kertymässä jättilasku. Ylitarkastaja Tommi Lindh ympäristöministeriöstä on huolissaan, kun rakennusten jälkihoitoon ei ole ryhdytty ajoissa.
- Lasku voi olla hyvin suuri. Asukkaat voivat jopa joutua maksamaan asuntonsa ikään kuin toiseen kertaan, että voisivat jatkaa asumista samassa paikassa. Huolestuttavinta on se, että jos yksittäiset ihmiset joutuvat kärsimään siitä, että on ollut tämäntyyppistä rakennustoimintaa, Lindh sanoo.
Kokonaisten talojen purkaminen on ollut yksi ratkaisu ongelmaan, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vuokrataloissa. Hyviä kokemuksia on myös siitä, että lähiöistä puretaan osia ja osia säilytetään.
- Jos siellä ei kukaan suostu asumaan, eikä asuntoja saada uudelleen kaupaksi, niin tällaisistakin syistä voi olla syytä harkita lähiötalon tai koko lähiön purkamista, kuten Sköldvikissä Porvoossa.
YLE Uutiset
ennenkuin on myöhäistä.