Sdp taas valehtelemassa

Köyhien määrä on tällä hallituskaudella kasvanut räjähdysmäisesti 700.0000:n suomalaiseen.
Jos jokin on tällä hallituskaudella kehittynyt , se on leipäjonojen pituus . Se on moninkertaistunut.

Kokoomuksen kauniiseen "Toivo-ohjelmaan" kuuluu olennaisena osana käsite
"mahdollisuuksien tasa-arvo", jota kokoomus toteuttaa - vai toteuttaako toiminnassaan valtiovarainministerinä ja päähallituspuolueena.

Mitä merkitsee mahdollisuuksien tasa-arvo Suomessa, jossa on luokkayhteiskunta?

Tähän kysymykseen vastaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus 24.1.2011 artikkelissa:
"Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin"
----------------------------------------------
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on valmistunut kattava tutkimus, jossa on seurattu vuonna 1987 syntyneitä nuoria aikauisia, joiden elämää on seurattu 21-vuotiaaksi asti ja vuoden 2008 loppuun asti.

"THL:n tutkimuksen mukaan suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina," todetaan Helsingin Sanomissa.

"Maalla ei ole varaa antaa joka kuudennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta. Jos ikäluokasta joka viides tarvitsee apua mielenterveyden ongelmiin, yhteiskunnan vaatimukset ja ihmisen suoriutumiskyky ovat ajautuneet hyvin kauas toisistaan. Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan", todetaan HS:n pääkirjoituksessa.

"Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.
Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa ei köyhyyttä ole.
Tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto.
Vielä karummaksi näiden nuorten ennuste kääntyy, kun tilastot paljastavat, etä heistä 4000, siis lähes puolet, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneien ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaiksi vartuttuaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin.
Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen?" Näin kysytään Hesarissa.

---

Mitä hallitus on tehnyt mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämisessä? Hallitus päätti vaikeuttaa juuri näiden, kouluttamattomien, köyhien nuorten, jotka painivat mielenterveysongelmissaan yksin, elämäntilannetta leikkaamalla heidän toimeentuloturvaa.

Varallisuusveron poistaminen on ollut työnantajaliittojen vaatimuksena jo vuosikymmenien ajan.
Kari Kairamon (Nokian entinen toimitusjohtaja) toimiessa Teollisuuden keskusliiton puheenjohtajana (nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto) vaadittiin varallisuusveron poistoa.

Kun Esko Ahon hallitus oli aiheuttanut Suomeen suuren laman ja 20 %:n työttömyyden -90 luvun alussa, ryhdyttiin kansantaloutta elvyttämään tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla.
Näin työnantajapuoli eli EK kiristi (kokoomus teki esityksen eduskunnassa) varallisuusveron pois, pois, pois... osana tulopoliittista ratkaisua ja huvittavaa kyllä - saatuaan varallisuusveron pois - poisti myös koko tupo-organisaationsa.

Niinpä EK:n ja kokoomuksen toimesta - demareiden siihen suostuessa hyvin vastahakoisesti - varallisuusvero poistettiin Matti Vanhasen I -hallituksen aikana.

Kyllähän se varallisuusveron poisto kävi sukkelasti ja helposti. Eduskuntaan tuotiin esitys, jonka enemmistö kansanedustajista hyväksyi.

Miksi varallisuusveroa ei ole tuotu eduskuntaan uudestaan, jotta eduskunta olisi voinut päättää, että varallisuusvero palautetaan. Näin varallisuusveroa voitaisiin periä kohtuuttomasti varallisuuttaan kartuttaneilta monimiljoonaisilta, joille on sallittu ansiotulojen verotus pääomatuloina ja 28 %:n tasaverotus.

Turha on kokoomuksen mollata demareita varallisuusveron poistosta, jota itse vaativat, ja jonka kiristivät.

Tiedätkö sinä "veroasiantuntija", että nykyinen hallitus yritti poistaa (vaikka rikkailta oli jo varallisuusvero poistettu) myös Suomen rikkaimmilta yritysten omistajilta ja maa- sekä metsätalousyrittäjiltä perintöveron kokonaan. Se ei täysin onnistunut perustuslain vastaisena. Nyt näiden yrittäjien omaisuus arvostetaan vain 40 %:iin arvostamislain mukaisesti ja perintövero peritään 40 %:sta omaisuuttaan.

Haluatko kuulla veroprofessori Tuomalan mielipiteen verotuksesta - vai onko omasi mielestäsi oikeampi?

"Tuloerojen kasvu lähti vauhtiin 1993 toteutetusta verouudistuksesta, joka eriytti tuloverotuksen, professori Matti Tuomala totesi Hyvinvointivaltion suunta – nousu vai lasku -kirjan julkistamistilaisuudessa. 90-luvun verouudistuksen jälkeen pääomatulot ovat kasvaneet rajusti Suomessa ja suurituloiset ovat karanneet muilta.

- Kyse ei ole aidoista pääomatuloista, Tuomala muistuttaa. 90-luvun verouudistus mahdollisti ansiotulojen muuntamisen pääomatuloiksi. Ongelma ei ole hänen mukaan siinä onko 28 prosentin pääomaverotus korkea vai matala, vaan se, että prosenttia sovelletaan tuloihin, jotka eivät ole aidosti pääomatuloja. Tämä kannustaa erityisesti ns. listaamattomien osakeyhtiön nettovarallisuuden kasvattamiseen.

Varallisuusveron poistaminen on saanut professori Tuomalan mielestä turhan suuren huomion. Olennaisempaa on huomata miten vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen lähes puolet henkilöomisteisista yhtiöistä jakaa osinkoina tasan yhdeksän prosenttia nettovarallisuuden määrästä.
Juuri tämä osa osinkotuloista on verotonta.

Maan hallituksen asettaman veroryhmän eli ns. Hetemäen ryhmän loppuraporttia Tuomala odottaa mielenkiinnolla. Tähän asti työryhmän raportoinnissa ei ole painotettu progressiivista pääomaverotusta.

- Luovutaan eriytetystä tuloverosta ja tehdään pääomatuloverotuksesta progressiivinen sekä kytketään ansiotulojen ja pääomatulojen rajaverot positiivisesti keskenään, Tuomala sanoo. Hänen mielestä tämä ei olisi vain oikeudenmukaisuuskysymys vaan tällä päästäisiin lähemmäksi verottamaan veronmaksukykyä.

---

Ainoastaan demarit esittävät oikeudenmukaista verotusta ja veronmaksukykyä veronkannon perusteeksi.
Kokoomuksen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi. Näin ovat sanoneet tv:ssa sekä Katainen että Ben Zysckowitz. Kepun mukaan myös rikkaita pitäisi verottaa, seuraavat viisi vuotta, talvisodan hengen mukaisesti, näin sanoin entinen pääministeri Matti Vanhanen.