Ei Johanna paha ihminen ole. Hukassa vaan. Hänen elämänsä on ollut yhtä suurta mullistusta viime vuosina. Toivon sydämestäni, että hänellä on edes yksi oikea ystävä, joka kuuntelee ja tukee häntä.
Kun ihmisellä on sisällään riittämättömyyden ja tyhjyyden tunne, se ajaa huonoihin ratkaisuihin ja epätoivoisiin tekoihin. Kun ihminen etsii palavasti rakkautta, edes hyväksyvää katsetta kanssaihmisiltään, joutuu lopulta epätoivon valtaan ja epätoivoisiin tilanteisiin.
Minä ymmärrän Johannaa. Jos hän olisi minun ystäväni, tekisin kaikkeni hänen puolestaan, yrittäisin nostaa häntä onnelliseen elämään ja näyttäisin että vielä voi luottaa ihmisiin.
Älkääkä väittäkö, että itse on kuoppansa kaivanut. Ei se niin mene. Meillä ihmisillä on vastuu jokaisesta lähimmäisestämme, tehtävämme on tukea toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä.
Kun ihmisellä on sisällään riittämättömyyden ja tyhjyyden tunne, se ajaa huonoihin ratkaisuihin ja epätoivoisiin tekoihin. Kun ihminen etsii palavasti rakkautta, edes hyväksyvää katsetta kanssaihmisiltään, joutuu lopulta epätoivon valtaan ja epätoivoisiin tilanteisiin.
Minä ymmärrän Johannaa. Jos hän olisi minun ystäväni, tekisin kaikkeni hänen puolestaan, yrittäisin nostaa häntä onnelliseen elämään ja näyttäisin että vielä voi luottaa ihmisiin.
Älkääkä väittäkö, että itse on kuoppansa kaivanut. Ei se niin mene. Meillä ihmisillä on vastuu jokaisesta lähimmäisestämme, tehtävämme on tukea toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olethan sinä oikeassa, että ei kukaan pahuuttaan tuollainen ole. Mutta kyllä huomio kääntyy tämmöisessä tapauksessa vanhempiin ja ihmeteltävä, miksi perheen tyttäret ovat Suomen virallisia itsensähäpäisijöitä ja häpäisevät siinä sivussa kaikkia muitakin tielle osuvia. Mistä riittämättömyyden tunne ja tyhjyys on syntynyt? Kyllä tunne-elämä ja se tunnetyhjyyskin rakentuu alkeispsykologian mukaan lapsuuden kotona. Miksei ihmisellä ole normaalia kunnoitusta ja arvostusta itseään kohtaan ja sitä kautta myös muita kohtaan. Miksi pitää halventaa itseään ja miksi pitää juoda ja vetää nappia itsetuhoisesti ja häpäistä itseään jatkuvasti mitä halvimmilla tavoilla? Miksi ei vanhemmat yritä auttaa heitä vaan antavat kaiken tämän tapahtua?
Jos perheen kaikki kolme tytärtä on epärealistisissa harhoissa eläviä mediasirkuspellebimboja ilman mitään häveliäisyyden tai itsekunnoituksen tunnetta, niin voiko se olla aivan sattumaa? Ymmärtäisin asian paremmin henkilökohtaiseksi, jos vain yksi toimisi tuolla tavalla mutta ei... Tuksun lisäksi on Julle ja pieninkin sisko on Tuksun mukan astumassa isosiskojen jalanjälkiä. Siskokset nuoleskelee ja hieroo toistensa tissejä julkisissa esiintymisissä, mikä on minusta makaabereinta ja vinksahtaneinta koko touhussa. Tuollaisesta tulee ainakin minulle mielikuva, että perheessä sisarusten välinen tissien nuolenta on ollut normaali käytäntö ja perheen parissa harrastettuun seksiin on totuttu jo lapsuudenkodissa, joten sen julkisessakaan esittämisessä ei ole mitään paheksuttavaa tai epänormaalia. :(
Johannan äiti lienee ollut kylmä kasvattaja, isäänsä ilmeisesti on läheisemmät välit. Useissa ns. uskovaisissa perheissä lapset saavat jotenkin kummassa niin kieron kasvatuksen jotta kärsivät loppuelämänsä. Kodin syyllistävä ja varmasti mielivaltainen ilmapiiri poikii monenlaisia ongelmia.
Ajatteleva ihminen ymmärtää kyllä, että Johanna ja Julia ovat olosuhteiden uhreja. Ihannetilanne olisi, että yleisö lopettaisi tämän muiden ihmisten onnettomuudella märehtimisen ja ei antaisi heille entisenkaltaista huomiota. Tämä ei tietenkään toteudu koska ihmiset haluavat märehtiä muiden kustannuksella. Ja valitettavasti nämä tytöt antavat sitä mitä tilataan... Jos Johanna haluaa uutisoida, mielestäni hän voisikin esittää kuinka saa asiansa kuntoon. Tämä olisikin parasta viihdettä kun saisi seurata raittiin ja terveen Johannan matkailua maailmalla ym... Kyllä juttuja saisi hyvistäkin asioista tehtyä jos niitä pakko on saada esille.
Toiveeni ei tietenkään toteudu, mutta toivon, että Tukiaiset jätettäisiin rauhassa parantumaan. Toivon heille kaikille onnellista elämää, itsekunnioitusta ja rakkautta.
...jos olisin tämän eilen tv:ssä esiintyneen hahmon ystävä...
- veisin hänet kampaamoon, missä hänelle tehtäisiin luonnollisen näköiset hiukset = otettaisiin sakset käteen ja pätkästäisiin nuo hiuslisäkkeet
- otattaisin häneltä puolitoistametriset tekoripset pois
- ostaisin hänelle pitokarhennetut sukset ja sauvat ja näyttäisin lähimmän hiihtoladun
- en päästäisi kauppaan suklaata / sidukkaa ostamaan lähimpään puoleen vuoteen
- ostattaisin ihan tavallisen näköiset, ihan tavallisen väriset college-asut, ihan tavallisesta lähi Cittarista
- kantaisin kilokaupalla kirjoja kirjastosta : itsetutkistelua lähinnä, sielun itsetutkiskelua
- yrittäisin saada hänet uskomaan, että elämää on oikeesti ja totisesti muuallakin kuin lehtien kohuotsikoissa
Hienoja ajatuksia!