Saksa pelasti Suomen nälänhädältä

Mutta koska Leninin paluu tapahtui turvallisesti kaikki meni kuten piti. Suomi sai itsenäisyyden ja Saksa viisikymmentä lisädivisioonaa länteen. Keisarillinen Saksa lakkasi olemasta mutta Suomi jatkoi elämistään. Sen pituinen se.

"... niin oltaisiin saatu ruokaa idästä ja Amerikasta ja Englannista."

Miten tuo olisi onnistunut? Saksa hallitsi Itämerta ja Petsamoa. Miten sille olisi sopinut Suomen puiolueettomuus tai meno NL:n leiriin? Olisiko Suomeen saatu 60 % tarpeesta Muurmanskin tai Arkangelin kautta? NL kärsi itsekin nälkää. Jenkit antoivat heille ruokaa määrän, jolla 10 miljoonan puna-armeijaa ruokittiin kaksi vuotta.

Englanti oli muuten täysin tuontiruuan varassa jo rauhan aikana. USA oli puolueeton joulukuuhun 1941. Suomi olisi kyllä kuollut nälkään ennen avun tuloa. Tiukalla oltiin nytkin. Lisäksi olisi tarvittu mm. polttoainetta, lääkkeitä, raaka-aineita ja sotatarvikkeita. Näitä kaikkia saatiin Saksasta. Sehän oli juuri yksi syy, miksi Saksan kelkkaan lähdettiin.

Vai olisi britit meidät ruokkineet kun ei omilleenkaan kunnolla riittänyt! Vai ruokaa köyhästä ryssälästä jossa oli muutenkin vaikeuksia ruokkia omatkin. Amerikka ei Suomeen olisi koskenut. Liian arka alue.

saatu?? kirjoitti:

"... niin oltaisiin saatu ruokaa idästä ja Amerikasta ja Englannista."

Miten tuo olisi onnistunut? Saksa hallitsi Itämerta ja Petsamoa. Miten sille olisi sopinut Suomen puiolueettomuus tai meno NL:n leiriin? Olisiko Suomeen saatu 60 % tarpeesta Muurmanskin tai Arkangelin kautta? NL kärsi itsekin nälkää. Jenkit antoivat heille ruokaa määrän, jolla 10 miljoonan puna-armeijaa ruokittiin kaksi vuotta.

Englanti oli muuten täysin tuontiruuan varassa jo rauhan aikana. USA oli puolueeton joulukuuhun 1941. Suomi olisi kyllä kuollut nälkään ennen avun tuloa. Tiukalla oltiin nytkin. Lisäksi olisi tarvittu mm. polttoainetta, lääkkeitä, raaka-aineita ja sotatarvikkeita. Näitä kaikkia saatiin Saksasta. Sehän oli juuri yksi syy, miksi Saksan kelkkaan lähdettiin.

Tämä ilmeisesti luulee että Britannia ja Nekkula pärjäsivät omillaan ilman jenkkejä jotka tulivat "sotaan vasta myöhemmin". hahahaha

Eikä muuten amerikkalaisillakaan helppoa ollut. Vasta lamasta oli toimittu niin piti taas vyötä kiristää jotta britit ja ryssät saadaan ruokittua ja niille sotatarvikkeita toimitettua.

cviisd kansa mityä kirjoitti:

Vai olisi britit meidät ruokkineet kun ei omilleenkaan kunnolla riittänyt! Vai ruokaa köyhästä ryssälästä jossa oli muutenkin vaikeuksia ruokkia omatkin. Amerikka ei Suomeen olisi koskenut. Liian arka alue.

katsonut Suomeen toimitetavan avun menevän vihollisen hyväksi ja reagoinut tavalla, jota voi arvailla, vaikka katsomalla toimintaa Norjan ja Ranskan suuntaan. Olisimme saaneet Wehrmachtin kimppuumme 22.6. 41, tai jo aiemmin.

joka tapauksessa kirjoitti:

katsonut Suomeen toimitetavan avun menevän vihollisen hyväksi ja reagoinut tavalla, jota voi arvailla, vaikka katsomalla toimintaa Norjan ja Ranskan suuntaan. Olisimme saaneet Wehrmachtin kimppuumme 22.6. 41, tai jo aiemmin.

Ja minkäköhän takia talvisodan jälkeen Suomi olisi edes halunnut liittoutua Saksaa vastaan. Siinä ei paljoa Molotov-Ribbentrop sopimukset painaneet. Lisäksi balttien kohtalo kesän 1940 jälkeen sinetöi pelin. Veltjen kävi kaivopuistossa elokuussa 1940 tekemässä Mannerheimille tarjouksen josta ei voinnut kieltäytyä. Veltjen edusti Göringiä korko lupaajaa. Jos oltaisi kieltäydytti niin Pelle-Hermanni olisi saattanut suuttua ja määrätä Luftwaffen pommittamaan Helsingin Rotterdam tyylillä.

saatu?? kirjoitti:

"... niin oltaisiin saatu ruokaa idästä ja Amerikasta ja Englannista."

Miten tuo olisi onnistunut? Saksa hallitsi Itämerta ja Petsamoa. Miten sille olisi sopinut Suomen puiolueettomuus tai meno NL:n leiriin? Olisiko Suomeen saatu 60 % tarpeesta Muurmanskin tai Arkangelin kautta? NL kärsi itsekin nälkää. Jenkit antoivat heille ruokaa määrän, jolla 10 miljoonan puna-armeijaa ruokittiin kaksi vuotta.

Englanti oli muuten täysin tuontiruuan varassa jo rauhan aikana. USA oli puolueeton joulukuuhun 1941. Suomi olisi kyllä kuollut nälkään ennen avun tuloa. Tiukalla oltiin nytkin. Lisäksi olisi tarvittu mm. polttoainetta, lääkkeitä, raaka-aineita ja sotatarvikkeita. Näitä kaikkia saatiin Saksasta. Sehän oli juuri yksi syy, miksi Saksan kelkkaan lähdettiin.

Mitenkähän tuo Ruotsi onnistui selviämään käymättä erillissotaa Natsi-Saksan puolella? Ruotsin elintarviketilanne oli aivan toista luokkaa Suomeen verrrattuna, vaikkei se saanutkaan Saksasta elintarvikeapua.

Ruotsissa väestö oli tuottavassa työssä ja maanviljelys onnistui paljon tehokkaammin kuin maassa, joka kävi sotaa. Ruotsi pystyi myös käymään ulkomaankauppaa, jonka avulla se sai valuuttaa, jolla ostaa elintarvikkeita. Suomi ei käydessään sotaa pystynyt edes maanviljelystään pitämään sillä tasolla, että se olisi pystynyt ruokkimaan väestönsä puhumattakaan ulkomaankaupan käymisestä. kaikilla mailla, jotka eivät osallistuneet sotaan heikkeni sodan aikana elintarviketilanne, mutta ei läheskään niin pahasti kuin sotaa käyvillä mailla.

Mikäli Suomi olisi onnistunut pysymään sodan ulkopuolella, olisi elintarviketilanteemme ollut huomattavasti parempi emmekä olis tarvinneet mitään elintarvikeapua Saksasta. Tämän luulisi olevan aivan talonpoikaisjärjelläkin ymmärrettävää.

Täysin toinen asia on, olisimmeko millään omilla ratkaisuillamme onnistuneet pysymään sodan ulkopuolella. Saksa olisi luultavimmin tarvinnut hyökkäykseensä Neuvostoliittoon pitkää itärajaamme. Tuolloin 1940 tai 1941 Saksa olisi melko suurella todennäköisyydellä hyökännyt Suomeen ja ottanut maan haltuunsa, ellemme olisi lupautuneet olemaan Saksan puolella, heidän aloittaessaan Barbarossansa. Varmaa tämöä ei kuitenkaan ole. Olisiko Saksa halunnut sitoa ja kuluttaa voimiaan hankalaan sotaan pohjoisessa. Talvisota oli osoittanut myös Saksalle, ettei Suomen valloittaminen olisi kovin helppoa. Saksan hyökkäyksen ideahan oli nopea eteneminen Venäjän tasaisessa, vain jokien rikkomassa maastossa suoraan Moskovaan ja etelän öljyalueille. Venäjä piti romahduttaa hyvin nopealla hyökkäyksellä sen hallinnon ja energian kannalta keskeisiin osiin. Tässä kuviossa ei välttämättä pohjoisella rintamalla olísi ollut niin suurta merkitystä. Pietari olisi voitu saksalaisten ominkin voimin hyvin helposti ja ehkä tehokkaamminkin piirittää edes rikkomatta silloisia maamme rajoja.

Suomi olisi saattanut siis selvitä sodasta siihen osallistumatta.

Juhani Kivi kirjoitti:

Mitenkähän tuo Ruotsi onnistui selviämään käymättä erillissotaa Natsi-Saksan puolella? Ruotsin elintarviketilanne oli aivan toista luokkaa Suomeen verrrattuna, vaikkei se saanutkaan Saksasta elintarvikeapua.

Ruotsissa väestö oli tuottavassa työssä ja maanviljelys onnistui paljon tehokkaammin kuin maassa, joka kävi sotaa. Ruotsi pystyi myös käymään ulkomaankauppaa, jonka avulla se sai valuuttaa, jolla ostaa elintarvikkeita. Suomi ei käydessään sotaa pystynyt edes maanviljelystään pitämään sillä tasolla, että se olisi pystynyt ruokkimaan väestönsä puhumattakaan ulkomaankaupan käymisestä. kaikilla mailla, jotka eivät osallistuneet sotaan heikkeni sodan aikana elintarviketilanne, mutta ei läheskään niin pahasti kuin sotaa käyvillä mailla.

Mikäli Suomi olisi onnistunut pysymään sodan ulkopuolella, olisi elintarviketilanteemme ollut huomattavasti parempi emmekä olis tarvinneet mitään elintarvikeapua Saksasta. Tämän luulisi olevan aivan talonpoikaisjärjelläkin ymmärrettävää.

Täysin toinen asia on, olisimmeko millään omilla ratkaisuillamme onnistuneet pysymään sodan ulkopuolella. Saksa olisi luultavimmin tarvinnut hyökkäykseensä Neuvostoliittoon pitkää itärajaamme. Tuolloin 1940 tai 1941 Saksa olisi melko suurella todennäköisyydellä hyökännyt Suomeen ja ottanut maan haltuunsa, ellemme olisi lupautuneet olemaan Saksan puolella, heidän aloittaessaan Barbarossansa. Varmaa tämöä ei kuitenkaan ole. Olisiko Saksa halunnut sitoa ja kuluttaa voimiaan hankalaan sotaan pohjoisessa. Talvisota oli osoittanut myös Saksalle, ettei Suomen valloittaminen olisi kovin helppoa. Saksan hyökkäyksen ideahan oli nopea eteneminen Venäjän tasaisessa, vain jokien rikkomassa maastossa suoraan Moskovaan ja etelän öljyalueille. Venäjä piti romahduttaa hyvin nopealla hyökkäyksellä sen hallinnon ja energian kannalta keskeisiin osiin. Tässä kuviossa ei välttämättä pohjoisella rintamalla olísi ollut niin suurta merkitystä. Pietari olisi voitu saksalaisten ominkin voimin hyvin helposti ja ehkä tehokkaamminkin piirittää edes rikkomatta silloisia maamme rajoja.

Suomi olisi saattanut siis selvitä sodasta siihen osallistumatta.

" Mitenkähän tuo Ruotsi onnistui selviämään käymättä erillissotaa Natsi-Saksan puolella? "

Olisiko syynä ystävällinen itänaapuri.

Meinaatko että Suomi olisi asemassaan välttänyt Balttianmaiden kohtalon laskemalla aseensa?
Laskemalla aseensa Neuvostoliitolle ja Saksalle Suomi olisi tuhottu mennen tullen.

Juhani Kivi kirjoitti:

Mitenkähän tuo Ruotsi onnistui selviämään käymättä erillissotaa Natsi-Saksan puolella? Ruotsin elintarviketilanne oli aivan toista luokkaa Suomeen verrrattuna, vaikkei se saanutkaan Saksasta elintarvikeapua.

Ruotsissa väestö oli tuottavassa työssä ja maanviljelys onnistui paljon tehokkaammin kuin maassa, joka kävi sotaa. Ruotsi pystyi myös käymään ulkomaankauppaa, jonka avulla se sai valuuttaa, jolla ostaa elintarvikkeita. Suomi ei käydessään sotaa pystynyt edes maanviljelystään pitämään sillä tasolla, että se olisi pystynyt ruokkimaan väestönsä puhumattakaan ulkomaankaupan käymisestä. kaikilla mailla, jotka eivät osallistuneet sotaan heikkeni sodan aikana elintarviketilanne, mutta ei läheskään niin pahasti kuin sotaa käyvillä mailla.

Mikäli Suomi olisi onnistunut pysymään sodan ulkopuolella, olisi elintarviketilanteemme ollut huomattavasti parempi emmekä olis tarvinneet mitään elintarvikeapua Saksasta. Tämän luulisi olevan aivan talonpoikaisjärjelläkin ymmärrettävää.

Täysin toinen asia on, olisimmeko millään omilla ratkaisuillamme onnistuneet pysymään sodan ulkopuolella. Saksa olisi luultavimmin tarvinnut hyökkäykseensä Neuvostoliittoon pitkää itärajaamme. Tuolloin 1940 tai 1941 Saksa olisi melko suurella todennäköisyydellä hyökännyt Suomeen ja ottanut maan haltuunsa, ellemme olisi lupautuneet olemaan Saksan puolella, heidän aloittaessaan Barbarossansa. Varmaa tämöä ei kuitenkaan ole. Olisiko Saksa halunnut sitoa ja kuluttaa voimiaan hankalaan sotaan pohjoisessa. Talvisota oli osoittanut myös Saksalle, ettei Suomen valloittaminen olisi kovin helppoa. Saksan hyökkäyksen ideahan oli nopea eteneminen Venäjän tasaisessa, vain jokien rikkomassa maastossa suoraan Moskovaan ja etelän öljyalueille. Venäjä piti romahduttaa hyvin nopealla hyökkäyksellä sen hallinnon ja energian kannalta keskeisiin osiin. Tässä kuviossa ei välttämättä pohjoisella rintamalla olísi ollut niin suurta merkitystä. Pietari olisi voitu saksalaisten ominkin voimin hyvin helposti ja ehkä tehokkaamminkin piirittää edes rikkomatta silloisia maamme rajoja.

Suomi olisi saattanut siis selvitä sodasta siihen osallistumatta.

Johtuisiko siitä että Ruotsilla ei ollut yhteistä rajaa jumaloimasi Neuvostoliiton kanssa. Ruotsin ulkomaankauppa rajoittui kyllä aikalailla natsien kanssa käytävään kauppaan. Todellinen ylpeyden aihe!

Talvisodan jälkeen elintarvike tilanne oli huono ja koska tarvikkeita ei lännestä saattu piti toivoa Saksalta apua.

hehehe kyllä ne kuule saksalaiset vähän eri poikia oli kuin ne Puna-Armeijan puppelisotilaat. Sillä olisi pilotteinakin ollut Helmuth Lent, Rudel ja muut kovanaamat vastassa eikä mikään Endel Puusepp tai muu pelle.

älä viitsi öört kirjoitti:

Johtuisiko siitä että Ruotsilla ei ollut yhteistä rajaa jumaloimasi Neuvostoliiton kanssa. Ruotsin ulkomaankauppa rajoittui kyllä aikalailla natsien kanssa käytävään kauppaan. Todellinen ylpeyden aihe!

Talvisodan jälkeen elintarvike tilanne oli huono ja koska tarvikkeita ei lännestä saattu piti toivoa Saksalta apua.

hehehe kyllä ne kuule saksalaiset vähän eri poikia oli kuin ne Puna-Armeijan puppelisotilaat. Sillä olisi pilotteinakin ollut Helmuth Lent, Rudel ja muut kovanaamat vastassa eikä mikään Endel Puusepp tai muu pelle.

Ruotsilla oli idässä ystävä rajanaapurinaan joka vielä kävi sotaa Ruotsinkin puolesta, Talvisodasta jatkosodan loppuun saakka.

älä viitsi öört kirjoitti:

Johtuisiko siitä että Ruotsilla ei ollut yhteistä rajaa jumaloimasi Neuvostoliiton kanssa. Ruotsin ulkomaankauppa rajoittui kyllä aikalailla natsien kanssa käytävään kauppaan. Todellinen ylpeyden aihe!

Talvisodan jälkeen elintarvike tilanne oli huono ja koska tarvikkeita ei lännestä saattu piti toivoa Saksalta apua.

hehehe kyllä ne kuule saksalaiset vähän eri poikia oli kuin ne Puna-Armeijan puppelisotilaat. Sillä olisi pilotteinakin ollut Helmuth Lent, Rudel ja muut kovanaamat vastassa eikä mikään Endel Puusepp tai muu pelle.

Tämä nyt menee ehkä hieman aiheen ohi,mutta nyt on "herkullinen" tilaisuus kirjoittaa tästä.
Kun Neuvostoliitto aloitti lavastamallaan Mainilan provokaatiolla Talvisodan Suomea vastaan,niin myös melko monien ihaileman Puna-Armeijan uljaat ilmavoimat aloittivat mm.Helsingin pommitukset.

Kun tieto tästä levisi maailmalle niin Molotov selitti ulkomaiselle medialle,että NL:n ilmavoimat vain pudottivat leipää Suomen nälkiintyneelle kansalle!Aika jämäkkää leipää taivaalta silloin tulikin!

Sitten suomalaiset ajattelivat,että koska Molotov toimittaa suomalaisille "leipää",niin mepä toimitamme Molotoville juotavaa.Tätä "juotavaa" kutsuttiin Talvisodassa sitten nimellä Molotovin cocktail.

Uskomaton tarina? Joidenkin mielestä se voi olla sellainen mutta kuitenkin se on tosi.

maanpuolustuksessa kirjoitti:

" Mitenkähän tuo Ruotsi onnistui selviämään käymättä erillissotaa Natsi-Saksan puolella? "

Olisiko syynä ystävällinen itänaapuri.

Meinaatko että Suomi olisi asemassaan välttänyt Balttianmaiden kohtalon laskemalla aseensa?
Laskemalla aseensa Neuvostoliitolle ja Saksalle Suomi olisi tuhottu mennen tullen.

Luitko edes, mitä kirjoitin? Ruotsin itänaapurin ero meidän vastaavaan oli se, että meidän itänaapurimme teki sodasta erossa olon paljon vaikeammaksi. Me emme saaneet itänaapuriltamme ruoka-apua, mutta niin ei saanut Ruotsikaan omalta itänaapuriltaan. Ruotsi oli esimerkki siitä, että maa, joka ei ollut sodassa eikä saanut ruoka-apua pärjäsi paremmin kuin maa, joka oli sodassa ja sai ruoka-apua.

Suomen osallistumisessa Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoon, vaikka koettaen pitää sotaamme erillissotana, ei ollut kyse Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumisesta, vaan yli vuotta aiemmin talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinsaamisesta. Suurin uhka pyrkimyksellä olla irti sodasta olisi ollut Saksan mahdollinen hyökkäys. Mikälui saksalaisia ei täällä olisi sodassa ollut ei Neuvostoliitto todennäköisesti olisi tänne enää talvisodan jälkeen hyökännyt. Sodan alussa sillä ei ollut kykyä hyökätä yhtään minnekään ja sodan loppuvaiheessakaan ei tässä tilanteessa sillä olisi ollut järjellistä syytä kuluttaa voimiaan kesken Saksan valloittamisen pieneen sodassa puolueettomana pysyneeseen pohjoiseen naapuriinsa. Sillä oli silloinkin paljon vihollisia eikä niitä olisi tarvinnut hankkia lisää pohjoisesta.

Suomi ei olisi välttänyt Baltian maiden kohtaloa laskemalla aseensa talvisodassa, mutta jatkosotaan lähtemisessä ei ollut kyse aseiden laskemisesta vaan niiden nostamisesta. Suomen kohtalo olis tässä vaihtoehdossa jäänyt saksan ratkaisujen varaan. Jos saksa olisi hyökännyt Suomeen ja käyttänyt näin aluettamme Neuvostoliittoon hyökkäyksessään, olisi Suomen kohtalo ollut sama kuin Baltian maiden, mutta muussa tapauksessa ei.

älä viitsi öört kirjoitti:

Johtuisiko siitä että Ruotsilla ei ollut yhteistä rajaa jumaloimasi Neuvostoliiton kanssa. Ruotsin ulkomaankauppa rajoittui kyllä aikalailla natsien kanssa käytävään kauppaan. Todellinen ylpeyden aihe!

Talvisodan jälkeen elintarvike tilanne oli huono ja koska tarvikkeita ei lännestä saattu piti toivoa Saksalta apua.

hehehe kyllä ne kuule saksalaiset vähän eri poikia oli kuin ne Puna-Armeijan puppelisotilaat. Sillä olisi pilotteinakin ollut Helmuth Lent, Rudel ja muut kovanaamat vastassa eikä mikään Endel Puusepp tai muu pelle.

Varmasti ihan hyviä sotilaita olivat. Sotia vain eivät tahdo onnistua voittamaan.

saatu?? kirjoitti:

"... niin oltaisiin saatu ruokaa idästä ja Amerikasta ja Englannista."

Miten tuo olisi onnistunut? Saksa hallitsi Itämerta ja Petsamoa. Miten sille olisi sopinut Suomen puiolueettomuus tai meno NL:n leiriin? Olisiko Suomeen saatu 60 % tarpeesta Muurmanskin tai Arkangelin kautta? NL kärsi itsekin nälkää. Jenkit antoivat heille ruokaa määrän, jolla 10 miljoonan puna-armeijaa ruokittiin kaksi vuotta.

Englanti oli muuten täysin tuontiruuan varassa jo rauhan aikana. USA oli puolueeton joulukuuhun 1941. Suomi olisi kyllä kuollut nälkään ennen avun tuloa. Tiukalla oltiin nytkin. Lisäksi olisi tarvittu mm. polttoainetta, lääkkeitä, raaka-aineita ja sotatarvikkeita. Näitä kaikkia saatiin Saksasta. Sehän oli juuri yksi syy, miksi Saksan kelkkaan lähdettiin.

Mikä meitä olisi estänyt saamasta ruokaa Muurmannin rataa pitkin Amerikasta? Unohdat senkin miksi nälänhätä tuli. Siksi kun miehet ja hevoset olivat sotimassa ja sato jäi pellolle melkein kaikki. Laskes tämäkin menetetty ruokamäärä mukaan niin jopahan alkaa nälkä helpottaan.

,,Englanti oli muuten täysin tuontiruuan varassa jo rauhan aikana,,,,

Kyllä sen alusmaista ruokaa olisi meillekin riittänyt ja Ruotsista kans.

maanpuolustuksessa kirjoitti:

" Mitenkähän tuo Ruotsi onnistui selviämään käymättä erillissotaa Natsi-Saksan puolella? "

Olisiko syynä ystävällinen itänaapuri.

Meinaatko että Suomi olisi asemassaan välttänyt Balttianmaiden kohtalon laskemalla aseensa?
Laskemalla aseensa Neuvostoliitolle ja Saksalle Suomi olisi tuhottu mennen tullen.

,,,,Olisiko syynä ystävällinen itänaapuri.,,,

Tuollaisilla kliseillä ja iskulauseilla ei ole mitään merkitystä historian vaihtoehtoja mietittäessä. Kyllä N-llitolla oli Saksan kanssa työtä ihan riittävästi, että se olisi tieten tahtoen halunnut aloittaa sodan vielä Suomenkin kanssa ja sitoa tänne 20 divisioonaansa.

,,,,Meinaatko että Suomi olisi asemassaan välttänyt Balttianmaiden kohtalon laskemalla aseensa?
Laskemalla aseensa Neuvostoliitolle ja Saksalle Suomi olisi tuhottu mennen tullen,,,,,

Aseitten laskemisesta ei ole horissut kukaan muu kuin vain sinä itse. Ei Ruotsikaan laskenut aseitaan vaikka ei sotaan lähtenytkään. Sillä oli koko ajan aseissa yli 300 000 miestä. Vahva armeija rajoilla valmiina olisi estänyt naapurien haihattelut.

Kysynkin, että miksi kummassa kumpikaan, Saksa tai N-liitto, olisi ruvennut siinä rytäkässä vielä Suomeakin valloittamaan tänne joukkojaan sitoen kun siitä ei olisi ollut kummallekaan niistä siinä tilanteessa mitään hyötyä? Voittajahan olisi joka tapauksessa saanut Suomenkin komentoonsa ihan ilman sotimatta.

finito-benito kirjoitti:

Mikä meitä olisi estänyt saamasta ruokaa Muurmannin rataa pitkin Amerikasta? Unohdat senkin miksi nälänhätä tuli. Siksi kun miehet ja hevoset olivat sotimassa ja sato jäi pellolle melkein kaikki. Laskes tämäkin menetetty ruokamäärä mukaan niin jopahan alkaa nälkä helpottaan.

,,Englanti oli muuten täysin tuontiruuan varassa jo rauhan aikana,,,,

Kyllä sen alusmaista ruokaa olisi meillekin riittänyt ja Ruotsista kans.

Joo Suomi oli sodassa. miksi muut ei sitä honannu?

finito-benito kirjoitti:

,,,,Olisiko syynä ystävällinen itänaapuri.,,,

Tuollaisilla kliseillä ja iskulauseilla ei ole mitään merkitystä historian vaihtoehtoja mietittäessä. Kyllä N-llitolla oli Saksan kanssa työtä ihan riittävästi, että se olisi tieten tahtoen halunnut aloittaa sodan vielä Suomenkin kanssa ja sitoa tänne 20 divisioonaansa.

,,,,Meinaatko että Suomi olisi asemassaan välttänyt Balttianmaiden kohtalon laskemalla aseensa?
Laskemalla aseensa Neuvostoliitolle ja Saksalle Suomi olisi tuhottu mennen tullen,,,,,

Aseitten laskemisesta ei ole horissut kukaan muu kuin vain sinä itse. Ei Ruotsikaan laskenut aseitaan vaikka ei sotaan lähtenytkään. Sillä oli koko ajan aseissa yli 300 000 miestä. Vahva armeija rajoilla valmiina olisi estänyt naapurien haihattelut.

Kysynkin, että miksi kummassa kumpikaan, Saksa tai N-liitto, olisi ruvennut siinä rytäkässä vielä Suomeakin valloittamaan tänne joukkojaan sitoen kun siitä ei olisi ollut kummallekaan niistä siinä tilanteessa mitään hyötyä? Voittajahan olisi joka tapauksessa saanut Suomenkin komentoonsa ihan ilman sotimatta.

Suomi soti ja kunniakkaasti tekikin sen. Ruotsi ei ollut myytävien listalla kuten Suomi, kahden hirmuhallitsijan listoilla. Suomella oli mahdollisuutensa valita myös Neuvostoliitto aseistajakseen ja puolelleen. Kyllä Ruotsilla oli hyvä itänaapuri sitä ei kukaan voi kiistää. Rauha vallitsi Suomen ja Ruotsin rajoilla koko sodan ajan. Se jos mikä oli Ruotsille suuri etu verrattuna Suomen tilanteeseen. Sitä oli hyvä heittäytyä puoluettomaksi.
Kun kasvat isoksi, niin käsität sitten myös noin isoja asioitakin.

Ruotsin rajat kirjoitti:

Suomi soti ja kunniakkaasti tekikin sen. Ruotsi ei ollut myytävien listalla kuten Suomi, kahden hirmuhallitsijan listoilla. Suomella oli mahdollisuutensa valita myös Neuvostoliitto aseistajakseen ja puolelleen. Kyllä Ruotsilla oli hyvä itänaapuri sitä ei kukaan voi kiistää. Rauha vallitsi Suomen ja Ruotsin rajoilla koko sodan ajan. Se jos mikä oli Ruotsille suuri etu verrattuna Suomen tilanteeseen. Sitä oli hyvä heittäytyä puoluettomaksi.
Kun kasvat isoksi, niin käsität sitten myös noin isoja asioitakin.

Tukholmassa lirahti löysät housuun kun Pajalaa pommittivat. Ei Pajala vielä mitään. Jos svedu pelle haluaa nähdä kunnon pommitustekniikkaa suosittelen vierailemaan Tallinnan ja Helsingin suurpommituksista kertovassa museossa.

Dresdenkin on hyvä esimerkki. Ruotsi oli todella onnekas ettei se ollut VVS:sän ja Luftwaffen tappolistalla kuten vaikkapa Helsinki, Tallinna, Rotterdam ja Molde. Siinä ei Bofors olisi auttanut ainakaan saksalaisia vastaan. Olisiko sitten ryssiäkään.

Toisaalta ilmatorjuntahan Suomella ja Ruotsilla oli varsin hyvä. Bofors toimi ryssää vastaan ja lisäksi ryssän nähtiin pelkäävän sulkutulta.

Esimerkiksi kyllä puolalaisilla noita Bofors tykkejä oli mutta silti se Luftwaffe vain sai Varsovasta rauniokasan.

Ruotsin rajat kirjoitti:

Suomi soti ja kunniakkaasti tekikin sen. Ruotsi ei ollut myytävien listalla kuten Suomi, kahden hirmuhallitsijan listoilla. Suomella oli mahdollisuutensa valita myös Neuvostoliitto aseistajakseen ja puolelleen. Kyllä Ruotsilla oli hyvä itänaapuri sitä ei kukaan voi kiistää. Rauha vallitsi Suomen ja Ruotsin rajoilla koko sodan ajan. Se jos mikä oli Ruotsille suuri etu verrattuna Suomen tilanteeseen. Sitä oli hyvä heittäytyä puoluettomaksi.
Kun kasvat isoksi, niin käsität sitten myös noin isoja asioitakin.

,,,,Ruotsi ei ollut myytävien listalla kuten Suomi,,,,,

Kesällä -41 ei Somi ollut enää myyntilistalla.

Kyse on siitä, että kukaan tai mikään ei pakottanut Suomea aloittamaan suurhyökkäystä yli 400 000 miehen voimin Karjalan liittämiseksi Suomeen, ei osallistumaan sotivana osapuolena Saksan hyökkäykseen jo illasta 21.6 alkaen eikä pakottanut myöskään Suomea julistamaan sotaa N-liitolle kun sekään ei ollut julistanut sitä meille. Olisi työnnetty takaisin jos joku olisi yrittänyt tulla rajan yli.

Rajuun maahyökkäykseen lähteminen ikiaikaisen vihollisen eli Venäjän kansan tuhoamiseksi oli ihan meidän oma valintamme ja se toi nälän. Ja oli ilman muuta Saksan velvollisuus siinä tilanteessa jelppiä ruoalla sotakaveriaan, joka jätti heinänsä ja viljansakin korjaamatta maahan mätenemään sotiakseen ankarammin.

rupu-iivari kirjoitti:

,,,,Ruotsi ei ollut myytävien listalla kuten Suomi,,,,,

Kesällä -41 ei Somi ollut enää myyntilistalla.

Kyse on siitä, että kukaan tai mikään ei pakottanut Suomea aloittamaan suurhyökkäystä yli 400 000 miehen voimin Karjalan liittämiseksi Suomeen, ei osallistumaan sotivana osapuolena Saksan hyökkäykseen jo illasta 21.6 alkaen eikä pakottanut myöskään Suomea julistamaan sotaa N-liitolle kun sekään ei ollut julistanut sitä meille. Olisi työnnetty takaisin jos joku olisi yrittänyt tulla rajan yli.

Rajuun maahyökkäykseen lähteminen ikiaikaisen vihollisen eli Venäjän kansan tuhoamiseksi oli ihan meidän oma valintamme ja se toi nälän. Ja oli ilman muuta Saksan velvollisuus siinä tilanteessa jelppiä ruoalla sotakaveriaan, joka jätti heinänsä ja viljansakin korjaamatta maahan mätenemään sotiakseen ankarammin.

Suomi olisi toden totta voinut olla sotimatta niin Talvi kuin jatkosodassakin. Mitä siitä olisi taas seurannut on meidän itse kunkin tuumattava ja mietittävä. Huomautan, että Suomi ei ollut suurvalta joka saneli Saksalle ja Neuvostoliitolle mitä teki tai ei tee. Ranska tai Hollanti, miten olisivat pysyneet sodasta ulkopuolella? Ruotsi ei saanut rajanaapuriltaan idästä uhkauksia tai aluevaatimuksia osakseen.
Ruotsin asema geopoliittisesti oli aivan toinen Suomeen verrattuna. Stalinin tavoite oli pitää Suomi erillään kaikin keinoin Ruotsista ja Skadinavisesta yhteydestä. Ilman Suomen Talvisodan puolustautumistamme Ruotsilla olisi ollut itärajallaan vihamielinen kommunistinaapuri. Siinä tilanteessa, Ruotsi olisi joutunut valinnan eteen aivan samalla tavalla kuin mekin jatkosodan aikana. Olisiko Ruotsin valinta kohdistunut Neuvostoliittoon, sitä me emme tiedä kuin ainoastaan oman valintamme osalta. Me olimme menettäneet suuren osan maatamme eikä naapurin vaatimukset päättyneetkään siihen. Tuli valinnan aika, sodalta emme olisi vällttyneet vaikka olisimme vapaaehtoisesti antaneet maamme Stalin ja Hitlerin taistelutantereeksi.

Karjala Hankoniemi kirjoitti:

Suomi olisi toden totta voinut olla sotimatta niin Talvi kuin jatkosodassakin. Mitä siitä olisi taas seurannut on meidän itse kunkin tuumattava ja mietittävä. Huomautan, että Suomi ei ollut suurvalta joka saneli Saksalle ja Neuvostoliitolle mitä teki tai ei tee. Ranska tai Hollanti, miten olisivat pysyneet sodasta ulkopuolella? Ruotsi ei saanut rajanaapuriltaan idästä uhkauksia tai aluevaatimuksia osakseen.
Ruotsin asema geopoliittisesti oli aivan toinen Suomeen verrattuna. Stalinin tavoite oli pitää Suomi erillään kaikin keinoin Ruotsista ja Skadinavisesta yhteydestä. Ilman Suomen Talvisodan puolustautumistamme Ruotsilla olisi ollut itärajallaan vihamielinen kommunistinaapuri. Siinä tilanteessa, Ruotsi olisi joutunut valinnan eteen aivan samalla tavalla kuin mekin jatkosodan aikana. Olisiko Ruotsin valinta kohdistunut Neuvostoliittoon, sitä me emme tiedä kuin ainoastaan oman valintamme osalta. Me olimme menettäneet suuren osan maatamme eikä naapurin vaatimukset päättyneetkään siihen. Tuli valinnan aika, sodalta emme olisi vällttyneet vaikka olisimme vapaaehtoisesti antaneet maamme Stalin ja Hitlerin taistelutantereeksi.

,,,, Mitä siitä olisi taas seurannut on meidän itse kunkin tuumattava ja mietittävä.,,,,

haluaisitko siihen Jatkosodan osalta vastatakin. Talvisodassa N-liitto oli hyökkääjä, Jatkosodassa hyökkääjä oli Suomi. Joten noita kahta sotaa ei voi verrata ollenkaan. Toinen johdonmukainen moka teillä Jatkosodan puolustajilla tuntuu olevan se, että hyökkäyksen ainoa vaihtoehto olisi mukamas ollut täydellinen antautuminen miehitettäväksi vastaanpanematta. Sehän on täyttä soopaa sellainen.

Olen sanonut, että olisi pidetty armeija rajoilla puolustusvalmiina mutta ei oltaisi hyökätty. Kerro nyt mikä siinä olisi johtanut Suomen tuhoon sillä monetkin historiankirjat kertovat, että Saksa ei painostanut eikä pakottanut Suomea hyökkäämään, se oli ihan meidän johtajien oma valinta. Saksalle olisi riittänyt Suomen toteuttama vartiopalvelus ihan vaikka Moskovan rauhan rajoilla.

rupu-iivari kirjoitti:

,,,,Ruotsi ei ollut myytävien listalla kuten Suomi,,,,,

Kesällä -41 ei Somi ollut enää myyntilistalla.

Kyse on siitä, että kukaan tai mikään ei pakottanut Suomea aloittamaan suurhyökkäystä yli 400 000 miehen voimin Karjalan liittämiseksi Suomeen, ei osallistumaan sotivana osapuolena Saksan hyökkäykseen jo illasta 21.6 alkaen eikä pakottanut myöskään Suomea julistamaan sotaa N-liitolle kun sekään ei ollut julistanut sitä meille. Olisi työnnetty takaisin jos joku olisi yrittänyt tulla rajan yli.

Rajuun maahyökkäykseen lähteminen ikiaikaisen vihollisen eli Venäjän kansan tuhoamiseksi oli ihan meidän oma valintamme ja se toi nälän. Ja oli ilman muuta Saksan velvollisuus siinä tilanteessa jelppiä ruoalla sotakaveriaan, joka jätti heinänsä ja viljansakin korjaamatta maahan mätenemään sotiakseen ankarammin.

Mitenkäs ryssien olo Hankossa tai ilmatilaloukkaukset? Vai oliko ryssät lomalla Hankossa? Nooh sitten saksmannitkin tuli tänne lomalaisiksi nauttimaan Karjalan ja Lapin luonnosta.

Kalevan alas ampuminen ja Baltian maiden tapahtumat eivät tietenkään saaneet huolestuttaa tai Molotovin keskustelut Aatun kanssi. Olisi kiltisti pitännyt punikin mielestä alistua venäläistettäväksi ja tapettavaksi,

Juhani Kivi kirjoitti:

Varmasti ihan hyviä sotilaita olivat. Sotia vain eivät tahdo onnistua voittamaan.

Voittihan ne ryssät ensimmäisessä maailmansodassa. Edes Napoleon ei siihen pystynyt mihin Willy Keisari.

rupu-iivari kirjoitti:

,,,, Mitä siitä olisi taas seurannut on meidän itse kunkin tuumattava ja mietittävä.,,,,

haluaisitko siihen Jatkosodan osalta vastatakin. Talvisodassa N-liitto oli hyökkääjä, Jatkosodassa hyökkääjä oli Suomi. Joten noita kahta sotaa ei voi verrata ollenkaan. Toinen johdonmukainen moka teillä Jatkosodan puolustajilla tuntuu olevan se, että hyökkäyksen ainoa vaihtoehto olisi mukamas ollut täydellinen antautuminen miehitettäväksi vastaanpanematta. Sehän on täyttä soopaa sellainen.

Olen sanonut, että olisi pidetty armeija rajoilla puolustusvalmiina mutta ei oltaisi hyökätty. Kerro nyt mikä siinä olisi johtanut Suomen tuhoon sillä monetkin historiankirjat kertovat, että Saksa ei painostanut eikä pakottanut Suomea hyökkäämään, se oli ihan meidän johtajien oma valinta. Saksalle olisi riittänyt Suomen toteuttama vartiopalvelus ihan vaikka Moskovan rauhan rajoilla.

Ei kannata unohtaa että jatkosotota jo nimensä johdosta johtui Talvisodan aiheuttamista seikoista. Näitä ei pidä vertailla erikseen, vaan liittää niiden tapahtumat jatkumoksi. Älä hyvänen aika luule että heinäpellolta olisimme vaan seuranneet sivussa kun saksalaiset ja venäläiset olisivat ottaneet yhteen mäen takana. Tai että lähes aseetonta armeijaamme olisimme pitäneet suurvallan rajalla itärajalla. Saksan aseita siihen olisimme tarvinneet.

" Saksalle olisi riittänyt Suomen toteuttama vartiopalvelus ihan vaikka Moskovan rauhan rajoilla. "

Heko! Heko!

lopeta paskan jauham kirjoitti:

Ei kannata unohtaa että jatkosotota jo nimensä johdosta johtui Talvisodan aiheuttamista seikoista. Näitä ei pidä vertailla erikseen, vaan liittää niiden tapahtumat jatkumoksi. Älä hyvänen aika luule että heinäpellolta olisimme vaan seuranneet sivussa kun saksalaiset ja venäläiset olisivat ottaneet yhteen mäen takana. Tai että lähes aseetonta armeijaamme olisimme pitäneet suurvallan rajalla itärajalla. Saksan aseita siihen olisimme tarvinneet.

" Saksalle olisi riittänyt Suomen toteuttama vartiopalvelus ihan vaikka Moskovan rauhan rajoilla. "

Heko! Heko!

,,,,jatkosotota jo nimensä johdosta johtui Talvisodan aiheuttamista seikoista. Näitä ei pidä vertailla erikseen, vaan liittää niiden tapahtumat jatkumoksi,,,,

Eivät sodat ole automaatteja jos ei niin haluta vaan jokaiseen sotaan tarvitaan erillinen päätös aloittaa se. Olet taidat sen vanhan ja jo hylätyn ajopuuteorian kannattajia.

,,,,,Älä hyvänen aika luule että heinäpellolta olisimme vaan seuranneet sivussa kun saksalaiset ja venäläiset olisivat ottaneet yhteen mäen takana. Tai että lähes aseetonta armeijaamme olisimme pitäneet suurvallan rajalla itärajalla. Saksan aseita siihen olisimme tarvinneet.

En ymmärrä mitä tuolla haluat sanoa sillä eiväthän Saksa ja N-liitto Suomen alueilla tapelleet. Ja jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. Enkä kyllä minäkään usko Stalinin olleen niin höperön, että olisi suunnitellut sivutöinään valtaavansa Suomen samalla aikaa kun Saksa tuli 40 km päivämarssein kohti Moskovaa. Ja olisi lähettänyt Suomen rajoille hyökkäykseen 20-30 divisioonaa. Älä sinäkään hulluja kuvittele.

old_profile_33744 kirjoitti:

,,,,jatkosotota jo nimensä johdosta johtui Talvisodan aiheuttamista seikoista. Näitä ei pidä vertailla erikseen, vaan liittää niiden tapahtumat jatkumoksi,,,,

Eivät sodat ole automaatteja jos ei niin haluta vaan jokaiseen sotaan tarvitaan erillinen päätös aloittaa se. Olet taidat sen vanhan ja jo hylätyn ajopuuteorian kannattajia.

,,,,,Älä hyvänen aika luule että heinäpellolta olisimme vaan seuranneet sivussa kun saksalaiset ja venäläiset olisivat ottaneet yhteen mäen takana. Tai että lähes aseetonta armeijaamme olisimme pitäneet suurvallan rajalla itärajalla. Saksan aseita siihen olisimme tarvinneet.

En ymmärrä mitä tuolla haluat sanoa sillä eiväthän Saksa ja N-liitto Suomen alueilla tapelleet. Ja jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. Enkä kyllä minäkään usko Stalinin olleen niin höperön, että olisi suunnitellut sivutöinään valtaavansa Suomen samalla aikaa kun Saksa tuli 40 km päivämarssein kohti Moskovaa. Ja olisi lähettänyt Suomen rajoille hyökkäykseen 20-30 divisioonaa. Älä sinäkään hulluja kuvittele.

Toteat: " . Ja jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. "

Nyt puhuit itsesi suohon kaulaasi myöten. Joko honasit kuinka poloinen olet ajatuksiltasi? Voi lapsi rauka, kun et tiedä yhtään mitään ja tuuli sun huulia vain heiluttelee.

Tässä vielä sinun järkeilyäsi. " . Ja jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. " :-))

Ja jos punatautiset eivät olisi meidän kimppuumme käyneet, ei olisi mitään jatkosotaa!

jookosta??? kirjoitti:

Toteat: " . Ja jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. "

Nyt puhuit itsesi suohon kaulaasi myöten. Joko honasit kuinka poloinen olet ajatuksiltasi? Voi lapsi rauka, kun et tiedä yhtään mitään ja tuuli sun huulia vain heiluttelee.

Tässä vielä sinun järkeilyäsi. " . Ja jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. " :-))

tarkentaa sanomaasi. Yrität esittää jotain sellaista, että koska meillä oli vähän aseita niin sen takia oli aivan pakko hyökätä ja edetä satoja kilometrejä. Sekä jättää heinät ja viljat ja perunat mätänemään pelloille. Ei voitu jäädä asemasotaan Moskovan rauhan rajalle kun oli vähän aseita.

No, se on sinun teoriasi enkä lähde arvailemaan tarkemmin koska eihän teoriassasi ole mitään järkeä.

old_profile_33744 kirjoitti:

tarkentaa sanomaasi. Yrität esittää jotain sellaista, että koska meillä oli vähän aseita niin sen takia oli aivan pakko hyökätä ja edetä satoja kilometrejä. Sekä jättää heinät ja viljat ja perunat mätänemään pelloille. Ei voitu jäädä asemasotaan Moskovan rauhan rajalle kun oli vähän aseita.

No, se on sinun teoriasi enkä lähde arvailemaan tarkemmin koska eihän teoriassasi ole mitään järkeä.

HE! he! " jos meillä riitti aseita edetä syvälle Itä-Karjalaan niin olisi sama asemäärä riittänyt rajojen vartiointiinkin. " :-))

Joo, ei muuta kuin heinäpellolla olisimme katselleet kun Hitler ja Stalin olivat sotineet mäen takana. Eivätkä olisi meitä huolineet joukkoihinsa ellemme väkisin olisi niihin pyrkineet. Leipää olisimme saaneet omilta viljapelloiltamme eivätkä saksalaiset ja venäläiset olisi viljapeltojamme sotkeneet tai anastaneet viljaamme. Jotka tästä satuasi eteenpäin.

Kempka kävi kyllä Suomessa, mutta syksyllä -41 ja toi silloin sen kuuluisan panssari-Mersun Hitlerin lahjana. Hän koulutti samalla käyttäjät ja huoltomiehet.Sakuilla otti kai pattiin, että Marski käytti ykkösautonaan Packardia.

Ne kolme Steyriä olivat syntymäpävälahja 4.6. 42.

Viljajuttu taitaa pitää paikkansa. Saattaa olla, että nekin tonnit juuttuivat jäihin talvella -42. Viljalaivat joutuivat odottamaan jäiden sulamista, mikä johti siihen,että Suomessa todella oltiin leivän loppumisen edessä.

se noin? kirjoitti:

Kempka kävi kyllä Suomessa, mutta syksyllä -41 ja toi silloin sen kuuluisan panssari-Mersun Hitlerin lahjana. Hän koulutti samalla käyttäjät ja huoltomiehet.Sakuilla otti kai pattiin, että Marski käytti ykkösautonaan Packardia.

Ne kolme Steyriä olivat syntymäpävälahja 4.6. 42.

Viljajuttu taitaa pitää paikkansa. Saattaa olla, että nekin tonnit juuttuivat jäihin talvella -42. Viljalaivat joutuivat odottamaan jäiden sulamista, mikä johti siihen,että Suomessa todella oltiin leivän loppumisen edessä.

Kuin Hitlerin autokuski nämä Adolfin hankinta-asiat.

Mannerheim osti, tai siis suomen valtio osti tuon mersun. Hitler lahjoitti kolme Steyr 1500 A Kommandeurwagen -maastoautoa

Tiedät paremmin kirjoitti:

Kuin Hitlerin autokuski nämä Adolfin hankinta-asiat.

Mannerheim osti, tai siis suomen valtio osti tuon mersun. Hitler lahjoitti kolme Steyr 1500 A Kommandeurwagen -maastoautoa

Marskin käytössä oli kesällä -41 Chrysler Imperial ja hänen oma Mercedes Benz 230 Cabriolet, joka pantiin armeijan rekisteriin. Syksyllä -41 Marski sai ykkösautokseen Packardin.

Hitler todella lahjoitti Marskille avomallisen Mercedes Benz 770-F Tourenwagenin, joka rakennettiin häntä varten valmiiksi. Se oli siis lahja, joka ei maksanut mitään Suomen valtiolle, kuten eivät Steyritkään.

Kts esim. Mobilisti-lehti 1/1995 tai "Mannerheim. Tuttu ja tuntematon".Valitut Palta 1997.

minä vain kerron!! kirjoitti:

Marskin käytössä oli kesällä -41 Chrysler Imperial ja hänen oma Mercedes Benz 230 Cabriolet, joka pantiin armeijan rekisteriin. Syksyllä -41 Marski sai ykkösautokseen Packardin.

Hitler todella lahjoitti Marskille avomallisen Mercedes Benz 770-F Tourenwagenin, joka rakennettiin häntä varten valmiiksi. Se oli siis lahja, joka ei maksanut mitään Suomen valtiolle, kuten eivät Steyritkään.

Kts esim. Mobilisti-lehti 1/1995 tai "Mannerheim. Tuttu ja tuntematon".Valitut Palta 1997.

http://www.mannerheim.fi/13_erity/s_auto2.htm

,että Saksa ja Neuvostoliitto aloittivat yhdessä WWII:n.

Sinun kannattaisi kiireesti informoida ETYJ:ä tuosta mullistavasta havainnostasi, että Saksa oli yksin aloittajana.

sitä mieltä kirjoitti:

,että Saksa ja Neuvostoliitto aloittivat yhdessä WWII:n.

Sinun kannattaisi kiireesti informoida ETYJ:ä tuosta mullistavasta havainnostasi, että Saksa oli yksin aloittajana.

nälänhätä osana kommunistisen kansanvankilan normaalia elämää. Ei sen hankkimiseen olisi sotaa tarvittu. Mutta kun Nl kaipasi lisää "Lebensraumia" kuten Saksakin.

pysyvästi kirjoitti:

nälänhätä osana kommunistisen kansanvankilan normaalia elämää. Ei sen hankkimiseen olisi sotaa tarvittu. Mutta kun Nl kaipasi lisää "Lebensraumia" kuten Saksakin.

Joe-setä pöytäkirjois ilmasi miten aatun kanssa vuopden 1914 rajat palautetaan.

Venäjän ja Saksan imperiumit on haudattu historian romukoppaan josta ne ei nouse enää koskaan. En minä mikään anglo fani ole mutta eivät ainakaan britit ja jenkit Suomelle mitään merkittäviä ongelmia ole viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana aiheuttaneet. Rauhallista on ollut.

Antoiko Stalin kyseisen viljaerän hyvän hyvyyttään ilmaiseksi vai ostiko Suomi länsivaluutalla sen.

Ettei vain kysymyksessä olisi Suomen 1939 syystalvella tilaama ja maksama viljaerä jonka toimitus 1939-40 talvella syystä tai toisesta viivästyi.

Inari rahtilaiva teki aivan sodan kynnyksellä kaksi viljanhakumatkaa Leningradiin, josta haettiin ns. Stalinin vehnää 3300 tonnia aina kerrallaan. Viimeiselle hakureissulle laiva lähti heti lastinsa purettuaan Helsingistä kesäkuun 16. päivänä hirmuisella kiireellä. Ruumat täynnä vehnää Inari lähti paluumatkalle 18. päivänä kesäkuuta. Kiire oli kova, sähkeitse tuli ohjeita; "kulkekaa nopeinta vauhtia länteen". Inari ohitti venäläisten miehittämän Hankoniemen täpärästi ennen Hitlerin sodanjulistusta. Venäläiset alkoivat pommittaa Sottungan luona ollutta panssarilaivaamme klo. 06.05 vain muutama tunti siitä kun Inari ohitti Hankoniemen. Alunperin laivan piti matkata Helsinkiin, mutta alus sai kesken matkan uudet ohjeet matkata Vaasaan.

Suomi taisteli osa 3 kirjoitti:

Inari rahtilaiva teki aivan sodan kynnyksellä kaksi viljanhakumatkaa Leningradiin, josta haettiin ns. Stalinin vehnää 3300 tonnia aina kerrallaan. Viimeiselle hakureissulle laiva lähti heti lastinsa purettuaan Helsingistä kesäkuun 16. päivänä hirmuisella kiireellä. Ruumat täynnä vehnää Inari lähti paluumatkalle 18. päivänä kesäkuuta. Kiire oli kova, sähkeitse tuli ohjeita; "kulkekaa nopeinta vauhtia länteen". Inari ohitti venäläisten miehittämän Hankoniemen täpärästi ennen Hitlerin sodanjulistusta. Venäläiset alkoivat pommittaa Sottungan luona ollutta panssarilaivaamme klo. 06.05 vain muutama tunti siitä kun Inari ohitti Hankoniemen. Alunperin laivan piti matkata Helsinkiin, mutta alus sai kesken matkan uudet ohjeet matkata Vaasaan.

Jukka L. Mäkelä, Helge Seppälä: Suomi taisteli, osa 3, WSOY 1978, sivu 31

Viimeinen suomalaislaiva Leningradista

Aiheesta on koko sivun juttu, s. 31

Inarin matka meni suunnille noin kuten kerroit. Se teki 2 matkaa eli haki 6600 tonnia tuosta 25 000 tonnin viljaerästä. Enin osa luultavasti kuljetettiin Suomeen junilla ennen tätä tapahtumaa. Oikeasti laiva olisi voitu ohjata Kotkaan tai Helsinkiin jos oikein kiire olisi tullut.

Piti tarkistaa kirjoitti:

Jukka L. Mäkelä, Helge Seppälä: Suomi taisteli, osa 3, WSOY 1978, sivu 31

Viimeinen suomalaislaiva Leningradista

Aiheesta on koko sivun juttu, s. 31

Inarin matka meni suunnille noin kuten kerroit. Se teki 2 matkaa eli haki 6600 tonnia tuosta 25 000 tonnin viljaerästä. Enin osa luultavasti kuljetettiin Suomeen junilla ennen tätä tapahtumaa. Oikeasti laiva olisi voitu ohjata Kotkaan tai Helsinkiin jos oikein kiire olisi tullut.

Suomi taisteli osa kolmessa on mielenkiintoinen Kalle Lehmuksen Suomen kuvalehdestä lainattu juttu Mannerheimin päiväkäskyn masinoinnista julkisuuteen. Teeppä KEP siitä tiivistelmä näppäränä naputtelijana palstalle, näin marskin merkkipäivän kunniaksi. Artikkeli on kolmannen osan sivuilla 56-59. Ilmari Turja, tuo "lempparikirjailijasi", hänellä oli peukalonsa asiassa mukana.

päiväkäskystä kirjoitti:

Suomi taisteli osa kolmessa on mielenkiintoinen Kalle Lehmuksen Suomen kuvalehdestä lainattu juttu Mannerheimin päiväkäskyn masinoinnista julkisuuteen. Teeppä KEP siitä tiivistelmä näppäränä naputtelijana palstalle, näin marskin merkkipäivän kunniaksi. Artikkeli on kolmannen osan sivuilla 56-59. Ilmari Turja, tuo "lempparikirjailijasi", hänellä oli peukalonsa asiassa mukana.

>>Teeppä KEP siitä tiivistelmä

ruokaa, menee roskiin. Kyllä neki ruoat kelpaisi muualla.jos ne pakastettaisiin ja vietäisiin.

ostoskärryllinen kirjoitti:

ruokaa, menee roskiin. Kyllä neki ruoat kelpaisi muualla.jos ne pakastettaisiin ja vietäisiin.

että vietävä ruoka on syötävää.

Vieraan maan soturi on pilkkalaulu saksalaisista sotilaista ja suomalaisista naisista vuodelta 1942

Vieraan maan soturi

Siell´ lempivät lehdoissa saksalaiset
alppikengistä jäljet vain jää.
Siell´ uinuvat naisemme sankarien
käsivarsilla saksalaisten.
Jalkavaimoiksi tekivät naisemme
on muistoissa suloiset yöt.

He kaatuivat hetkeksi vesakkoihin
sydän suruihin jäi Suomen mies.
Kotimökillä vanhukset huokailevat
missä viipyvät tyttömme taas.
On hiuksensa surusta harmaantuneet
ja silmissä kyynelten veet.

Naiset lempensä uhrasi saksmanneille
pikku peipit vain jäljellä on.
Lapsi isätön orvoksi kai tänne jää
isä maailmalle jo häipynyt on.
Hän oli vain soturi vierahan maan
ja naistemme lemmen nyt saa.
Kun soturit urheat palaavat taas,
naistemme rintama murtunut on.

21.2.1942 Turun laivaston keskuudessa levinnyt pilkkalaulu

Faforin, Heinonen: Kotirintama 1941-1944, 1972 Tammi, s. 115



Vertaa sanoitusta tähän:

Pienet kukkivat kummut (Little flowering hills)
composer: Ragnar Nyholm

http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F03017_2

On päättynyt päivä, jo yö yllättää
Tykit tuokioks taas vaienneet.
Nuoret soturit hetkeksi rauhan nyt saa
Vie kotihin taas aatokset.

Kotimökillä äiti jo niin väsynyt.
Mitä aatelleekaan siellä nyt?
On surusta hiuksensa harmaantuneet
Ja silmissä kyynelten veet.

Vain kukkivat kummut nuo kalmistoineen
Lie kaikki mi jäljellä on.
Siell' lepää nyt sankarit Suomussalmen,
Summan, Raatteen ja Kollaan joen.

Vaan vapaaksi maaksi he Suomemme loi,
On muistossa kumpujen yö.
Ei unhoittua muistot nuo talviset voi,
Ei poikaimme sankarityöt.

Ei unhoittua muistot nuo talviset voi
Ei poikaimme sankarityöt