Venäjä aloitti lentäjien koulutuksen Ranskassa 1910. Samana vuonna perustettiin ensimmäiset lennostot. Perustettiin myös kolme lentokonetehdasta ja moottoritehdas.Teollisuus ei kuitenkaan kyennyt kuin lähinnä kokoonpanoon.Ensimmäisiä kuuluisia suunnittelijoita oli Igor Sikorsky.
1912 Venäjällä oli 32 lentokonetta ja 15 ilmalaivaa. Suunnitteilla oli 500 koneen ilmavoimat. Sotaa ounasteltiin.
1912 Venäjällä oli 32 lentokonetta ja 15 ilmalaivaa. Suunnitteilla oli 500 koneen ilmavoimat. Sotaa ounasteltiin.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Suomen ilmavoimien perustaminen aloitettiin kaapatuilla koneilla. Venäläiset lentäjät lahjottiin lentämään koneet Pietarista Antreaan, niistä koneista muodostettiin Karjalan Lennosto.
Aika vähäisistä tarpeista on Suomen ilmavoimat lähtöisin.
Karjalan lennoston juhlavuonna oli tapaaminen nykyisen Kamennogorskin johtajien kanssa Karjalan lennoston synnyinsijoilla.
kolme konetta saatiin Ruotsista maaliskuussa -18. Lisäksi saatiin kaksi konetta Saksasta.
Pietarista värvättiin viisi lentjää koneineen. Heistä muodostettiin Karjalan armeijakunnan ilmailuosasto.
Ensimmäinen ilmavoimien päällikkö oli ruotsalainen kapteeni Allan Hygerth. Saksasta saatiin keväällä 7 konetta lisää, jolloin alettiin tiedustelu- ja pommituslennot.
Sodan päätyttyä ilmailuvoimat koottiin Lappeenrantaan.
Suomen kuten Baltien ilmavoimat alkoi sisällissodan tuloksena. Carl Seber ja Aarne Somersalo ovat suurimmaksi osaksi vastuussa niiden perustuksen rakentamisesta. Seber esim. hommasi Thuyn ja Veltjensin tänne ilmavoimia kehittämään. Emil Thuy kova nimi. Myös ryssälässä tunnettu.
toimi vuoden -18 loppuun saksalaisen kapteeni Carl Seberin alaisina. Koneita ol 31 kappaletta, lentokunnossa ehkä puolet. Utissä oli maakenttä ja sen lisäksi toimittiin usealta vesilentoasemalta.
Seberin lähdettyä komentajaksi tuli everstiluutnantti Aminoff ja hänen jälkeensä eversti Hjelmman.
Vuoden 1919 alussa tuli avuksi ranskalaisia asiantuntijoita. He kehittivät puolustushaaraa kesään 1920. Syklsyllä 1919 ilmavoimien vahvuus oli 554 henkilöä ja 54 konetta, joista 19 vesitasoa. Koneet olivat heikkoja.
Kyllä Emil Thuy täällä olla. Veltjensillä oli myös yhteyksiä tänne. Lähinnä suurin osa Saksan ässistä oli vihaisia että Versailles kielsi ilmavoimat ja koneet. Nekkulassa Lipetskissä sai lentään niin paljon kun sielu sieti.
Sitten tuli Adolf Hitler valtaan joka antoi ässä Göringille tehtäväksi luoda Luftwaffen. Sen pituinen se.
Seber aloitti työnsä hieman myöhemmin, kun Antreassa perustettu yksikkö jo aloitti toimintansa. Antreaan oli tuotu Saksasta kaksi lentokonetta hieman aiemmin.
Antreassa toimittiin talvella jääkentällä, vesitasolla ja jäiden sulettua siirrettiin toiminta Suomen ensimmäiselle maakentälle. Enimmäkseen lennettiin venäläiskoneilla ja varsinkin vesitasolla.
Pian toiminta siirrettiin kokonaan Lappeenrantaan.
Luutnantti Landergren Sture (vt) 10.2.-10.3 18. (ruotsalainen)
Kapteeni Hygerth Johan Allan 10.3.-18.4. "
Kapteeni Seber Carl 28.4.-14.12. 18. ( saksalainen)
Ilman Seberin luomia yhteyksiä olisi meidän ilmavoimat olleet vuonna 1939 yhtä vanhentuneet kuin Puolan. Muutenkin oli jo hankala puollustautua. Osittain Stalinin puhdistukset 1930-luvulla jotka kohdistuivat myös ilmavoimiin auttoivat.
ollut. Ilmavoimia kehitettiin ensin Ranskan avulla. Sittemmin koneita hankittiin monelta suunnalta. Ilmavoimia komentava kenraali Lundqvist (1932-45) uskoi aluksi Douhet:n ilmanherruusteoriaan, joka perustui pommikoneisiin. Silloinen everstiluutnantti Rikhard Lorentz ajoi hävittäjätorjunnan kehittämistä varsinkin Espanjan kokemusten perusteella. Onneksi häntä kuunneltiin jonkin verran ja koneita ostettiin Hollannista. Oppia haettiin Ranskasta, Saksasta ja Hollannista.Myös Lundqvist alkoi uskoa hävittäjätorjunnan tarpeellisuuteen.
Seberin merkityksestä ilmavoimille ei kukaan tiedä mitään.
Miksi kalusto oli sitten vanhentunutta jos Lundqvist, Lorenz ja muut puppelit ilmavoimia kehittivät? Toisaalta ilmatorjunta oli hyvää. Bofors teki talvisodassa selvää ryssien koneista. Pilootit olivat myös hyviä. Brewstereitakaan ei ollut juuri yhtään talvisodan alettua.
"Brewstereitakaan ei ollut juuri yhtään talvisodan alettua."
Ei juuri ollut sitä yhtäkään. Ensimmäiset tulivat Talvisodan loppuvaiheessa. Rintamalle ne eivät ehtineet.
Ajanmukaisia koneita olivat Blenheim-pommittajat. Fokkerit olivat käyttökelpoisia, joskin vanhahtavia.
Ilmatorjunta-aseistuksesta oli valtava pula. Huomattava osa yksiköistä jouduttiin kotiuttamaan kaluston puutteessa. Sitä saatiin hieman Ruotsista sodan alla ja aikana.
Tuohon aikaanhan Venäjän ilmavoimien koneet olivat erittäin kilpailukykyisiä vastustajiinsa nähden. Esimerkiksi maailman ensimmäinen strateginen pommikone Ilja Muromets, joka oli oikeastaan matkustajakoneesta muunnettu pommikone, joita putosi vain yksi koko sodan aikana.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/21/Ilya_Muromets_flying.jpg
Ja silti hävisivät eivätkä saaneet mitään merkittävää aikaiseksi.
länsirintamalle 240 lentokonetta ja noin 20 ilmalaivaa. Tyyppejä oli 16.
Pommikoneita oli 73, joista vain yksi ammuttiin alas. Päätehtävä oli kuitenkin ilmatiedustelu.
Teollisuus ei kyennyt tuottamaan riittävästi koneita, joten niitä hankittiin Tanskasta, Ruotsista ja Japanista.
Lopuksi 1917 koneita oli noin 2 000, joista vain 600 rintamalla. Merivoimien 50 koneesta pääosa oli Suomessa.
Eikös 2. Maailmansodassa Nl käyttänytkin edellisen sodan aikaisia koneita sakuja vastaan? Ainakin mitä wikipediasta yhtään lueskelin. Sinänsä ei ollenkaan ihmetytä ne valtavat konetappiot etenkin sodan alussa.
rakensi valtavan määrän koneita 30-luvulla. Sodan alkaessa ne olivat kyllä enimmäkseen vanhentuneita.
Ja mitähän koneita Ruotsista hankittiin ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjälle? Joitain ranskalaisia romuja vai?
Jenkkien koneilla mentiin pitkälti 1942 koska Saksa oli edellisenä vuonna tuhonnut lähes kaikki nekkujen koneet.
Miks ei sitten Albatrossille pärjätty?
hankalaa. Koneita oli aluksi vain 200-300 huonokuntoista. Pilotteja oli vähän. Tulikaste saatiin sotatoimissa valkoisia, liittoutuneita ja Puolaa vastaan.
Sodan jälkeen oltiin kiinteässä yhteistyössä Saksan kanssa. Lipetskiin perustettiin 1926 yhteinen ilmailukoulu.Siellä koulutettiin 1933 mennessä 120 venäläistä lentäjää ja 100 tähystäjää.
Junkers perusti NL:on lentokonetehtaan.Ilmavoimille hankittiin koneita Hollannista, Saksasta ja Italiasta. Moottoreita ostettiin USA:sta ja Ranskasta.Tietoja hankittiin myös vakoilemalla. Silti NL jäi koko ajan jälkeen nopeasta teknisestä kehityksestä.
Ja menikö ryssille oppi perille jota saivat Saksan ensimmäisen maailmansodan ässiltä? Ei ainakaan jos katsoo ryssä piloottien toimintaa Suomessa, Japanissa ja Espanjassa.
Veikkaampa että tsaarin leirissä ansioituneet ja upseeriksi ylennetyt lentäjät koettiin NL:ssä uhaksi, joten veikkaampa ne vietiin hyvissä ajoin saunan taakse lopetettaviksi sen sijaan että olisivat edes päätyneet rintamalle.
Jaa minä kun luulin että Venäjän tähtiässä Kazakov tappoi itsensä kun ei halunnut elää bolshevisoituneessa Venäjässä joka oli tehnyt rauhan Saksan kanssa.
Vuosina 1929-32 lentokonetehtaiden määrä kasvoi 12:sta 31:een. Koneita tehtiin jopa 2 500 vuodessa. Oppia haettiin USA:sta. Sille perustalle laskettiin NL:n oma kehittäminen.
1930-luvun alussa tulivat käyttöön ensimmäiset omat pommi-, tiedustelu- ja hävittäjäkoneet, jopa autogiro eli helikopterin edeltäjä. Ulkomaista teknistä osaamista tarvittiin silti koko ajan.
Stalin käsitteli suunnittelijoita raaasti. Keväällä 1931 vangittiin 7 000 insinööriä. Osa ammuttiin sabotööreinä.
Silti muodostettiin pommitusilmavoimat. Tehtiin runsaasti pitkänmatkan ennätyslentoja. Niiden suorittajista tuli kansallissankareita.
Espanjassa 1936-39 muodostivat venäläiset koneet 90 % tasavaltalaisten ilmavoimista. Siellä kunnostautuivat
!-15 ja I-16 sekä SB-2, yhteensä 1 300. Ne menestyivät hyvin, kunnes tuli Me-109. Silloin Stalin veti koneensa pois.
Stalin ammutti terrorissaan myös ilmavoimien komentajan Jakov Alksnisin ja joukon muita ilmavoimien upseereita. Kaksi kolmannesta vanhemmista upseereista vangittiin Talvisodan kynnyksellä. Se vaikutti tietysti sodassa.
NL menetti yli kymmenkertaisen määrän koneita Suomeen verraten. Alksnisin seuraaja Smuskevitsh ammuttiin oitis ja hänen seuraajansa Rytsagov myöhemmin. Hän oli se, joka syytti Stalinin antaneen ilmavoimille lentävät ruumisarkut taistelua varten.
Kun Charles Lindbergh vieraili NL:ssa 1938, hän havaitsi pääosan parhaasta kalustosta tuotetun Saksassa tai USA:ssa. Niinpä hän arvioi, ettei NL:n ilmavoimista ole sodassa vastusta Luftwaffelle. Eikä ihan väärässä ollutkaan. Enteet näkyivät jo Talvisodassa.
Ja sitten Amerikka tulikin mukaan. Lend-Lease koneet ratkaisi vuoden 1942. Vasta vuoden lopussa ryssä sai hyviä koneita rintamalle. Ilman Lend-Lease toimituksia olisi ryssä joutunut lähettämään jatkuvasti ali-arvoisia koneita Luftwaffea vastaan. Piloottien piste luvut olisivat saattaneet kasvaa jopa tuhanteen.
Saksa tuhosi kesällä -41 lyhyessä ajassa noin 4 000 konetta. Koko vahvuus oli noin 8 000. Koneet tuhottiin enimmäkseen maassa, joten paljon lentäjiä säästyi. Se selittää osaltaan ilmavoimien melko nopean toipumisen.
NL menetti -41 12 00-15 000 konetta ja tuotti 15 735. Tosin mallit olivat enimmäkseen vanhentuneita.Ajanmukaisia koneita alettiin tuottaa suuria määriä jo 1942 ( 25 400) . Rintamavahvuus nousi noin 20 000:een ja pysyi siinä sodan loppuun.Luvussa on myös kotiseudun ilmapuolustus.
Sodan aikana ilmavoimilla oli kaikkiaan käytössä noin 180 000 konetta. Niistä menetettiin 106 000, joista taistelukoneita 88 300. Lentäjiä menetettiin 39 000. Tappiot Suomen rintamalla olivat näistä vain häviävä osa.
NL:lla oli ilmanherruus 1943 alkaen. Saksa pystyi ottamaan sen vain tilapäisesti.
Konetuotanto oli 1939-1945 kaikkiaan 157 261. Koneet olivat -42 alkaen erittäin suorituskykyisiä, mutta niissä oli paljon laatuongelmia. Raivostunut Stalin pidätytti kesällä -45 tuotannosta vastaavan kansankomissaarin, strategisia ilmavoimia komentaneeen kenraali Gonovalovin ja 90 korkeaa upseeria.
Jenkit toimittivat kaikkiaan 18 000 korkeatasoista konetta, metallisia kiitoratamattoja, polttoainetta, huoltotarvikkeita ja tehdaskoneistoja. Niillä oli suuri merkitys erityisesti 1942-43.
Stalin myöntää asiakirjoissa, ettei NL olisi pystynyt tasaväkiseen taisteluun ilman länsiapua. Saman totesi marsalkka Zukov haastattelussa 1963. Marsalkkojen muistelmissa asia on kiivaasti kiistetty.
Joka kerta kun keskustellaan jonkin maan asevoimista saapuu keskusteluun mukaan joku joka ihailee joko salaa tai avoimesti saksalaisia sotilaita,paraateja,ilmavoimia,tankkeja,laivastoa ja tietenkin univormuja.
toteutuu.
itärintamalla jo 1942 ainakin ajoittain. Vuoden 1943 lopusta herruus oli täydellinen. Tänä siksi, ettei totuus unohtuisi.
Puna-armeijalla oli erinomaisia koneita ja taitavia lentäjiä. IL-2, La-5 ja 7, Lagg-3, PE- 2 jne.
IL-2 maataistelukone joka ei paljoa Luftwaffen porukkaa pudotellut vaikka oli väkevä ase Heeriä vastaan. La-5, mhhm olihan tuota Suomessakin nähty. Ihan perusnekku kone. La-7 tuli kunnolla käyttöön vasta 1943. Saksa oli jo pelin menettänyt.
hahahah vai nämä pakkolaskuja tehneet Lagg-3 koneet hyviä. Pekka eemelit oli täynnä myös mekaanisia vikoja. Parhaimmat koneet oli briteillä ja jenkeillä.
Neuvostopilootit sai voittoja vasta kun Saksa oli lyöty. Kyllä britit oli parempia kuin nekku pellet. Jos esimerkiksi joku Pokryshkin oli niin kova naama niin miksi ammuttiin monta kertaa alas 1941? Pokryshkin jopa itse myönsi Barbarosassa että ilmavoimat on paskaiset ja tarttis tehdä jotain.
Neuvostoliiton pelasti ainoastaan se että olivat lentokonetuotantonsa siirtäneet jo hyvissä ajoin ennen Barbarosaa Uraalille ja Siperiaan. Toinen oli että saivat amerikkalaisia ja brittiläisiä koneita joilla operoivat lähes koko vuoden 1942 kunnes saisivat parempia koneita.
Puna-armeija käytti aika paljon naisia lentäjinä. Heitä oli kolme rykmenttiä, jotka suorittivat yöpmmituksia hitailla R-5 koneilla.
Ja tappioluvuissa tämä näkyikin.
selvisivät ihan kohtuullisin tappioin. Saksalla ei juuri ollut yöhävittäjiä edes kotimaan turvaksi. Ilmatorjunta oli ainoa vaara, mutta rintaman tuntumassa sitäkään ei järin paljoa ollut. Toisaalta näiden korppusahojen teho ei ollut mitenkään häikäisevä. Valvottivatpahan sakuja.
lentokoneteollisuuden kehityksessä riippuvaisia länsimaista. Kalustoa kopioitiin ja Saksasta saatiin hyviä ideoita. Lisäksi tuhansia insinöörejä perheineen ja kokonaisia tehtaita siirrettiin NL:on.
Mm. B-29 toimi mallina TU-4:lle. Britannia myi uusimpia suihkumoottoreita ja NL sijoitti sellaisen Mig-15:een. Näin yllätys Koreassa oli valmis.
Sittemmin Nl pärjäsi paljolti omin voimin tehokasta teollisuusvakoilua mitenkään laiminyömättä.