Tässä on aikansa Maalaisliittolaisuutta ja / tai KePulaisuuttaa äärimilleen vietynä: Santeri Alkion kannatti Pietarin hävitystä maan tasalle! Santeri Alkion, tuon kepulaisuuden pyhän isän, mielestä tuo "aasialaisen kupan ja venäläisen mädätyksen haiseva pesä" oli hävitettävä maan tasalle! Sehän oli miljoonakaupunki jo tuolloin...
Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat, sivu 131. Lähteenä tuossa Ahdin väitöskirjassa näyttää olevan alkion päiväkirja 10.3.1919!
Martti Ahdin toisessa kirjassa, Ryssänvihassa, kerrotaan Santeri Alkiosta sellaisia asioita mitä hänestä ei yleisesti tiedetä. Alkion sai Kaila kiihotettua hyvin ankaraksi ryssänupseerien vihaajaksi, oikein nro 1, ja Alkio saikin paljon "aikaan" sillä saralla. Aika radikaali tuntuu olleen 1918 tapahtumien aikaan.
Martti Ahti: Ryssänvihassa Elmo Kaila. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran johtajan elämäkerta 1988-1935. WSOY, Porvoo 1999. 554 s.
Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/
"Kun maassa oli lähes 100 000 punavankia, se oli valtava huolto-ongelma. Kokoomus ja maalaisliitto keksivät sellaisenkin hankkeen, että myydään vankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille. Erityisen innokas orjakauppias oli maalaisliiton johtaja Santeri Alkio."
Niistä päiväkirjoista löytyy erikoinen juttu:
Antiikkikauppias myi matkalaukullisen tarkkoja muistiinpanoja Esko Aholle. Santeri Alkion keväällä löytyneet päiväkirjat toimitetaan kirjaksi
Valtiomies, kirjailija Santeri Alkion (1862-1930) päiväkirjojen löytyminen on melkoinen sensaatio. Runsaat sata mustaa vahakantista vihkoa kuvaavat hänen mietteitään ja tapahtuminen kuvauksia 1880-luvun alusta kuolinviikolle asti. Alkio kirjoitti päiväkirjaa aluksi katkelmallisemmin ja 1910-luvun alusta systemaattisesti.
Päiväkirjat tuovat uutta tietoa keskusta-maalaisliiton ideologin, kansanedustajan, ministerin, nuorisoseuramiehen, kirjailijan ja sanomalehtimiehen elämästä. Valtiollisesti kiinnostavin vuosien 1917-1922 välinen aika on tosin kuvattu jo vuonna 1951 mikrofilmille. Filmit ovat valtionarkistossa.
Merkittävä osa aineistosta jätettiin Alkion pojan Paavo Alkion toivomuksesta kuvaamatta, koska hän halusi, että mikrofilmille talletetaan ainoastaan virallisempi osa hänen isänsä elämästä. Myöhempien vuosien päiväkirjamerkinnät tuovat esiin myös vanhan Alkion ahdistukset ja suhteet perheeseen.
Antiikkivälittäjän kautta Aholle
Päiväkirjat olivat keväällä siirtyneet Alkion jälkipolvilta antiikkivälittäjälle, joka tajusi niiden merkityksen. Hän otti yhteyttä Sitran yliasiamieheen, keskustan ex-puheenjohtajaan Esko Ahoon. Aho ei aluksi uskonut, että kyse on aidoista aineistosta, koska hän luuli niiden olevan jo arkistoissa.
Antiikkikauppias kuskasi ruskeaan matkalaukkuun pakatut vihkot Aholle ja yhdessä professori Kari Hokkasen kanssa he totesivat, että kyse on aidoista päiväkirjoista. Aho päätti pelastaa materiaalin ostamalla sen omiin nimiinsä.
Aho myi päiväkirjat samalla summalla sanomalehti Ilkkaa lähellä olevalle Etelä-Pohjanmaan lehtiseuralle. Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski suunnittelee, että päiväkirjojen kiinnostavimmista kohdista toimitetaan kirja. Kalliokosken arvion mukaan sopiva julkaisuajankohta olisi vuonna 2012, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta Alkion syntymästä. Päiväkirjat tulevat myös tutkijoiden käyttöön.
Hokkanen on jo alustavasti tutustunut aineistoon. Hän kertoo päiväkirjojen tuovan paljon lisävalaistusta esimerkiksi Alkion suhtautumista Lapuan-liikkeeseen ja Aulis J. Alasen Alkiosta vuonna 1976 julkaisemaan elämänkertaan.
Julkaistu 23.9.2008
Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat, sivu 131. Lähteenä tuossa Ahdin väitöskirjassa näyttää olevan alkion päiväkirja 10.3.1919!
Martti Ahdin toisessa kirjassa, Ryssänvihassa, kerrotaan Santeri Alkiosta sellaisia asioita mitä hänestä ei yleisesti tiedetä. Alkion sai Kaila kiihotettua hyvin ankaraksi ryssänupseerien vihaajaksi, oikein nro 1, ja Alkio saikin paljon "aikaan" sillä saralla. Aika radikaali tuntuu olleen 1918 tapahtumien aikaan.
Martti Ahti: Ryssänvihassa Elmo Kaila. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran johtajan elämäkerta 1988-1935. WSOY, Porvoo 1999. 554 s.
Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/
"Kun maassa oli lähes 100 000 punavankia, se oli valtava huolto-ongelma. Kokoomus ja maalaisliitto keksivät sellaisenkin hankkeen, että myydään vankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille. Erityisen innokas orjakauppias oli maalaisliiton johtaja Santeri Alkio."
Niistä päiväkirjoista löytyy erikoinen juttu:
Antiikkikauppias myi matkalaukullisen tarkkoja muistiinpanoja Esko Aholle. Santeri Alkion keväällä löytyneet päiväkirjat toimitetaan kirjaksi
Valtiomies, kirjailija Santeri Alkion (1862-1930) päiväkirjojen löytyminen on melkoinen sensaatio. Runsaat sata mustaa vahakantista vihkoa kuvaavat hänen mietteitään ja tapahtuminen kuvauksia 1880-luvun alusta kuolinviikolle asti. Alkio kirjoitti päiväkirjaa aluksi katkelmallisemmin ja 1910-luvun alusta systemaattisesti.
Päiväkirjat tuovat uutta tietoa keskusta-maalaisliiton ideologin, kansanedustajan, ministerin, nuorisoseuramiehen, kirjailijan ja sanomalehtimiehen elämästä. Valtiollisesti kiinnostavin vuosien 1917-1922 välinen aika on tosin kuvattu jo vuonna 1951 mikrofilmille. Filmit ovat valtionarkistossa.
Merkittävä osa aineistosta jätettiin Alkion pojan Paavo Alkion toivomuksesta kuvaamatta, koska hän halusi, että mikrofilmille talletetaan ainoastaan virallisempi osa hänen isänsä elämästä. Myöhempien vuosien päiväkirjamerkinnät tuovat esiin myös vanhan Alkion ahdistukset ja suhteet perheeseen.
Antiikkivälittäjän kautta Aholle
Päiväkirjat olivat keväällä siirtyneet Alkion jälkipolvilta antiikkivälittäjälle, joka tajusi niiden merkityksen. Hän otti yhteyttä Sitran yliasiamieheen, keskustan ex-puheenjohtajaan Esko Ahoon. Aho ei aluksi uskonut, että kyse on aidoista aineistosta, koska hän luuli niiden olevan jo arkistoissa.
Antiikkikauppias kuskasi ruskeaan matkalaukkuun pakatut vihkot Aholle ja yhdessä professori Kari Hokkasen kanssa he totesivat, että kyse on aidoista päiväkirjoista. Aho päätti pelastaa materiaalin ostamalla sen omiin nimiinsä.
Aho myi päiväkirjat samalla summalla sanomalehti Ilkkaa lähellä olevalle Etelä-Pohjanmaan lehtiseuralle. Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski suunnittelee, että päiväkirjojen kiinnostavimmista kohdista toimitetaan kirja. Kalliokosken arvion mukaan sopiva julkaisuajankohta olisi vuonna 2012, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta Alkion syntymästä. Päiväkirjat tulevat myös tutkijoiden käyttöön.
Hokkanen on jo alustavasti tutustunut aineistoon. Hän kertoo päiväkirjojen tuovan paljon lisävalaistusta esimerkiksi Alkion suhtautumista Lapuan-liikkeeseen ja Aulis J. Alasen Alkiosta vuonna 1976 julkaisemaan elämänkertaan.
Julkaistu 23.9.2008
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alkion hyviä kaverita olivat mm. Rommin Jussi (lahtari Johan Fromm) Sippolan Ahto Kuudestoista ja isänsä Matti (nuorisoseuramies) Poikansa erikoistui siviilien ampumiseen 1918 kasapäin vankileireillä.