Hallinto-oikeus lähtee siitä että lääkärin sana on laki. Jos lääkäri valehtelee, potilas joutuu kärsimään pakkolääkitystä ym hoitoja ja vapauden menetyksen. Pakkohoitopotilas ei voi käydä puolueettomassa arvionnissa. Menettely tarkoittaa sitä että jos lääkäri ei ole rehellinen häntä työnantajineen voi pitää tahallisesti vääryyttä tekevänä eli kun he eivät kunnioittaneet todelisuudessa ihmisoikeuksia ei heillekään voi olettaa ihmisten niitä suovan. KHO:sta on tullut kumileimasin ja psykiatrisen vallankäytön oikeuttaja.
Kun potilas pääsee pois ja puolueeton asiantuntija sanoo laajoihin psykologisiin testeihin nojautuen että kyseessä on täysin terve ihminen pitää sairaala edelleen kiinni diagnoosista. Taannehtivasti ei kukaan voi todistaa. Avohoidosta uhataan sulkea sairaalaan sisälle, jos ei tunnusta olevansa sairas. Potilaspapereihin valehdellaan tahallisesti.
On selvää että jos Hallinto-oikeus lähtee siitä ettei lääkäri valehtele niin tilanteessa jossa kollegatkin helpommin vahvistavat lääkärin valheen kuin kumoavat sitä joutuu terve ihminen kärsimään niin paljon että se on sama asia kuin tahallinen murha.
Hallinto-oikeuksien tehtävä olisi kuitenkin huolehtia ettei moista tapahdu. Lääkärit käyttävät psykiatriaa selvästi vallankäytön välineenä ja tarjosivat hyvitykseksi eläkettä. Sehän ei korvaa sitä että totuus myönntettäisiin ja henkilölle hyvitettäisiin kaikki harmi henkisitä vaurioista puhumattakaan niin mitä pitäisi ajatella menettelystä? Totuus myönnettiin kyllä kun todistajaa ei ollut paikalla, mutta sanottiin ettei asialle potilas voi mitään ja ellei eläke kelpaa et tule kuitenkaan koskaan saamaan töitä tällä diagnoosilla.
Kun potilas pääsee pois ja puolueeton asiantuntija sanoo laajoihin psykologisiin testeihin nojautuen että kyseessä on täysin terve ihminen pitää sairaala edelleen kiinni diagnoosista. Taannehtivasti ei kukaan voi todistaa. Avohoidosta uhataan sulkea sairaalaan sisälle, jos ei tunnusta olevansa sairas. Potilaspapereihin valehdellaan tahallisesti.
On selvää että jos Hallinto-oikeus lähtee siitä ettei lääkäri valehtele niin tilanteessa jossa kollegatkin helpommin vahvistavat lääkärin valheen kuin kumoavat sitä joutuu terve ihminen kärsimään niin paljon että se on sama asia kuin tahallinen murha.
Hallinto-oikeuksien tehtävä olisi kuitenkin huolehtia ettei moista tapahdu. Lääkärit käyttävät psykiatriaa selvästi vallankäytön välineenä ja tarjosivat hyvitykseksi eläkettä. Sehän ei korvaa sitä että totuus myönntettäisiin ja henkilölle hyvitettäisiin kaikki harmi henkisitä vaurioista puhumattakaan niin mitä pitäisi ajatella menettelystä? Totuus myönnettiin kyllä kun todistajaa ei ollut paikalla, mutta sanottiin ettei asialle potilas voi mitään ja ellei eläke kelpaa et tule kuitenkaan koskaan saamaan töitä tällä diagnoosilla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen omakohtaisest saanut koke lääkäreiden valehtelun.
Kaiken lisäksi mulle tehtiin suuri leikkaus, minkä he itsekkin totesivat turhaksi.
Valituslautakunnalle tekivät perustellun selvityksen, miksi leikkaus tehtiin.
Olin aiemmin käynyt yksityisellä tutkimuksissa, eikä kyseistä dieknoosia ollut.
Samainen lääkäri toimi myös sairaalassa, jossa minut leikattiin.
Yhteisellä sopimuksella sairaalan lääkäreiden kanssa, tämä yksityispuolella tehty tutkimus muutettiin niin, että leikkaus oli välttämätön.
Kaikista toimenpiteistä pitää potilaan ennalta saada toimenpideraportti, jotta näiltä vääryyksiltä vältyttäisiin.
Lääkärit joutuu entistä enemmän paperitöihin, mutta itse he vääryyksillään on saanut luottamuspulan potilaisiin.
Rehellisesti tehty sopimu ei tarvitse mustaa valkoselle, mutta vääryys kukoistaa joka alalla.
Lääkärinkanssa tehty mustaa valkosella ei kuitenkaan ole pätevä.
Haluaisin kokonaistilanteeni jonkun Suomen ulkopuolisen tahon tutkittavaksi, lähinnä ihmisoikeustuomioistuin tulee mieleen.
Kaikki minuun liittyvät asiakirjat saa laittaa Internettiin koko kansan töllisteltäviksi. Minulla ei ole mitään menetettävää kun on jo niin hullun paperit. Hulluhan voi tehdä mitä tahansa. Ja on niin sairas, että ei edes ymmärrä omaa tilaansa. Ja oireita opetetaan psykoedukaatiossa. Ketä ihmisiä onkaan istunut mielisairaaloissamme ehkä koko elämän ja mistäköhän syystä?
Myöskään oikeuslaitos ei toimi Suomessa. Kuinka paljon annetaaan vääriä todistajanlausuntoja, valehdellaan yms ja oikeudelle näyttää olevan tärkeää saada joku päätös aikaan eikä että totuus tapahtuisi. Näin erään blogin (löytäisinkö vielä), jossa kerrottiin kansainvälisissä vertailuissa Suomen oikeuslaitoksen todella olevan siitä ihan huonoimmasta päästä maailmassa.
Eiköhän kuitenkin ole selvää, että teille on yritetty saada apua ongelmaanne ja te olette vain niin sairaita että ette itse tiedosta tilannetta.
Et kai voi väittää että olisi lähdettävä siitä, että sekava ihminen tietää tilanteensa ja osaa esittää sen realistisesti??? Eiköhän se edelleen ole ammatti-ihminen joka tekee johtopäätöksen sun tilanteesta tutkittuaan sut. Ei kellään ole mitään intressejä lähettää terveitä sairaalaan...päinvastoin... Säkin voisit vain ottaa tarjotun avun vastaan ja olla kiitollinen siitä että joku ottaa sut tosissaan.
Asia on nyt kuitenkin niin, että Suomessa potilaan oikeudet ovat kaukana eurooppalaisesta tasosta. Psykiatria on vielä erityisen vaikea ala. Väärät diagnoosit ovat yleisiä, eikä niitä hevin oikaista missään instanssissa.
Oikeuslaitoksen surkeasta tilastahan Suomi saa puolestaan huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta harva se viikko.
Käypä joskus tutustumassa mielisairaalaan, niin huomaat, ettei se ole hoito- vaan säilöntälaitos. Potilaita ei ole aina helppoa erottaa hoitajista tai lääkäreistä...